Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. 
  • Koronapandemia nosti erityisen voimakkaasti palvelualoilla työskentelevien nuorten työttömyyttä. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työttömyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Koronaviruspandemian talousvaikutukset osuivat Helsingissä erityisesti palvelualoihin, jotka työllistävät paljon toisen asteen koulutuksen omaavia nuoria. Työttömyysasteet kohosivat vuonna 2020 kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvu oli suurinta nuorilla. Tuolloin nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Vuonna 2021 nuorten työllisyys kääntyi vahvaan kasvuun ja vuosi 2022 oli työllistymisen huippuaikaa. Yleisen talouskehityksen ja työmarkkinatilanteen heikkenemisen myötä nuorten työttömien määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2023 kesällä.

Vuoden 2023 lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja kasvu oli suhteellisesti suurinta korkea-asteen koulututuilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys pysytteli silti lähes vuoden takaisella tasolla.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 23 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja kahdeksalla prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. 14 prosentilla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta...
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu...
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...