Hyppää pääsisältöön

Äidinkieli, syntymäpaikka ja kansalaisuus

  • Vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, osuus on kasvanut 2000-luvulla ja oli 17,3 prosenttia vuonna 2021. 
  • Kaikista Helsingin asukkaista hieman yli puolet on syntynyt Uudellamaalla, ja ulkomailla syntyneitä on 15 prosenttia.  
  • Kymmenesosa kaupungin asukkaista on ulkomaan kansalaisia.  

Helsingin väestöstä on äidinkielenään suomea tai saamea puhuvia 507 484 henkeä (77 %), ruotsinkielisiä 36 856 henkeä (6 %) ja muita kieliä puhuvia 114 117 henkeä (17 %). Kaikkiaan rekisteröityjä äidinkieliä Helsingissä on noin 140. Koko Suomeen verrattuna vieraskielisten osuus on selkeästi suurempi, sillä Suomessa vieraskielisten osuus on kahdeksan prosenttia. Vantaalla vieraskielisten osuus koko väestöstä on 23 ja Espoossa 20 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on Helsingissä samaa tasoa kuin koko Suomessa. Vieraskielisten osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien, kun taas ruotsinkielisten osuus on pienentynyt hieman tällä vuosituhannella.  

Helsingin asukkaista 40 prosenttia on syntynyt Helsingissä, ja koko Uudellamaalla syntyneitä on hieman yli puolet. Yleisimmät muut syntymämaakunnat ovat Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus on 14 prosenttia (93 527 henkeä), eli hieman vähemmän kuin vieraita kieliä puhuvia. Ulkomailla syntyneistä yli puolet on 25–44-vuotiaita. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien.   

Helsingissä asuvista 68 033 henkeä on ulkomaan kansalaisia (10 % väestöstä). Ulkomaan kansalaisten osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 heitä oli noin 26 000 henkeä. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrien eroa selittää se, että Suomen kansalaisuuden saaminen on yleisempää kuin äidinkielen vaihtaminen.  

Uusimmat artikkelit

28.3.2023
The Statistical Yearbook of Helsinki provides a varied, statistics-based description of Helsinki and its residents for 2021. In addition, the Yearbook also presents information on the Helsinki metropolitan area, the Helsinki region, Finland, major Nordic cities and the Baltic countries and capitals.
13.1.2023
Työperusteinen maahanmuutto Suomeen on toistaiseksi nojannut vahvasti virolaisiin maahanmuuttajiin. Virolaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin selvästi laskenut. Suomessa on ylipäätään melko vähän ulkomailla syntyneitä. Osaajien maahanmuuton lisääminen ei jatkossakaan ole helppoa, koska...
10.1.2023
Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2021/2022 sekä väestönmuutokset vuonna 2021. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään...
19.12.2022
Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja...
15.12.2022
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla
nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat
maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä.
Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa...
15.6.2022
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...