Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi ja harrastaminen

• Helsinkiläisnuorten hyvinvointia selittävät usein syntyperää paremmin esimerkiksi sukupuoli ja perheen sosioekonominen tausta.
• Silti syntyperän mukaisia eroja hyvinvoinnissa esiintyy erityisesti turvallisuuden kokemuksissa, harrastamisessa ja liikkumisessa.

Myös helsinkiläisnuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta seurataan syntyperän mukaan. Selkeitä eroja nähdään esimerkiksi terveyskäyttäytymiseen ja kasvuympäristön turvallisuudessa. Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia tukee joissain ryhmissä suomalaistaustaisia vähäisempi päihteiden käyttö. Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret kuitenkin altistuvat suomalaistaustaisia yleisemmin koulukiusaamiselle ja syrjinnälle, mikä haastaa heidän hyvinvointiaan.

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten osallistuminen harrastustoimintaan on harvinaisempaa kuin suomalaistaustaisilla. THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn Helsingin aineiston mukaan 92 prosenttia suomalaistaustaisista neljäs- ja viidesluokkalaisista harrastaa jotakin ainakin kerran viikossa. Ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista ikätovereista vastaava osuus on 70 prosenttia ja Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 65 prosenttia. Erityisesti ulkomaalaistaustaiset tytöt jäävät usein näissä tarkasteluissa seurattujen harrastusten ulkopuolelle. Lisäksi tiedetään, että liian vähäinen liikkuminen on muita väestöryhmiä yleisempää ulkomaalaistaustaisten tyttöjen keskuudessa.

Perheen taloudellinen tilanne on olennainen niin suomalais- kuin ulkomaalaistaustaistenkin nuorten hyvinvoinnin kannalta. Kokemus perheen taloudellisista vaikeuksista kuormittaa osallisuutta ja hyvinvointia. Kuormitus heijastuu varsinkin ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin, sillä heidän joukossaan pienituloisuus ja lapsiperheköyhyys ovat suomalaistaustaisia yleisempiä ongelmia.

Syntyperä ei siis itsessään määritä helsinkiläisnuorten hyvinvointia. Nuorten kokemuksia ja hyvinvointia selittävät usein syntyperää paremmin esimerkiksi sukupuoli ja perheen sosioekonominen tausta. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret rinnastuvat useilla hyvinvoinnin mittareilla suomalaistaustaisiin ikätovereihinsa.

Lue lisää:

Helsingin lapsista ja nuorista aiempaa useampi liikkuu vähintään tunnin ajan päivittäin – väestöryhmien välillä yhä selvät erot

Tienraivaajat: Ulkomaalaistaustaiset helsinkiläisnuoret vaikuttajina

Nuorten kokemukset syrjinnästä ovat eriytyneet / Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne tärkeimpiä selittäviä tekijöitä

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Osattomista osallisiksi? Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemusta haastavia ja sitä tukevia tekijöitä

Ketkä harrastavat ohjatusti? – Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot ohjattuun harrastustoimintaan osallistumisessa ja siinä tapahtuneet muutokset helsinkiläisillä 8.- ja 9.-luokkalaisilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Näin helsinkiläislapset ja -nuoret liikkuvat, harrastavat seuroissa ja käyttävät liikuntapaikkoja – tuloksia LIITU-tutkimuksesta