Päätulokset
- Suomen äidinkieleltään vieraskielisestä väestöstä puolet asui vuoden 2022 alussa pääkaupunkiseudulla ja 58 prosenttia Uudenmaan maakunnassa. Uudellamaalla asuvan vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeasti: määrän ennustetaan nousevan nykyisestä 265 000 hengestä 562 000 henkeen vuoden 2040 loppuun mennessä.
- Vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin voimakkaasti pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Vuonna 2030 vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Helsingissä olevan jo 154 700 henkilöä, Espoossa 95 000 ja Vantaalla 91 000 henkeä.
- Helsingin seudun kehyskunnissa eli KUUMA-seudulla vieraskielisen väestön ennustetaan vuonna 2030 olevan yhteensä noin 41 400 asukasta ja muun Uudenmaan alueella noin 14 000 asukasta.
- Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä. Suhteellisesti nopeinta kasvu on kuitenkin työikäisillä ja eläkeikäisillä.
- Ennustekauden lopussa, vuonna 2040, suurimpien kieliryhmien koko Uudenmaan alueella arvioidaan muodostuvan Muun Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Samat kolme kieliryhmää olivat alueen suurimmat myös vuoden 2022 alussa.
Kuviossa näytetään Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosien 2000–2021 ajalta sekä ennuste vuoteen 2040 saakka kieliryhmittäin.
Uudenmaan sisällä suurimmat kieliryhmät vaihtelevat alueittain
Helsingissä ja Espoossa muun Aasian kieliä puhuvien asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan kaikista kieliryhmistä voimakkaimmin. Vantaalla kolmen suurimman kieliryhmän ennustetaan vuonna 2040 muodostuvan Muun Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista eli näissä kieliryhmissä kasvu on suurinta.
Helsingin seudun kehyskunnissa eli KUUMA-seudulla selvästi suurin kieliryhmä vuonna 2040 muodostuu Baltian kieliä puhuvista asukkaista, ja Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvien määrän ennustetaan kasvavan alueella seuraavaksi eniten. Muulla Uudellamaalla kieliryhmien jakauma on hyvin tasainen koko ennustekauden ajan.
Aineistot
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste laadittiin pääkaupunkiseudun kaupunkien tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä. Ennuste on menetelmältään demografinen, eli sen perustana ovat väestönmuutostekijät, syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.
Ennuste on laadittu koko Uudenmaan maakuntaan, sekä erikseen maakunnan kuudelle alueelle: Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Kauniaisiin, yhteisenä Helsingin seudun kehyskuntiin eli KUUMA-seudulle sekä yhteisenä muun Uudenmaan alueelle.
Ennusteen kieliryhmäjako on seuraava: Baltian alueen kielet, Venäjä ja muut entisen Neuvostoliiton alueella puhutut kielet (pl. Baltia), Länsi-Euroopan kielet, Itä-Euroopan kielet, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa puhutut kielet, Muussa Afrikassa puhutut kielet, Muussa Aasiassa puhutut kielet sekä Muut kielet tai äidinkieli tuntematon.
Julkaisun liitetaulukot ovat ladattavissa Excel-muodossa julkaisun verkkoversion yhteydessä osoitteessa www.hel.fi/kaupunkitieto.
Viittaaminen
Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto (2023). Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040. Tilastoja 2023: 5. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf. Viitattu: ##.##.20##.