Koronapandemialla oli monia erilaisia vaikutuksia Helsingin ja koko Suomen työmarkkinoihin. Osa näistä vaikutuksista jäi tilapäisiksi, mutta kaikki eivät. Etenkin monenlaista asiantuntijatyötä, joka ei välttämättä edellytä työpaikalla läsnäoloa, tehdään edelleen huomattavasti enemmän etätyönä kuin ennen koronapandemiaa. Ennen pandemiaa vuonna 2019 noin 18 prosenttia Uudellamaalla asuvista työllisistä työskenteli säännöllisesti kotonaan. Vuonna 2020 tämä osuus kaksinkertaistui 36 prosenttiin, ja vuonna 2021 sama osuus työllisistä työskenteli vähintään puolet työajasta kotoaan käsin. (Leskinen 2022) Vuonna 2023 osuus oli edelleen korkea, vaikkakin putosi 34 prosenttiin (Leskinen 2023).
Jo ensimmäisen koronavuoden eli vuoden 2020 lopussa Helsingin ulkopuolella asuvien osuus kaikista Helsingissä työskentelevistä oli kasvanut pandemiaa edeltäneestä ajasta selvästi, 60 prosentista 61,5 prosenttiin. Muutosta selittää erityisesti se, että Helsingissä työskentelevien ja asuvien määrä putosi vuonna 2020 merkittävästi, yli 15 000 henkilöllä. Samalla kuitenkin erityisesti Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien määrä kasvoi. Vaikka tämän joukon kasvu oli määrällisesti melko vaatimatonta, se todennäköisesti oli yksi esimerkki siitä, millaisia muutoksia pandemian myötä lisääntynyt etätyöskentely voisi tuoda tullessaan. (Ks. Ansala 2022)
Tässä artikkelissa tarkastellaan, missä määrin Helsingissä töissä käynti muualta kuin Helsingistä on muuttunut koronapandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Ensin selvitetään, missä kunnissa tai seutukunnissa nämä muutokset ovat olleet huomattavimpia. Lisäksi ilmiötä tarkastellaan ammattiryhmittäin. Artikkelin tarkasteluissa käytetään Tilastokeskuksessa laadittua ammattitilastoaineistoa, joka perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (SVT 2023). Tarkasteluissa hyödynnetään erityisesti tilastoaineiston tietoja Helsingissä työskentelevien henkilöiden asuinpaikkojen sijainnista ja heidän ammateistaan. Tilastoaineiston tuorein tieto kuvaa vuoden 2021 lopun tilannetta. Riippuen tarkastelusta, vuoden 2021 tilannetta vertaillaan vuoteen 2019 tai 2018 asti1.
Helsingin ulkopuolella, ja erityisesti Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien määrä on kasvanut huomattavasti
Vuonna 2021 Helsingissä oli työpaikkoja noin 416 000 ja kaupungin asukkaista oli työllisiä noin 315 000. Helsingin työpaikkaomavaraisuus, eli työpaikkojen suhde työllisiin, oli siten 132 prosenttia. Noin 58 prosenttia Helsingissä työskentelevistä eli vajaat 242 000 myös asui Helsingissä (Kuvio 1). Espoossa asui noin 13 prosenttia ja Vantaalla reilut 10 prosenttia Helsingissä työskentelevistä2. Muissa Helsingin seudun 11 kunnassa asui yhteensä vajaat 10 prosenttia Helsingissä työskentelevistä. Kaikkiaan Helsingin seudun kunnissa asui noin 91 prosenttia kaikista Helsingissä työskentelevistä.
Vuonna 2021 työpaikkojen määrä oli Helsingissä jo palautunut edeltävänä vuonna tapahtuneesta liki 16 000:n pudotuksesta, ja määrä ylitti jo vuoden 2019 tasonkin parilla tuhannella. Helsingin työpaikkamäärän suhteellinen kasvu vuodesta 2020 oli 4,5 prosenttia ja siten hieman muuta Suomea nopeampaa. Sen sijaan työllisten määrä Helsingissä ei vielä vuonna 2021 ollut saavuttanut vuoden 2019 tasoa, joskin kasvu vuodesta 2020 oli huomattavaa, 4,2 prosenttia.
