Hyppää pääsisältöön

Väestön kehitys

  • Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa 664 028 asukasta. 
  • Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 8 700 hengen lisäykseen. 
  • Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen. 

Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa väestöä 664 028 henkeä, kun vuosituhannen alussa väestöä oli 108 600 henkeä vähemmän. Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 000 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 8 700 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,4 %). Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ennen vuotta 2021 reilu kaksi kolmannesta, mutta vuonna 2021 muuttoliike ei lisännyt ollenkaan väestönkasvua. Vuonna 2022 tilanne taas muuttui toiseen suuntaan, sillä muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli 95 prosenttia.  

Nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus, on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta 7 100 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut nykyiseen 6 400 henkeen vuodessa. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 5 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina ollut myös tappiollista.   

Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kahden viime vuoden aikana kuitenkin kuolleiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kun kuolleiden määrä aiemmin on pysynyt tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, niin vuonna 2021 kuolleiden määrä oli 5 500 ja vuonna 2022 peräti 5 900. 

Uusimmat artikkelit

''''
14.2.2024
Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti...
''''
10.1.2024
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä...
Ihmisiä Kaivupuiston rannalla talvella.
21.12.2023
Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun väestöennusteet vuosille 2022–2060 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2022–2037. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkieliselle väestölle. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä...
''''
20.12.2023
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on...
Kollaasi koronasivustoista ja valokuvista.
6.9.2023
Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista...
Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta
31.8.2023
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...