Hyppää pääsisältöön

Terveys ja sairastavuus

  • Helsinkiläisistä pienempi osuus (30 %) kokee terveydentilansa heikoksi kuin kaikista suomalaista keskimäärin (37 %). 
  • Myös rekisteritietojen perusteella sairastavuus (87 pistettä) ja kansantaudit (80 pistettä) ovat pääkaupungissa harvinaisempia (koko maa = 100 pistettä).
  • Pitkäaikaissairaudet ja toimintarajoitteet ovat helsinkiläisillä naisilla miehiä yleisempiä, ja kaikilla helsinkiläisillä keskimäärin muita suomalaisia harvinaisempia.

Helsinkiläisten terveydentila on monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsinkiläisistä 30 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös useita keskeisiä sairauksien riskitekijöitä esiintyy helsinkiläisillä koko maan väestöä vähemmän: niin verenpainetaudin, kohonneen veren kolesterolipitoisuuden kuin sepelvaltimotaudin esiintyvyys on Helsingissä huomattavasti pienempää. Kokemus terveydentilasta vaihtelee myös pääkaupunkiseudun sisällä, sillä Vantaalla heikoksi terveytensä tuntevia on selvästi enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa (senkin jälkeen, kun ikärakenteiden erot on otettu huomioon). 

Terveydentilan kokemus vaihtelee iän mukaan. Kun 20–55-vuotiaista helsinkiläisistä terveydentilansa kokee heikoksi 24 prosenttia, osuus on 55–74-vuotiailla 37 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 56 prosenttia. Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten terveydentila on kohentunut, ja kun elinajanodote on kasvanut, myös terve ja toimintakykyinen elinaika on kasvanut pääsääntöisesti samaa vauhtia.

Myös rekisteriaineistoilla mitaten sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Erot sairastavuudessa ovat kuitenkin Helsingin sisällä todella suuret. 

Uusimmat artikkelit

12.1.2023
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...
12.12.2022
Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia...
29.11.2022
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen...
20.6.2022
Helsingissä asuu koko Suomen mittapuulla mitaten niin parhaiten pärjääviä kuin huono-osaisimpia ihmisiä, ja kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä...
14.6.2022
Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on voimakas riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa merkittävästi elintapamuutoksilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin peruspiireissä ja esitellään diabeteksen...
Hyvinvointitilastojen kuvituskuva
13.6.2022
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat toteuttaneet ensimmäistä kertaa yhdessä asukkaidensa hyvinvointia, elinoloja ja terveyttä kartoittaneen kyselytutkimuksen. Vaikka pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin,...