- Helsingin kasvu perustuu pitkälti ulkomaalaistaustaisten muuttoon ulkomailta ja muualta Suomesta.
- Vuoden 2025 lopussa useampi kuin joka viides helsinkiläinen oli ulkomailla tai Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen tai niin sanottu vieraskielinen.
- Helsingin ulkomaalaistaustaisen tai vieraskielisen väestön odotetaan lähitulevaisuudessa kasvavan kaikissa ikäryhmissä.
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on hyvin keskittynyttä pääkaupunkiseudulle. Vajaa neljännes heistä (23 % vuonna 2025) asuu Helsingissä. Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä runsaat 150 000 henkeä eli runsas viidennes (22 %) kaupungin kaikista asukkaista. Alle 15-vuotiaista reilu neljäsosa (28 %) oli ulkomaalaistaustaisia. Heistä puolestaan useampi kuin kaksi kolmasosaa (68 %) oli syntynyt Suomessa.
Ulkomaalaistaustaisten muuttoliike suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta on ollut suuressa roolissa Helsingin väestönkasvussa koko 2000-luvun ajan. Oheisesta kuviosta havaitaan paitsi ulkomaalaistaustaisten määrän ja osuuden voimakas kasvu vuodesta 1990, myös Suomessa syntyneiden määrän kasvu varsinkin 2000-luvulla. Niin ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kuin heidän suhteellisen osuutensa Helsingin väestöstä oletetaan kasvavan myös lähitulevaisuudessa.
Pikalinkit
Kieliperusteisesti tarkasteltuna selvästi suurin vieraskielisten ryhmä ovat Helsingissä venäjänkieliset, joihin kuuluu noin joka seitsemäs Helsingin vieraskielinen henkilö. Muita suuria ryhmiä ovat somalin-, arabian-, englannin- ja vironkieliset. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tavallista laajemman saapumisen seurauksena arabiankielinen väestö on kasvanut, ja somalinkielisten määrää ovat puolestaan kasvattaneet etenkin Suomessa syntyneet somalinkielisten lapset. Vironkielisten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2004 jälkeen, mutta kääntyi selvään laskuun jo vuoden 2014 paikkeilla. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Ukrainan kansalaisten määrä Helsingissä on kasvanut noin 2 500 henkilöllä, ja kansalaisuusryhmistä ukrainalaiset ovat nykyään yksi suurimmista.
Helsingin väestönkasvun kannalta nimenomaan ulkomailta tapahtuva muuttoliike on ollut viime vuosina keskeisessä roolissa. Ulkomaalaistaustaisten tai vieraskielisten osuuden kasvu on viime aikoina ollut vielä nopeampaa Espoossa ja Vantaalla. Vieraskielisten määrän kasvun ennustetaan olevan voimakasta koko pääkaupunkiseudulla myös lähitulevaisuudessa. Moni Suomeen muuttanut siirtyy ajan mittaan muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle, joten Helsinki saa uusia asukkaita myös heistä. Toisaalta Helsinki on menettänyt niin suomalaistaustaista kuin ulkomaalaistaustaista väestöä erityisesti Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Muuttoliikkeen ohella Helsinki on kasvanut myös luonnollisen väestönkasvun myötä, syntyneiden määrän ollessa kuolleiden määrää suurempi. Tässäkin kehityksessä maahanmuutolla on ollut tärkeä rooli, koska ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys on ollut suomalaistaustaisia korkeampi. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku asettuu suomalaistaustaisten ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten välimaastoon. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustainen väestö on kaupungin koko väestöä selvästi nuorempaa. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista suuri osa on yhä lapsia ja nuoria.
Lue lisää:
Helsinki kasvoi yli 10 000 asukkaalla myös vuonna 2024 – kotimainen tulomuutto vilkastui
Helsingin ennätyksellinen väestönkasvu perustui vieraskielisen väestön määrän kasvuun
Vieraskielinen väestö: kieliperusteisen tilastoinnin ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja
