Asuntojen hallintaperuste

  • Helsingissä asutaan vuokralla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2020-luvulla, kun ARA-vuokra-asuntojen määrä on vaihdellut.
  • Vuokra-asunnoista valtaosa (65 prosenttia) on vapaarahoitteisia.

Helsingin asuntokannasta sijaitsi 48 prosenttia vuokrataloissa vuonna 2024. Vuokra-asuntojen osuus Helsingin asuntokannasta kasvaa hieman, kun huomioidaan myös yksittäiset, vuokralla olevat omistusasunnot. Omistusasuntoja Helsingin asuntokannasta oli 41 prosenttia vuonna 2024 mukaan lukien sekä asunto-osakeyhtiöissä ja pientaloissa olvat asunnot. Muita asuntoja asuntokannasta on kahdeksan prosenttia. Näitä ovat esimerkiksi liiketilojen yhteydessä olevat asunnot. Asuntokannasta pienin osuus, kolme prosenttia, oli asumisoikeusasuntoja.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 3 500 asunnolla vuodessa. Ajanjaksolla 2010–2024 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 ARA-vuokra-asuntoja oli Helsingissä kaikkiaan 65 000. Näistä asunnoista Helsingin kaupungin vuokra-asunnot (Heka) omistaa valtaosan, ollen samaan aikaan myös Suomen suurin vuokranantaja.

Uusimmat artikkelit

Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja...
Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla -julkaisu kuvaa kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden ajankohtaista tilannetta sekä toimitilamarkkinoilla viime vuosien aikana tapahtuneita muutoksia. Katsauksen teema-artikkeli käsittelee kiinteistömarkkinoiden tilannetta Helsingin...
Vuonna 2024 asuntomarkkinoiden ja rakentamisen toimintaympäristö säilyi haastavana. Asuntorakentamisen määrä oli selvästi alhaisemmalla tasolla, vaikka aiempina vuosina valmistuneita asuntoja oli markkinoilla runsaasti. Talouden yleinen epävarmuus ja kuluttajien vähäinen luottamus haastoivat...
Helsingin keskustan kehitys puhuttaa ja jakaa mielipiteitä. Julkisessa keskustelussa huolissaan ollaan keskustan kävijämääristä, elinvoimasta ja tyhjistä liiketiloista. Kyselyiden mukaan helsinkiläiset kannattavat kävelykeskustan kehittämistä, mutta tästä suhteellisen yhtenäisestä kannasta...
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla...
Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...