Äidinkieli, syntymäpaikka ja kansalaisuus

  • Vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, osuus on kasvanut 2000-luvulla ja oli 20,4 prosenttia vuoden 2024 lopussa.   
  • Kaikista Helsingin asukkaista hieman yli puolet on syntynyt Uudellamaalla, ja ulkomailla syntyneitä on 16 prosenttia.    
  • Kaksitoista prosenttia kaupungin asukkaista on ulkomaan kansalaisia.

Helsingin väestöstä on äidinkielenään suomea tai saamea puhuvia 507 172 henkeä (74 %), ruotsinkielisiä 36 945 henkeä (5 %) ja muita kieliä puhuvia 139 832 henkeä (20 %). Kaikkiaan rekisteröityjä äidinkieliä Helsingissä on 143. Koko Suomeen verrattuna vieraskielisten osuus on selkeästi suurempi, sillä Suomessa vieraskielisten osuus on yksitoista prosenttia. Vantaalla vieraskielisten osuus koko väestöstä on 29 ja Espoossa 25 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on Helsingissä samaa tasoa kuin koko Suomessa. Vieraskielisten osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien, kun taas ruotsinkielisten osuus on pienentynyt hieman tällä vuosituhannella.    

Helsingin asukkaista 39 prosenttia on syntynyt Helsingissä, ja koko Uudellamaalla syntyneitä on hieman yli puolet. Yleisimmät muut syntymämaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus on 17 prosenttia (116 161 henkeä), eli hieman vähemmän kuin vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia. Ulkomailla syntyneistä yli puolet on 25–44-vuotiaita. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien.   

Helsingissä asuvista 84 396 henkeä on ulkomaan kansalaisia (12 % väestöstä). Ulkomaan kansalaisten osuus on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 heitä oli noin 26 000 henkeä. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrien eroa selittää se, että Suomen kansalaisuuden saaminen on yleisempää kuin äidinkielen vaihtaminen.

Pikalinkit

Tutkimushankkeet
Tilastotietokannat
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Uusimmat artikkelit

Isä ja lapsi tietokoneen ääressä.

Hedelmällisyys ja perheasunnot pääkaupunkiseudulla

| Henri Mikkola
Hedelmällisessä iässä olevan väestön osuus suurissa kaupungeissa kasvaa ja on Suomessa verrokkimaita korkeampi.
Link to page
Kuvituskuvassa ihmisiä Lasipalatsin aukiolla.

Helsinki kasvoi yli 10 000 asukkaalla myös vuonna 2024 – kotimainen tulomuutto vilkastui

| Harri Sinkko
Helsingin väestönkasvu oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan edelleen voimakasta. Kasvun suurin tekijä oli Helsingin saama muuttovoitto sekä ulkomailta että kotimaasta. Edellisen vuoden tapaan väestön määrä lisääntyi eniten Keskisessä suurpiirissä.
Link to page
Nuori mies ja nainen istuvat toimiston lattialla. Miehellä on kannettava tietokone sylissä ja nainen katsoo näyttöä.

Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022

| Pasi Saukkonen
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla...
Link to page

Helsinkiläislasten asumisurat lapsuusaikana: miten myöhempien asuinalueiden tulotaso riippuu perheiden ja asuinalueiden tulotasosta lasten syntymävuonna?

| Laura Ansala
Tämän artikkelin tarkastelujen perusteella on ilmeistä, että perheiden tulotaso ja varallisuus määrittävät keskeisellä tavalla perheiden valinnanmahdollisuuksia asuntomarkkinoilla.
Link to page

Helsinkiläislasten muuttojen valikoituminen lapsuusaikana: miten muuttoalttius riippuu perheiden ja asuinalueiden tulotasosta?

| Laura Ansala
Tämän artikkelin tulokset tarkentavat ja täydentävät kuvaa helsinkiläislasten muutoista tarkastelemalla lapsia yksilötasolla ja huomioimalla monia heidän muuttopäätöksiinsä mahdollisesti kytköksissä olevia tekijöitä yhtäaikaisesti.
Link to page

Helsinkiläislasten asuinalueet lapsuusaikana: missä asutaan ja miten muutot suuntautuvat?

| Laura Ansala
Tässä artikkelissa esitellyistä tuloksista nähdään, että helsinkiläislasten asuinalueet sekä heidän perheidensä tulotaso ohjaavat selvästi lasten muuttojen suuntautumista sekä kaupungin sisällä että kaupungista pois.
Link to page