- Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Helsingissä koko maata suuremmat.
- Perusasteen koulutuksen saaneiden 30-vuotiaiden miesten elinajanodote on kahdeksan vuotta lyhyempi kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden, ja naisillakin ero on kuusi vuotta.
- Erot elintavoissa selittävät huomattavan osan väestöryhmien välisistä terveyseroista.
Vaikka suurin osa helsinkiläisistä voi hyvin, osalle kaupunkilaisista kasautuu niin terveyteen, sairastavuuteen ja elintapoihin liittyviä ongelmia kuin myös niiden riskitekijöitä. Väestöryhmien välinen polarisoituminen terveyden osalta on Helsingissä koko maata suurempaa.
Selvät terveyserot väestöryhmien välillä on nähtävissä koulutustason, pääasiallisen toiminnan ja tulotason mukaan. Esimerkiksi perusasteen koulutuksen saaneiden 30-vuotiaiden miesten elinajanodote on 8 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden, ja naisillakin ero on kuusi vuotta. Niin ikään korkea-asteen tutkinnon suorittaneista helsinkiläisistä reilu viidennes kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, mutta perusasteen koulutuksen saaneilla osuus on melkein 40 prosenttia. Työttömistä yli 40 prosenttia kokee toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi, kun vastaava osuus kokopäivätyössä olevilla on 23 prosenttia. Taloudellisia haasteita kokeneista helsinkiläisistä lähes puolet arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai heikoksi, kun muista helsinkiläisistä joka neljäs arvioi näin.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Pikalinkit
Nämä väestöryhmien väliset terveyserot heijastuvat myös alueellisiin hyvinvointieroihin, jotka ovat Helsingissä suuret. Pääosin sairastavuuserot kuitenkin johtuvat alueiden erilaisista väestörakenteista eli siitä, että esimerkiksi pienituloiset (joiden sairastavuus keskimäärin on suurempaa) asuvat tyypillisesti eri alueilla kuin hyvätuloiset. Varsinaiset aluevaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä. Esimerkiksi alueen korkealla työttömyysasteella ei juurikaan ole vaikutusta siihen, että sairastavuus asukkaiden keskuudessa lisääntyisi.
Helsingin ulkomaalaistaustaiset ovat fyysisesti suomalaistaustaisia terveempiä. Esimerkiksi pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmiin liittyviä toimintarajoitteita heillä on huomattavasti koko väestöä vähemmän senkin jälkeen, kun heidän nuorempi ikärakenteensa on otettu huomioon. Myös vieraskielisten kuolleisuus on suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia pienempää, mikä pitkälti selittyy sillä, että muuttajiksi valikoituvat lähtömaan väestöstä yleensä terveimmät. Toisaalta ulkomaalaistaustaisten terveydentila vaihtelee paljon taustamaan mukaan ja psyykkinen kuormittuneisuus on selvästi muuta väestöä yleisempää.
Erot elintavoissa selittävät huomattavan osan väestöryhmien välisistä terveyseroista. Koulutusryhmien välillä olevat erot tupakoinnissa, alkoholin ongelmakäytössä, liikunta-aktiivisuudessa ja lihavuudessa selittävät yhdessä noin 50 prosenttia helsinkiläisten perusasteen koulutuksen saaneiden lyhemmästä elinajanodotteessa suhteessa korkeakoulutettuihin. Terveyskäyttäytyminen on osin myös muiden väestöryhmien välisten terveyserojen taustalla.
