- Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Helsingissä koko maata suuremmat.
- Perusasteen koulutuksen saaneiden 30-vuotiaiden miesten elinajanodote on kahdeksan vuotta lyhyempi kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden, ja naisillakin ero on yli viisi vuotta.
- Erot elintavoissa selittävät huomattavan osan väestöryhmien välisistä terveyseroista.
Vaikka suurin osa helsinkiläisistä voi hyvin, osalle kaupunkilaisista kasautuu niin terveyteen, sairastavuuteen ja elintapoihin liittyviä ongelmia kuin myös niiden riskitekijöitä. Väestöryhmien välinen polarisoituminen terveyden osalta on Helsingissä koko maata suurempaa. Selvät terveyserot väestöryhmien välillä on nähtävissä koulutustason, pääasiallisen toiminnan ja tulotason mukaan. Esimerkiksi perusasteen koulutuksen saaneiden 30-vuotiaiden miesten elinajanodote on 8 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden, ja naisillakin ero on yli 5 vuotta. Niin ikään vaikkapa työttömyyttä tai taloudellisia haasteita arjessaan kokevien terveydentila on muita heikompi. Työttömistä joka kolmas kokee toimintarajoituksia terveysongelmien vuoksi, kun vastaava osuus kokopäivätyössä olevilla on 18 prosenttia. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvista helsinkiläisistä 40 prosenttia arvioi terveytensä heikoksi, kun suurimpaan kymmenykseen kuuluvista näin tekee 13 prosenttia.
Nämä väestöryhmien väliset terveyserot heijastuvat myös alueellisiin hyvinvointieroihin, jotka ovat Helsingissä suuret. Pääosin sairastavuuserot kuitenkin johtuvat alueiden erilaisista väestörakenteista eli siitä, että esimerkiksi pienituloiset (joiden sairastavuus keskimäärin on suurempaa) asuvat tyypillisesti eri alueilla kuin hyvätuloiset. Varsinaiset aluevaikutukset, kuten korkean työttömyysasteen vaikutus lisääntyneeseen sairastavuuteen, ovat kuitenkin vähäisiä.
Ulkomaalaistaustaisten terveydentila vaihtelee paljon taustamaan mukaan. Ulkomaalaistaustaisten välillä onkin merkittäviä eroja esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä, ja osa näistä on suomalaistaustaisia paremmalla mallilla, osa huonommalla. Toisaalta vieraskielisten kuolleisuus on Helsingissä suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia pienempää, mikä selittynee sillä, että etenkin työn perässä muuttaviksi valikoituvat yleensä terveimmät.
Pikalinkit
Erot elintavoissa selittävät huomattavan osan väestöryhmien välisistä terveyseroista: tuoreen tutkimuksen mukaan koulutusryhmien välillä olevat erot tupakoinnissa, alkoholin ongelmakäytössä, liikunta-aktiivisuudessa ja lihavuudessa selittävät yhdessä noin 50 prosenttia helsinkiläisten perusasteen koulutuksen saaneiden lyhemmästä elinajanodotteessa suhteessa korkeakoulutettuihin. Terveyskäyttäytyminen on osin myös muiden väestöryhmien välisten terveyserojen taustalla.