Siinä missä vuonna 2020 tapahtunut Helsingin työpaikkojen määrän pudotus johtui ennen kaikkea Helsingissä asuvien ja työskentelevien määrän vähenemisestä, vuonna 2021 tapahtuneet muutokset jakautuivat huomattavasti tasaisemmin Helsingissä työskentelevien eri asuinkuntien ja -alueiden välille, joista Helsingissä käydään töissä (Kuvio 2). Helsingissä asuvien ja työskentelevien määrä kasvoi määrällisesti eniten vuonna 2021, noin 8 200:lla. Tämä määrä oli kuitenkin vain reilut puolet siitä määrästä, jonka verran Helsingissä asuvien ja työskentelevien määrä putosi vuonna 2020.
Vuonna 2021 suhteellisesti eniten kasvoi niiden Helsingissä työskentelevien määrä, jotka asuivat Helsingin seudun ulkopuolella. Heitä oli vuonna 2021 liki 4 100 eli yli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Espoossa asuvien Helsingissä työskentelevien määrä kasvoi sekin huomattavasti, yli 3 000:lla. Vantaalla ja muissa Helsingin seudun kunnissa asuvien Helsingissä työskentelevien määrä kasvoi yhteensä liki saman verran, 2 700:n henkilön verran. Kaikkiaan näiden muutosten seurauksena Helsingin ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien osuus oli vuonna 2021 noin kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.
Erityisesti Tampereen ja Turun seutukunnissa asuvien Helsingissä työskentelevien määrä on kasvanut
Vuonna 2021 Helsingin seudun ulkopuolella asuvia Helsingissä työskenteleviä oli noin 37 000. Heistä hieman yli neljäsosa eli vajaat 10 000 asui niissä Uudenmaan kunnissa, joita ei luokitella kuuluvaksi Helsingin seutuun. Seuraavaksi eniten Helsingissä työskenteleviä asui Tampereen (12 prosenttia), Turun (10 prosenttia) ja Lahden (9 prosenttia) seutukunnissa. Riihimäen, Hämeenlinnan ja Oulun seutukunnissa asui yhteensä liki 14 prosenttia Helsingin seudun ulkopuolella asuvista Helsingissä työskentelevistä. Muualla kuin edellä mainituissa seutukunnissa asuvia Helsingissä työskenteleviä oli lähes 11 000, eli 29 prosenttia Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien joukosta.
Erityisesti Tampereen ja Turun seutukunnissa asuvien Helsingissä työskentelevien määrä kasvoi jonkin verran jo ensimmäisen koronavuoden aikana, mutta kasvu voimistui vielä selvästi vuonna 2021 (kuvio 4). Kyseisenä vuonna Tampereen seutukunnassa asuvien Helsingissä työskentelevien määrä kasvoi liki 800:lla eli yli 20 prosentilla ja Turun seutukunnassa asuvien 500:lla eli yli 15 prosentilla. Myös Uudellamaalla (pl. Helsingin seutu) sekä Lahden ja Oulun seutukunnissa asuvien Helsingissä työskentelevien määrällinen kasvu oli verrattain voimakasta. Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnassa asuvien määrän kasvu oli sen sijaan varsin vaatimatonta. Muissa kuin edellä mainituissa seutukunnissa asuvien Helsingissä työskentelevien määrän kasvu puolestaan oli merkittävää niin määrällisesti kuin suhteellisestikin: vuonna 2021 heidän määränsä kasvoi yli 16 prosentilla eli reilulla 1 500:lla.
Helsingissä työskentelee paljon seudun ulkopuolella asuvia erityisasiantuntijoita
Kuten edellä todettiin, erityisesti Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien määrä kasvoi paljon vuonna 2021. Valtaosa tästä kasvusta muodostui erityisasiantuntijoista, jotka olivat myös selvästi suurin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien ammattiryhmä (Kuvio 5). Vuonna 2021 heitä oli vajaat 13 800 ja heidän määränsä kasvoi edeltävästä vuodesta lähes 1 900:lla eli lähes 16 prosenttia. Asiantuntijat olivat toiseksi suurin ammattiryhmä, ja heidänkin määränsä kasvoi selvästi, noin 800:lla eli 10 prosenttia vuodesta 2020. Muut ammattiryhmät olivat edellä mainittuja selvästi pienempiä, mutta monissa niistäkin tapahtui merkittävää suhteellista kasvua3.
Kun Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työskentelevien keskuudessa tarkastellaan voimakkaimmin kasvaneita ammattiryhmiä vielä tarkemmalla ammattiluokituksen tasolla, havaitaan että määrällisesti eniten kasvoi sovellussuunnittelijoiden määrä, noin 270:llä eli lähes 30 prosentilla. Kasvu oli merkittävää myös monissa muissa tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin liittyvissä ammateissa. Suurimman joukon voimakkaimmin kasvaneista ammattiryhmistä muodostivat myyntiedustajat, joiden määrä kasvoi yli 160:llä eli lähes 12 prosentilla. Myös monet liike-elämän hallinto- ja tukipalveluammatit kasvoivat vahvasti.
