- Helsingin kasvu perustuu pitkälti ulkomaalaistaustaisten muuttoon ulkomailta ja muualta Suomesta.
- Vuoden 2023 lopussa joka viides helsinkiläinen oli ulkomailla tai Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen tai niin sanottu vieraskielinen.
- Helsingin ulkomaalaistaustaisen tai vieraskielisen väestön odotetaan lähitulevaisuudessa kasvavan kaikissa ikäryhmissä.
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on hyvin keskittynyttä pääkaupunkiseudulle. Joka neljäs heistä asuu Helsingissä. Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Vuoden 2023 lopussa ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä noin 134 000 henkeä eli viidennes kaupungin kaikista asukkaista. Alle 15-vuotiaista neljäsosa oli ulkomaalaistaustaisia. Heistä puolestaan yli kaksi kolmasosaa oli syntynyt Suomessa.
Ulkomaalaistaustaisten muuttoliike suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta on ollut suuressa roolissa Helsingin väestönkasvussa koko 2000-luvun ajan. Oheisesta kuviosta havaitaan paitsi ulkomaalaistaustaisten määrän ja osuuden voimakas kasvu vuodesta 1990, myös Suomessa syntyneiden määrän kasvu varsinkin 2000-luvulla. Niin ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kuin suhteellisen osuuden oletetaan kasvavan myös lähitulevaisuudessa. Ennusteen mukaan vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä olisi vuoden 2030 lopussa 22 prosenttia eli noin kaksi prosenttiyksikköä nykyistä enemmän.
Pikalinkit
Kuten seuraavasta kuviosta havaitaan, kieliperusteisesti tarkasteltuna selvästi suurin vieraskielisten ryhmä ovat Helsingissä venäjänkieliset, jotka edustavat lähes kuudesosaa kaikista vieraskielisistä helsinkiläisistä. Muita suuria ryhmiä ovat somalin-, arabian-, englannin- ja vironkieliset. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tavallista laajemman saapumisen seurauksena arabiankielinen väestö on kasvanut, ja somalinkielisten määrää ovat puolestaan kasvattaneet Suomessa syntyneet somalinkielisten lapset. Vironkielisten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2004 jälkeen, mutta kääntyi selvään laskuun jo vuoden 2014 paikkeilla.
Helsingin väestönkasvun kannalta nimenomaan ulkomailta tapahtuva muuttoliike on ollut viime vuosina keskeisessä roolissa. Ulkomaalaistaustaisten tai vieraskielisten osuuden kasvu on kuitenkin ollut vielä nopeampaa Espoossa ja Vantaalla, jossa myös kasvun ennustetaan jatkuvan Helsinkiä voimakkaampana (ks. seuraava kuvio).
Moni Suomeen muuttanut siirtyy ajan mittaan muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle, joten Helsinki saa uusia asukkaita myös heistä. Toisaalta Helsinki on menettänyt niin suomalaistaustaista kuin ulkomaalaistaustaista väestöä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Muuttoliikkeen ohella Helsinki on kasvanut luonnollisen väestönkasvun myötä. Tässäkin kehityksessä maahanmuutolla on ollut tärkeä rooli, koska ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku on ollut suomalaistaustaisia korkeampi. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyys asettuu suomalaistaustaisten ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten välimaastoon. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustainen väestö on kaupungin koko väestöä nuorempaa. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista suuri osa on yhä lapsia ja nuoria.
Lue lisää:
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 (pdf)
