- Vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, osuus on kasvanut 2000-luvulla ja oli 21,2 prosenttia vuoden 2025 lopussa.
- Kaikista Helsingin asukkaista hieman yli puolet on syntynyt Uudellamaalla, ja ulkomailla syntyneitä on 18 prosenttia.
- Kolmetoista prosenttia kaupungin asukkaista on ulkomaan kansalaisia.
Helsingin väestöstä on äidinkielenään suomea tai saamea puhuvia 509 561 henkeä (73 %), ruotsinkielisiä 37 349 henkeä (5 %) ja muita kieliä puhuvia 147 482 henkeä (21 %). Kaikkiaan rekisteröityjä äidinkieliä Helsingissä on 157. Koko Suomeen verrattuna vieraskielisten osuus on selkeästi suurempi, sillä Suomessa vieraskielisten osuus on yksitoista prosenttia. Vantaalla vieraskielisten osuus koko väestöstä on 30 ja Espoossa 26 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on Helsingissä samaa tasoa kuin koko Suomessa. Vieraskielisten osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien, kun taas ruotsinkielisten osuus on pienentynyt hieman tällä vuosituhannella.
Helsingin asukkaista 39 prosenttia on syntynyt Helsingissä, ja koko Uudellamaalla syntyneitä on hieman yli puolet. Yleisimmät muut syntymämaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus on 18 prosenttia (122 147 henkeä vuoden 2025 lopussa), eli hieman vähemmän kuin vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia. Ulkomailla syntyneistä yli puolet on 25–44-vuotiaita. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien.
Helsingissä asuvista 87 620 henkeä on ulkomaan kansalaisia (13 % väestöstä). Ulkomaan kansalaisten osuus on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 heitä oli noin 26 000 henkeä. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrien eroa selittää se, että Suomen kansalaisuuden saaminen on yleisempää kuin äidinkielen vaihtaminen.
