Hyppää pääsisältöön

Ikääntyneiden asuinolot

  • Yli 80 prosenttia ikääntyneistä helsinkiläisistä asuu kerrostalossa, 67 prosenttia asuu omistusasunnossa. 
  • Ahtaasti asuminen on ikääntyneillä harvinaista, ja heidän asuntojensa varustetaso on Helsingissä hyvä. 
  • Asunnon, rakennusten ja lähiympäristön esteet ja huono toimivuus lisäävät asumisen riskejä myös Helsingissä. 

Valtaosa ikääntyneistä asuu kerrostaloasunnossa. Vuonna 2022 83 prosenttia heistä asui kerrostaloasunnossa. Pientaloasuminen yleistyy asuntokunnan koon kasvaessa: yhden hengen asuntokunnista niissä asui 8,6 prosenttia, kahden hengen asuntokunnista neljännes ja sitä suuremmista jo kolmannes. Niin ikään enemmistö asuu omistusasunnossa (66 %). Omistusasuminen on selvästi yleisempää ikääntyneillä kuin alle 65-vuotiailla (40 %). Yksinasuvat (60 %) omistivat asuntonsa pariskuntia (80 %) harvemmin.

Ikääntyneiden asumisolot ovat pääosin hyvät ja esimerkiksi ahtaasti asuminen on ikääntyneillä harvinaista. Myös asuntojen varustetaso on tämän päivän Helsingissä hyvä: ikääntyneiden asuntokunnista 98 prosenttia on varustetasoltaan hyviä eli asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui vuoden 2022 lopussa noin 1 357 asuntokuntaa. Varustetasoltaan puutteellisten asuntojen lukumäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana tasaisesti vähentynyt yli 1 700 asunnosta nykyiseen reiluun 1 300 asuntoon.  

Vaikka ikääntyneiden asuntojen varustetaso on pääosin hyvä, asunnon puutteet ovat silti yleisin kotona asumista vaikeuttavista tekijöistä kaupunkiympäristössä. Uudessakin asunnossa voi olla hankala käyttää esimerkiksi apuvälineitä, jos huoneet ovat hyvin pieniä tai asunto pohjaltaan sokkeloinen. Asunnon, rakennusten ja lähiympäristön esteet ja huono toimivuus lisäävät asumisen riskejä. Vanhojen kerrostalojen suurimpia esteettömyyshaasteita ovat niiden hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Helsingissä suuri osa rakennuskannasta on vanhaa, ja vasta 1990-luvun rakentamismääräysten mukaan hissittömiä saavat olla korkeintaan kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Nykyisin lähes kaikki Helsingin kaupungin omalle maalle rakennettavat kerrostalot ovat hissitaloja.