Hyppää pääsisältöön

Väestön kehitys

  • Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa 664 028 asukasta. 
  • Väestön määrän muutos on vaihdellut 2000-luvulla lähes 400 hengen vähentymisestä vuodessa 8 700 hengen lisäykseen. 
  • Kasvu on perustunut viime vuosina muuttoliikkeeseen. 

Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa väestöä 664 028 henkeä, kun vuosituhannen alussa väestöä oli 108 600 henkeä vähemmän. Väestön määrä on lisääntynyt muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan, keskimäärin 5 000 henkeä vuodessa. Vuosittain muutos on vaihdellut lähes 400 hengen vähenemisestä 8 700 hengen väestönlisäykseen (-0,1–1,4 %). Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ennen vuotta 2021 reilu kaksi kolmannesta, mutta vuonna 2021 muuttoliike ei lisännyt ollenkaan väestönkasvua. Vuonna 2022 tilanne taas muuttui toiseen suuntaan, sillä muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli 95 prosenttia.  

Nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus, on vaihdellut vuosittain 1 500 hengen muuttotappiosta 7 100 hengen muuttovoittoon. Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuosituhannen vaihteessa tuhannen hengen molemmin puolin, mutta on sen jälkeen kasvanut nykyiseen 6 400 henkeen vuodessa. Kotimaan muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun on ollut suurimmillaan yli 5 000 henkeä, mutta toisaalta muutamina vuosina ollut myös tappiollista.   

Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus) on vaihdellut 2000-luvulla huomattavasti. Aivan viime vuosiin saakka vaihtelua on aiheuttanut erityisesti syntyneiden määrän muutos vuodesta toiseen. Syntyneitä on enimmillään ollut hieman yli 7 000 lasta ja pienimmillään vajaat 6 100 lasta. Kahden viime vuoden aikana kuitenkin kuolleiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kun kuolleiden määrä aiemmin on pysynyt tasaisesti hieman yli tai alle 5 000 hengen, niin vuonna 2021 kuolleiden määrä oli 5 500 ja vuonna 2022 peräti 5 900. 

Uusimmat artikkelit

Kollaasi koronasivustoista ja valokuvista.
6.9.2023
Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista...
Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta
31.8.2023
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
Nuoria pelaamassa koripalloa Oodi-kirjaston edessä.
31.8.2023
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040-raportti kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdeksantoista vuoden aikana. Julkaisussa esitetään...
17.8.2023
Tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisen väestön kokemusta kuulumisesta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansaa, eli kansallista samastumista. Tutkimus kartoitti, kuinka erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta kumpuavat tekijät ovat yhteydessä...
15.8.2023
Vuosina 2022–2023 toteutettiin ensimmäistä kertaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen tutkimushanke seudun väestön ympäristöasenteista ja -käyttäytymisestä. Hankkeessa selvitettiin asukkaiden näkemyksiä sekä globaaleista ympäristöongelmista kuten ilmastonmuutos että paikallisista...
19.6.2023
Helsinki haluaa seurata demokratian kehitystä kaupungissa ja sen asuinalueilla. Helsingin vaalipiirissä on äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen liittyviä erityispiirteitä, joita on koostettu tähän vuoden 2023 eduskuntavaaleja käsittelevään kokonaisuuteen.