Väestön kehitys

  • Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa 694 392 asukasta. Kaupungin arvion mukaan väkiluku ylittää 700 000 asukkaan rajan elokuussa 2026.
  • Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 10 500 hengen lisäykseen. 
  • Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen. 

Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa väestöä 694 392 henkeä, ja ennakkotietojen ja kaupungin arvion mukaan 700 000 asukkaan raja on ylittynyt kuluvan vuoden elokuussa. Vielä vuosituhannen alussa väestöä oli runsaat 140 000 henkeä vähemmän. 

Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 500 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 10 500 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,6 %). 

Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli vaihdellut 2000-luvulla huomattavan paljon. Vuosituhannen alkupuolella Helsinki kärsi muuttotappiota, mutta toisaalta esimerkiksi vuonna 2023 nettomuutto (eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus) vastasi kokonaisväestönkasvusta yli 95 prosenttia. 

Nettomuutto on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta yli 10 000 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut, ja oli 3 200 henkeä vuonna 2025. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 6 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina on ollut myös tappiollista. 

Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta vuodessa ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kuolleiden määrä on viime vuosina ollut keskimäärin aiempaa korkeampi. Kun määrä aiemmin pysyi tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, se on tällä vuosikymmenenä ollut monena vuonna yli 5 500 hengen.

Uusimmat artikkelit

Erot elinajanodotteessa Helsingin suurpiirien välillä ovat merkittäviä. Erojen suuruutta selittää erityisesti Pitkänsillan pohjoispuolella sijaitsevan Keskisen suurpiirin korkea kuolleisuus, joka näyttäytyy korkeampana kuin alueen sosioekonomisista ja demografisista piirteistä yksin voisi päätellä....
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Helsinkiläiset saavat vähemmän lapsia kuin suomalaiset keskimäärin, ja hedelmällisyys on edelleen hyvin matalalla tasolla. Hedelmällisyyskäyttäytymisen muutokset ovat selkeimpiä nuorissa ikäluokissa.
Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja...
Julkaisussa esitellään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun väestöennusteet vuosille 2024–2070 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2024–2039. Väestöennuste on laadittu myös ruotsinkieliselle väestölle. Tulosten raportoinnissa pääpaino on kaupungin järjestämien palveluiden suunnittelun...
Helsingin asuinalueilla, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus asukkaista on suurempi, suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten mediaanitulot ovat tyypillisesti matalammat. Asuinalueiden välisten erojen lisäksi eroja havaitaan kuitenkin myös tulotasoltaan samanlaisten suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten...