- Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa 664 028 asukasta.
- Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 8 700 hengen lisäykseen.
- Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen.
Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa väestöä 664 028 henkeä, kun vuosituhannen alussa väestöä oli 108 600 henkeä vähemmän. Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 000 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 8 700 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,4 %). Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ennen vuotta 2021 reilu kaksi kolmannesta, mutta vuonna 2021 muuttoliike ei lisännyt ollenkaan väestönkasvua. Vuonna 2022 tilanne taas muuttui toiseen suuntaan, sillä muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli 95 prosenttia.
Nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus, on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta 7 100 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut nykyiseen 6 400 henkeen vuodessa. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 5 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina ollut myös tappiollista.
Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kahden viime vuoden aikana kuitenkin kuolleiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kun kuolleiden määrä aiemmin on pysynyt tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, niin vuonna 2021 kuolleiden määrä oli 5 500 ja vuonna 2022 peräti 5 900.