Väestön kehitys

  • Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 674 500 asukasta.  
  • Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 10 500 hengen lisäykseen.  
  • Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen.  

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa väestöä 674 500 henkeä, kun vuosituhannen alussa väestöä oli 119 000 henkeä vähemmän. Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 100 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 10 500 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,6%). Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli vaihdellut 2000-luvulla huomattavan paljon. Vuosituhannen alkupuolella Helsinki kärsi muuttotappiota, mutta toisaalta vuonna 2023 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli yli 95 prosenttia. 

Nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus, on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta yli 10 000 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut 8 500 henkeen vuodessa. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 5 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina ollut myös tappiollista.    

Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kahden viime vuoden aikana kuitenkin kuolleiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kun kuolleiden määrä aiemmin on pysynyt tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, niin oli vuonna 2022 peräti 5 900 ja vuonna 2023 5 700 henkeä.

Uusimmat artikkelit

Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Suomea verrataan usein Ruotsiin, myös maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismaat ovat monella tapaa samanlaisia yhteiskuntia, ja niiden keskinäinen vertailu on sinänsä hyödyllistä. Kansainvälisen muuttoliikkeen tapauksessa Norja ja Tanska ovat kuitenkin Suomelle parempia...
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...
Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin...
Syntyvyys pieneni Helsingissä vuoden 2022 aikana selvästi ja koko maan keskiarvoa enemmän. Kuolleisuus sitä vastoin kasvoi, mutta vähemmän kuin koko Suomessa. Samalla luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden erotus pieneni Helsingissä voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti...
Muualta Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä muodostavat jo merkittävän osan Helsingin ja pääkaupunkiseudun työllisistä. Työllisten maahanmuuttajien määrä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä ovat nousseet viime vuosina koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Moni...