- Aiempaa harvempi helsinkiläinen lapsi ja nuori kokee terveytensä hyväksi.
- Puolet tytöistä kokee kipuja vähintään kolmessa kehonosassa viikoittain.
- Itseraportoitu ylipainoisuus on pysynyt samalla tasolla 8. ja 9. luokalla ja lukiossa.
Suurin osa helsinkiläisnuorista kokee terveytensä melko tai erittäin hyväksi. Kokemus on kuitenkin voimakkaasti yhteydessä ikään ja sukupuoleen. Kun joka kymmenes 4.-ja 5.-luokkalainen kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, niin 8. ja 9.-luokkalaisista sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaista hieman alle 30 prosenttia kokee näin. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista vastaava osuus on 37 prosenttia.
Pojat kokevat terveytensä paremmaksi kuin tytöt. Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa lukuun ottamatta sukupuolten välinen ero on huomattavan suuri. Ammatillisen oppilaitoksen naisopiskelijoista jopa 51 prosenttia kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Helsinkiläisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveydentilan kokemus poikkeaakin selkeästi ja kielteisesti koko maan keskiarvosta tai muusta pääkaupunkiseudusta.
Yleiseen kokemukseen terveydentilasta vaikuttavat lapsen tai nuoren terveystottumukset, elintavat, mahdolliset sairaudet ja jossain määrin myös ympäristötekijät ja kotiolot. Vuonna 2023 perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 26 prosenttia koki kipuja ainakin kolmessa kehonosassa viikoittain, vastaava osuus oli 40 % 8.- ja 9.-luokkaisilla sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla, ja 42 % lukiolaisilla. Kipukokemukset ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Yli puolet tytöistä 8. ja 9. luokalla, lukiossa ja AOL:ssa kokee kipua ainakin kolmessa kehonosassa viikoittain.
Terveytensä hyväksi kokevia on aiempia vuosia vähemmän. Vuosien 2006 ja 2017 välillä alle 20 prosenttia 8. ja 9.-luokkalaisista ja lukiolaisista koki terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta sen jälkeen osuus on noussut selvästi. Koettu terveys heikentyi varsinkin korona-aikana. Vuonna 2023 terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi kokevien osuuksien voimakas kasvu kuitenkin pysähtyi. Silti suurempi osa koki terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi kuin ennen vuotta 2021. Esimerkiksi 8.- ja 9.-luokkalaisten osalta nykyinen terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi kokevien osuus (26 %) on 12 %-yksikköä korkeampi kuin vuonna 2013.
Noin 13 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista sekä 14 prosenttia lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista on ylipainoisia, ja osuus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuodet. Sen sijaan vuonna 2023 ammatillisen koulutuksen alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden ylipainoisuus on aiempaa yleisempää ja heistä 23 prosenttia oli ylipainoisia. Kaikilla oppiasteilla poikien ylipainoisuus on tyttöjä yleisempää. Muiden taustatekijöiden mukaan on havaittavissa eroja ylipainoisuuden yleisyydessä. Ylipainoisuus on huomattavasti yleisempää ulkomaalaistaustaisilla 8.- ja 9.-luokkalaisilla (20 %) kuin suomalaistaustaisilla (12 %). Ylipainoisuus on myös huomattavasti yleisempää nuorilla, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi (20 %) kuin nuorilla, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi tai erittäin hyväksi (12 %). Ylipainoisuustiedot pohjautuvat nuoren itseraportoimaan painoon ja pituuteen.