Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne

  • Helsinkiläisnuorten työllisyys on koko maan tasoa korkeampi.
  • Työttömien nuorten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2025 alussa.
  • Työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten korkeasti koulutetuilla ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. 

Nuorten työllisyystilanne on Helsingissä tavanomaisessa suhdannetilanteessa hyvä, sillä kaupungissa on runsaasti nuoria työllistäviä palvelualojen työpaikkoja. Nuoret muodostavat merkittävän työssäkäyvien ikäryhmän. Yli viidesosa Helsingin työllisistä on alle 30-vuotiaita. Epätyypilliset työsuhteet, osa- ja määräaikainen työ, ovat nuorilla yleisiä. Myös opiskelijoista moni käy osa-aikaisesti töissä.   

Nuorten työllisyystilanne reagoi talouden käänteisiin herkästi. Helsingissä nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 kesällä. Vuoden 2025 alussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli yli 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisen voimakkaasti lisääntyi alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. Nuorten työttömyystilanne heikkeni Helsingissä enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Tyypillisin koulutus nuorilla työttömillä on toisen asteen tutkinto. Nuorten  työttömien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten korkea-asteen koulututuilla ja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Koulutustaustaltaan tuntemattomien työttömien määrä pysytteli vuoden 2025 alussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaista työttömistä 25 prosentilla on korkeintaan perusasteen tutkinto ja 55 prosentilla toisen asteen tutkinto ja 10 prosentilla alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Joka kymmenennen koulutusaste on tuntematon, jolloin kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori. Helsingin työttömistä nuorista useammat ovat perusasteen varassa olevia, korkea-asteen koulutettuja tai koulutustaustaltaan tuntemattomia kuin koko Suomen työttömistä nuorista.   

Uusimmat artikkelit

Helsingissä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi koronapandemian jälkeen, ja tilanne koskettaa erityisesti yli 50-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain kunnille kallis taloudellinen taakka, vaan se aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä. Työttömyys heikentää yksilön...
Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta...
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu...