Hyppää pääsisältöön

Kouluolot

  • Suuri osa helsinkiläisistä oppijoista pitää koulunkäynnistä. 
  • Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyminen on taittunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun.  
  • 4.- ja 5.-luokkalaisten koulu-uupumus on hieman aiempaa yleisempää.  

Valtaosa lapsista ja nuorista Helsingissä tykkää käydä koulua. Etenkin perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijat suhtautuvat innokkuudella koulunkäyntiin. Vaikka 4. ja 5. luokan tytöt pitävät koulunkäynnistä poikia enemmän, heidän innostuksensa koulunkäyntiin on myös laskenut viime vuosina suhteellisen paljon. Muilla oppiasteilla pojat suhtautuvat koulunkäyntiin tyttöjä myönteisemmin.  

Myönteinen kokemus omista taidoista ja kyvykkyydestä opiskelijana on tärkeä tekijä paitsi koulumenestyksen myös motivaation ja opinnoissa jaksamisen kannalta. Keskimääräisillä oppimistuloksilla mitattuna Helsingin perusopetuksen oppilaat pärjäävät valtakunnalliseen tasoon nähden hyvin. Lapsi tai nuori voi pärjätä koulussa hyvin, mutta silti suhtautua kriittisesti omaan suoriutumiseensa ja esimerkiksi kokea, että hänellä on vaikeuksia omalla tasollaan tai paremmin pärjääviin kavereihin verrattuna.  Perusopetuksen 8. ja 9. luokalla ja toisella asteella vaikeuksien kokeminen opiskelussa ja oppimistaidoissa on sukupuolittunutta siten, että tytöt raportoivat pääsääntöisesti poikia useammin kokevansa vaikeuksia. Jos oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä haasteita tarkastellaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeen kautta, pojat kuitenkin ovat tuen tarpeessa tyttöjä useammin.  

Helsinkiläisten oppijoiden koulu-uupumuksessa on havaittavissa myönteinen kehityssuuntaus, kun pitkään jatkunut yleistyvä trendi on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun 8.ja 9. luokalla sekä toisella asteella. Myönteistä muutosta selittää erityisesti se, että aiempaa harvempi nuori kokee uupumusasteista väsymystä koulutyössä. Tästä huolimatta uupumusasteinen väsymys on yleisempää kuin esimerkiksi riittämättömyyden tunteet tai koulutyön merkityksen vähentyminen. Koulu-uupumus on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Pitkään jatkuessaan koulu-uupumus voi johtaa erilaisiin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Koulu-uupumuksella ja erityisesti kyynisyydellä, opintojen merkityksen vähentymisellä, on yhteys koulupudokkuuteen. Koulu-uupumus voi myös viivästyttää opintoja ja vaikeuttaa siirtymää jatko-opintoihin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta koulu-uupumuksen kokemus on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin.  

Päinvastaisesti kuitenkin perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista aiempaa useampi kokee koulu-uupumusta. Vuonna 2023 kyseinen osuus oli noin 16 prosenttia, ja se oli pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021, jolloin ilmiötä mitattiin ensimmäistä kertaa kyseisellä vuosiluokalla. Erityisesti aiempaa useampi tyttö ja poika tuntee menettäneensä kiinnostuksen koulua kohtaan. Lisäksi aiempaa useampi tyttö nukkuu huonosti kouluasioiden takia, ja aiempaa useampi poika miettii usein, onko koulutyöllä mitään merkitystä.  Helsingin perusopetuksen 4. ja 5. luokan koulu-uupumus on kuitenkin yhtä yleistä kuin koko maassa keskimäärin.