Hyppää pääsisältöön

Terveys ja sairastavuus

  • Helsinkiläisistä pienempi osuus (30 %) kokee terveydentilansa heikoksi kuin kaikista suomalaista keskimäärin (37 %). 
  • Myös rekisteritietojen perusteella sairastavuus (87 pistettä) ja kansantaudit (80 pistettä) ovat pääkaupungissa harvinaisempia (koko maa = 100 pistettä).
  • Pitkäaikaissairaudet ja toimintarajoitteet ovat helsinkiläisillä naisilla miehiä yleisempiä, ja kaikilla helsinkiläisillä keskimäärin muita suomalaisia harvinaisempia.

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsinkiläisistä 30 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös useita keskeisiä sairauksien riskitekijöitä esiintyy helsinkiläisillä koko maan väestöä vähemmän: niin verenpainetaudin, kohonneen veren kolesterolipitoisuuden kuin sepelvaltimotaudin esiintyvyys on Helsingissä huomattavasti pienempää. Kokemus terveydentilasta vaihtelee myös pääkaupunkiseudun sisällä, sillä Vantaalla heikoksi terveytensä tuntevia on selvästi enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa (senkin jälkeen, kun ikärakenteiden erot on otettu huomioon). 

Terveydentilan kokemus vaihtelee iän mukaan. Kun 20–55-vuotiaista helsinkiläisistä terveydentilansa kokee heikoksi 24 prosenttia, osuus on 55–74-vuotiailla 37 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 56 prosenttia. Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten terveydentila on kohentunut, ja kun elinajanodote on kasvanut, myös terve ja toimintakykyinen elinaika on kasvanut pääsääntöisesti samaa vauhtia.

Myös rekisteriaineistoilla mitaten sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Erot sairastavuudessa ovat kuitenkin Helsingin sisällä todella suuret. 

Uusimmat artikkelit

2.12.2020
Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian...
13.11.2020
Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset...
24.8.2020
Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä näiden palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa naiset käyttävät terveyspalveluja...
20.8.2020
Korkea sosioekonominen asema on yhteydessä parempaan terveyteen ja pienempään kuolleisuuteen. Tämä yhteys näyttäytyy hyvin johdonmukaisena riippumatta sosioekonomisen aseman indikaattorista tai terveyttä ja sairastavuutta kuvaavasta mittarista. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulutusryhmien...
25.6.2020
Helsinki-barometrilla tutkittiin tällä kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä heidän tyytyväisyyttään kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Koronatilanne on tuonut monien elämään muutoksia ja varsin paljon huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan...
22.6.2020
Helsinkiläiset käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset. Tämä on näkynyt niin alkoholin liikakäyttöä, humalahakuista juomista kuin alkoholikuolleisuutta tarkasteltaessa. Paljon vähemmän tiedetään raittiista helsinkiläisistä, joita kuitenkin on 14 prosenttia asukkaista....