Terveys ja sairastavuus

  • Helsinkiläisistä pienempi osuus (30 %) kokee terveydentilansa heikoksi kuin kaikista suomalaista keskimäärin (37 %). 
  • Myös rekisteritietojen perusteella sairastavuus (87 pistettä) ja kansantaudit (80 pistettä) ovat pääkaupungissa harvinaisempia (koko maa = 100 pistettä).
  • Pitkäaikaissairaudet ja toimintarajoitteet ovat helsinkiläisillä naisilla miehiä yleisempiä, ja kaikilla helsinkiläisillä keskimäärin muita suomalaisia harvinaisempia.

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsinkiläisistä 30 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös useita keskeisiä sairauksien riskitekijöitä esiintyy helsinkiläisillä koko maan väestöä vähemmän: niin verenpainetaudin, kohonneen veren kolesterolipitoisuuden kuin sepelvaltimotaudin esiintyvyys on Helsingissä huomattavasti pienempää. Kokemus terveydentilasta vaihtelee myös pääkaupunkiseudun sisällä, sillä Vantaalla heikoksi terveytensä tuntevia on selvästi enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa (senkin jälkeen, kun ikärakenteiden erot on otettu huomioon). 

Terveydentilan kokemus vaihtelee iän mukaan. Kun 20–55-vuotiaista helsinkiläisistä terveydentilansa kokee heikoksi 24 prosenttia, osuus on 55–74-vuotiailla 37 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 56 prosenttia. Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten terveydentila on kohentunut, ja kun elinajanodote on kasvanut, myös terve ja toimintakykyinen elinaika on kasvanut pääsääntöisesti samaa vauhtia.

Myös rekisteriaineistoilla mitaten sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Erot sairastavuudessa ovat kuitenkin Helsingin sisällä todella suuret. 

Uusimmat artikkelit

Sairastavuudessa on huomattavat alue-erot Helsingissä riippumatta sairastavuuden indikaattorina käytettävästä mittarista. Niillä alueilla, joilla sairastavuutta on vähän, kun sitä mitataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja lääkekorvausoikeuksien perusteella, on myös vähäinen määrä kansantauteja,...
Ei-tarttuvia tauteja ja vammoja on mahdollista ehkäistä tehokkaalla poliittisella ohjauksella ja virkatyöllä sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisella. Kaupungeilla on paljon opittavaa toistensa parhaista käytännöistä.
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen...
Helsingissä asuu koko Suomen mittapuulla mitaten niin parhaiten pärjääviä kuin huono-osaisimpia ihmisiä, ja kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä...