Väestön kehitys

  • Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa 694 392 asukasta. Kaupungin arvion mukaan väkiluku ylittää 700 000 asukkaan rajan elokuussa 2026.
  • Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 10 500 hengen lisäykseen. 
  • Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen. 

Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa väestöä 694 392 henkeä, ja ennakkotietojen ja kaupungin arvion mukaan 700 000 asukkaan raja on ylittynyt kuluvan vuoden elokuussa. Vielä vuosituhannen alussa väestöä oli runsaat 140 000 henkeä vähemmän. 

Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 500 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 10 500 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,6 %). 

Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli vaihdellut 2000-luvulla huomattavan paljon. Vuosituhannen alkupuolella Helsinki kärsi muuttotappiota, mutta toisaalta esimerkiksi vuonna 2023 nettomuutto (eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus) vastasi kokonaisväestönkasvusta yli 95 prosenttia. 

Nettomuutto on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta yli 10 000 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut, ja oli 3 200 henkeä vuonna 2025. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 6 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina on ollut myös tappiollista. 

Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta vuodessa ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kuolleiden määrä on viime vuosina ollut keskimäärin aiempaa korkeampi. Kun määrä aiemmin pysyi tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, se on tällä vuosikymmenenä ollut monena vuonna yli 5 500 hengen.

Uusimmat artikkelit

Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Kokonaishedelmällisyysluku oli Helsingissä 1,04 lasta naista kohti vuonna 2023. Hedelmällisyys pieneni edelleen hieman edellisvuodesta, jolloin se jo oli historiallisen matalalla tasolla. Kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla kokonaishedelmällisyysluku oli 0,99 lasta ja vieraskielisillä 1,30 lasta....
Julkaisussa kootaan yhteen Helsingin kaupungin keväällä 2023 toteuttaman muuttoliikekyselyn tulokset. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Vuosina 2020–2022 kotimaisessa muuttoliikkeessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Helsingistä muutettiin huomattavan paljon...
The Statistical Yearbook of Helsinki provides a varied, statistics-based description of Helsinki and its residents for 2022. In addition, the Yearbook also presents information on the Helsinki metropolitan area, the Helsinki region, Finland, major Nordic cities and the Baltic countries and capitals.
Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti...
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä...