Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrän kasvu tasoittui vuoden 2026 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut eniten koulutustaustaltaan tuntemattomilla, korkeasti koulutettujen työttömien määrä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä ja kasvu on jatkunut vuoteen 2026. Vuoden 2026 keväällä tilanne näyttää edellisvuotta paremmalta. Toukokuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kääntyi kahden prosentin laskuun. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 12,9 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden 10,7 prosenttia. Nuorten työttömyystilanne parani Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Vuoden 2026 keväällä nuorten työttömien määrä kasvoi eniten koulutustaustaltaan tuntemattomien ryhmässä sekä toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Korkea-asteen suorittaneiden työttömyys säilyi vuoden takaisella tasolla.

Helsingissä alle 30-vuotiaista työttömistä 24 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto, 45 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 22 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Vajaalla kymmennesosalla koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa suurempi.

Uusimmat artikkelit

Helsingin keskusta on yhä Suomen merkittävin ja monipuolisin työpaikkakeskittymä, vaikka 2020-luvun talouskriisit, työelämän murros ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut ovat koetelleet sen elinvoimaa. Keskustan työpaikkakehitys on ollut kaksijakoista: korkean tuottavuuden asiantuntija-aloilla...
Helsingissä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi koronapandemian jälkeen, ja tilanne koskettaa erityisesti yli 50-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain kunnille kallis taloudellinen taakka, vaan se aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä. Työttömyys heikentää yksilön...
Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta...