- Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka elämään tyytyväisyyden kokemus on heikentynyt viime vuosina.
- Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet ja ne ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
- Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Jopa yli kolmannes tytöistä 8. ja 9. luokalla tai toisella asteella kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta tai masennusoireilua.
Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. 86 prosenttia 4.- ja 5.-luokkaisista on tyytyväisiä elämäänsä, kun muilla oppiasteilla se vaihtelee 56 prosentin ja 65 prosentin välillä. Tyytyväisyys elämään on jonkin verran heikentynyt vuosien saatossa ja erityisen selkeästi ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla tytöillä. Heistä 43 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2023.
Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisista 24 prosenttia oli kokenut mielialaan liittyviä ongelmia edeltävän kahden viikon aikana keväällä 2023. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki reilu viidennes 8.- ja 9.- luokkalaisista sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja neljännes lukiolaisista. Noin joka neljäs nuori kertoi kokeneensa masennusoireilua edeltävän kahden viikon aikana. Mielen hyvinvoinnin haasteiden kokemisessa sukupuolten väliset erot ovat selkeät. Esimerkiksi yli kolmannes tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, pojista taas noin joka kymmenes. Tyttöjen osalta osuus on myös noussut tasaisesti viime vuosina, kun poikien osalta osuus on pitkään pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat helsinkiläisnuorilla olleet viime vuosina pääsääntöisesti yleisempiä kuin muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin. Vajaa puolet lukiolaisista ja noin 41 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on ollut huolissaan mielialastaan edeltävän vuoden aikana. Vastaava osuus 8. ja 9.luokalla on 38 %. Valtaosa nuorista kuitenkin koki saaneensa apua ja tukea koulun aikuisilta. Myös avun saanti omilta vanhemmilta, ystäviltä ja kavereilta oli yleistä.
Erilaiset mielen hyvinvoinnin vajeet ovat lapsilla ja nuorilla yleistyneet nopeasti viime vuosien aikana. Esimerkiksi mielialaan liittyviä ongelmia kokeneiden lasten osuus on Helsingissä noussut 10 prosenttiyksikköä vuosien 2017 ja 2023 välillä. Myös koettu ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet kutakuinkin samaa vauhtia.
Pikalinkit
Mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen näkyy myös mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden sekä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten – varsinkin naisten – osuuden kasvuna. Helsinkiläisisistä 18–24-vuotiaista naisista 12 prosenttia oli saanut korvausta depressiolääkityksestä vuonna 2022, ja kahdessakymmenessä vuodessa osuus on jopa kolminkertaistunut. Saman ikäisillä miehillä osuus oli viisi prosenttia, mikä on noin kaksi kertaa suurempi osuus kuin 2000-luvun alussa. Depressiolääkitys yleistyy selvästi myös nuoremmilla, sillä vastaava kehityskulku on havaittavissa jo 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai YEL-päivärahaa sai noin 21 helsinkiläistä tuhannesta 18–24-vuotiaasta vuonna 2021. Määrä on kymmenessä vuodessa noin kaksinkertaistunut. Nuoret naiset ovat mielenterveyssyin myönnetyn sairauspäivärahan saajana selvästi nuoria miehiä yleisemmin. Mielenterveyshäiriöt ovat myös yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeen saamiselle 20–24-vuotiailla nuorilla Helsingissä, vaikkakin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on tässä ikäryhmässä erittäin pieni.