Etäisyys asuinpaikan ja työpaikan välillä näyttää menettäneen merkitystään
Tämän artikkelin tarkasteluista nähdään, että Helsingissä työssäkäynnin alueellinen rakenne muuttui selvästi koronapandemian myötä. Kun vuonna 2020 Helsingistä katosi lähinnä työpaikkoja, joissa työskenteli Helsingissä asuvia, vuonna 2021 työpaikkojen määrä palautui, mutta niissä työskentelevät asuivat entistä useammin Helsingin ulkopuolella, ja erityisesti Helsingin seudunkin ulkopuolella. Varsin odotetusti Helsingin seudun ulkopuolella asuvat Helsingissä työskentelevät ovat suurelta osin erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita, joista monille työnteko on mahdollista myös kotoa tai muusta etätyöpaikasta käsin.
Käytettävissä olevista aineistoista ei käy ilmi, miten nämä muutokset ovat tapahtuneet. On yhtäältä mahdollista, että yhä useammat Helsingissä aiemmin asuneet ja työskennelleet ovat hakeutuneet asumaan toisaalle mutta pysyneet samassa työpaikassa. Toisaalta myös muualla asuneet ovat saattaneet työllistyä Helsinkiin mutta eivät ole päättäneet muuttaa uuden työpaikkansa perässä. Näiden valintojen taustalla yksi syy voi olla parantuneet etätyömahdollisuudet, mutta muuttoliiketutkimuksissa on havaittu myös esimerkiksi perhesuhteilla olevan varsin keskeinen rooli muuttopäätöksissä, niin muuttoja laukaisevana kuin niitä estävänäkin tekijänä (ks. esim. Ansala 2021). Yhtä kaikki, tämän artikkelin tarkastelujen pohjalta näyttää siltä, että tiettyjen ammattilaisten työpaikan sijaitseminen Helsingissä on yhä heikommin kytköksissä heidän asuinpaikan valintaansa. Tuoreempien tilastovuosien valmistuttua nähdään, onko tämä suuntaus saavuttanut jo huippunsa vai jatkuuko kehitys samanlaisena vielä seuraavinakin vuosina.
Laura Ansala toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Kirjallisuus:
Ansala L. 2022. Töissä Helsingissä mutta kotona muualla? Viimeaikaiset muutokset Helsingissä työssäkäyvien asuinpaikoissa. Kvartti 4/2022.
Ansala L. 2021. Helsinkiläisten muuttopäätökset, työllisyys ja työtulot työpaikan menetyksen jälkeen. Tutkimuskatsauksia 1:2021. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut.
Leskinen T. 2022. Etätyö lisääntyi useimmilla toimialoilla, maakunnissa palattiin lähityöhön [verkkojulkaisu]. Tieto & Trendit 1.4.2022. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 6.11.2023]. Saantitapa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/etatyo-lisaantyi-useimmilla-toimialoilla-maakunnissa-palattiin-lahityo…
Leskinen T. 2023. Korona hellitti, mutta etätyötä tekevien määrä ei juuri vähentynyt [verkkojulkaisu]. Tieto & Trendit 14.4.2023. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 6.11.2023]. Saantitapa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/korona-hellitti-mutta-etatyota-tekevien-maara-ei-juuri-vahentynyt/
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2023. Ammattiluokitus 2010 [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 6.11.2023]. Saantitapa: https://www2.tilastokeskus.fi/fi/luokitukset/ammatti/?code=9&name=Muut%20ty%C3%B6ntekij%C3%A4t
Alaviitteet:
1. Vuotta 2019 koskevan tilastoaineiston tietosisältö on suppeampi kuin vuotta 2018 koskeva tietosisältö.
2. Nämä pienemmät kunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
3. ”Muut työntekijät”-ammattiryhmä muodostuu henkilöistä, jotka työskentelevät muun muassa siivoukseen, jätehuoltoon, keittiö- ja pesulatyöhön ja kuljetus- ja rahdinkäsittelytyöhön liittyvissä avustavissa, rutiiniluonteisissa tai vähän koulutusta vaativissa tehtävissä (SVT 2023). Kuviossa esitettyjen ammattiryhmien lisäksi sotilaat ja maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. muodostavat omat ammattiryhmänsä. Lisäksi osa työssäkäyvistä kuuluu ammatiltaan tuntemattomien luokkaan.