Terveys ja sairastavuus

  • Helsinkiläisistä pienempi osuus (30 %) kokee terveydentilansa heikoksi kuin kaikista suomalaista keskimäärin (37 %). 
  • Myös rekisteritietojen perusteella sairastavuus (87 pistettä) ja kansantaudit (80 pistettä) ovat pääkaupungissa harvinaisempia (koko maa = 100 pistettä).
  • Pitkäaikaissairaudet ja toimintarajoitteet ovat helsinkiläisillä naisilla miehiä yleisempiä, ja kaikilla helsinkiläisillä keskimäärin muita suomalaisia harvinaisempia.

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsinkiläisistä 30 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös useita keskeisiä sairauksien riskitekijöitä esiintyy helsinkiläisillä koko maan väestöä vähemmän: niin verenpainetaudin, kohonneen veren kolesterolipitoisuuden kuin sepelvaltimotaudin esiintyvyys on Helsingissä huomattavasti pienempää. Kokemus terveydentilasta vaihtelee myös pääkaupunkiseudun sisällä, sillä Vantaalla heikoksi terveytensä tuntevia on selvästi enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa (senkin jälkeen, kun ikärakenteiden erot on otettu huomioon). 

Terveydentilan kokemus vaihtelee iän mukaan. Kun 20–55-vuotiaista helsinkiläisistä terveydentilansa kokee heikoksi 24 prosenttia, osuus on 55–74-vuotiailla 37 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 56 prosenttia. Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten terveydentila on kohentunut, ja kun elinajanodote on kasvanut, myös terve ja toimintakykyinen elinaika on kasvanut pääsääntöisesti samaa vauhtia.

Myös rekisteriaineistoilla mitaten sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Erot sairastavuudessa ovat kuitenkin Helsingin sisällä todella suuret. 

Uusimmat artikkelit

Vaikka pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut nopeasti, heidän hyvinvoinnistaan tiedetään melko vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten terveyttä ja psyykkistä kuormittuneisuutta. Pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmiin...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilaa vuonna 2023. Kyseisten ilmiöiden tilaa peilataan aiempiin vuosiin, koko maahan tai muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tarkastellaan oppiasteittain...
Suomalaisten huumekokeilut, huumeiden käyttö sekä ongelmakäyttö ovat yleistyneet. Samalla myös huumausainekuolleisuus on kasvanut. Näin on tapahtunut sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkakin pääkaupungissa kuolleisuuden kasvu alkoi hieman myöhemmin. Kuolleiden lukumäärä oli kuitenkin vuonna...
Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...