Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi ja harrastaminen

• Helsinkiläisnuorten hyvinvointia selittävät usein syntyperää paremmin esimerkiksi sukupuoli ja perheen sosioekonominen tausta.
• Elämään tyytyväisyydessä ei ole eroa syntyperän mukaan, mutta ulkomaalaistaustaiset nuoret altistuvat suomalaistaustaisia selvästi enemmän koulukiusaamiselle ja syrjinnälle
• Ulkomaalaistaustaisten nuorten osallistuminen harrastustoimintaan on harvinaisempaa kuin suomalaistaustaisilla. Erityisesti ulkomaalaistaustaiset tytöt ja nuoret naiset jäävät usein harrastusten ulkopuolelle.

Myös helsinkiläisnuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta seurataan syntyperän mukaan. Selkeitä eroja nähdään esimerkiksi terveyskäyttäytymiseen ja kasvuympäristöön liittyvissä riskitekijöissä. Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia tukee suomalaistaustaisia vähäisempi päihteiden käyttö. Harrastustoimintaan osallistuminen on kuitenkin suomalaistaustaisia harvinaisempaa, etenkin ulkomaalaistaustaisten tyttöjen keskuudessa (ks. kuvio alla). 

Perheen taloudellinen tilanne on olennainen niin suomalais- kuin ulkomaalaistaustaistenkin nuorten hyvinvoinnin kannalta. Kokemus perheen taloudellisista vaikeuksista kuormittaa osallisuutta ja hyvinvointia. Kuormitus heijastuu varsinkin ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin, sillä heidän joukossaan pienituloisuus ja lapsiperheköyhyys ovat suomalaistaustaisia yleisempiä ongelmia. 

Samoin on kiusaamisen ja syrjintäkokemusten laita. Näille hyvinvointia rapauttaville kokemuksille altistuvat valtakunnallisesti niin suomalais- kuin ulkomaalaistaustaisetkin nuoret, mutta kokemukset ovat selvästi yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla. Syntyperä ei itsessään määritä helsinkiläisnuorten hyvinvointia. Nuorten kokemuksia ja hyvinvointia selittävät usein syntyperää paremmin esimerkiksi sukupuoli ja perheen sosioekonominen tausta. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret rinnastuvat useilla hyvinvoinnin ja osallisuuden mittareilla suomalaistaustaisiin ikätovereihinsa. Esimerkiksi koettu terveydentila ei riipu syntyperästä.

Lue lisää:

Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne tärkeimpiä selittäviä tekijöitä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Helsingissä

Osattomista osallisiksi? Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemusta haastavia ja sitä tukevia tekijöitä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ketkä harrastavat ohjatusti? – Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot ohjattuun harrastustoimintaan osallistumisessa ja siinä tapahtuneet muutokset helsinkiläisillä 8.- ja 9.-luokkalaisilla

Näin helsinkiläislapset ja -nuoret liikkuvat, harrastavat seuroissa ja käyttävät liikuntapaikkoja – tuloksia LIITU-tutkimuksesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)