Lasten ja nuorten harrastaminen ja vapaa-aika

  • Lähes kaikki helsinkiläislapset ja -nuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa. 
  • Vain alle puolet nuorista kuitenkin tuntee hyvin asuinalueensa harrastusmahdollisuuksia.
  • Harrastuneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy eroja syntyperän, asuinalueen ja perheen koetun toimeentulon mukaan. 

Lähes kaikki helsinkiläisnuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla 92 prosenttia harrasti jotain vähintään kerran viikossa keväällä 2023, 8. ja 9. luokalla jo 96 prosenttia. Lukiolaisista 97 prosentilla ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 90 prosentilla on jokin viikoittainen harrastus. Kyseiset luvut pohjautuvat Kouluterveyskyselyyn, jossa harrastuksista kysytään laaja-alaisesti. 4. ja 5. luokalla kysytään, kuinka usein oppilaat harrastavat jotain. Muilla oppiasteilla nuoret kertovat kuinka usein he harrastavat 15 eri harrastusvaihtoehtoa (esim. liikunta, mobiililaitteilla pelaaminen, piirtäminen). Jos nuori harrastaa jotain näistä vaihtoehdoista vähintään kerran viikossa, hänellä on viikoittainen harrastus. Harrastuneisuuden yleisyydestä huolimatta lasten ja nuorten harrastamisessa on eroja eri taustatekijöiden (esim. asuinalue, syntyperä, perheen koettu toimeentulo) mukaan. 

Valtaosa lapsista harrastaa taidetta tai kulttuuria viikoittain vähintään tunnin päivässä. Samoin valtaosa nuorista harrastaa liikuntaa omatoimisesti viikoittain. Omatoimisesti harrastettu taide tai liikunta on ohjattua taidetta tai liikuntaa yleisempää. Helsinkiläiset lapset ja nuoret harrastavat ohjatusti taidetta tai kulttuuria tai liikuntaa yleisemmin kuin samanikäiset koko maassa keskimäärin. Erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taiteen ja kulttuurin harrastaminen on Helsingissä keskimääräistä yleisempää.  

Nuorten näkemyksissä harrastamisen mahdollisuuksista esiintyy eroavaisuuksia. Esimerkiksi alle puolet helsinkiläisnuorista on tietoisia oman asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Tytöt kertovat poikia useammin, että he eivät tunne alueen harrastusmahdollisuuksia.  Vajaan kolmanneksen mielestä omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa; pojat kokevat tyttöjä useammin näin. Neljäsosa nuorista sen sijaan on sitä mieltä, että omalla asuinalueella ei ole riittävästi oleskelutiloja nuorille. Noin viidennes nuorista kokee myös, että kiinnostavat harrastukset sijaitsevat liian kaukana.  Yläkoululaisista ja lukiolaisista noin viidesosa kokee, että kiinnostavat harrastukset ovat liian kalliita, kun vastaava osuus on yli neljännes ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Myös se, millaiseksi harrastusmahdollisuudet kokee, poikkeaa nuorilla taustan – kuten syntyperän, sukupuolen, asuinalueen ja koetun toimeentulon – mukaan.

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Uusimmat artikkelit

Ketkä harrastavat ohjatusti? – Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot ohjattuun harrastustoimintaan osallistumisessa ja siinä tapahtuneet muutokset helsinkiläisillä 8.- ja 9.-luokkalaisilla

| Hanna Ahtiainen, | Suvi Määttä
Tutkimus selvittää, miten yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä helsinkiläisnuorten ohjattuun harrastamiseen ja onko mahdollisissa väestöryhmien välisissä eroissa tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana Helsingissä. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten 8...
Link to page
''''

Näin helsinkiläislapset ja -nuoret liikkuvat, harrastavat seuroissa ja käyttävät liikuntapaikkoja – tuloksia LIITU-tutkimuksesta

| Suvi Määttä, | Sami Kokko, | Taija Savolainen, | Minna Paajanen
Vain alle puolet helsinkiläisistä lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaan, mutta suuri osa on mukana liikunnan seuratoiminnassa. Sukupuoli, ikä, perheen koettu taloudellinen tilanne ja syntyperä määrittävät liikkumisen määrää ja seuraharrastamisen yleisyyttä. Lasten liikuntaharrastamisen...
Link to page
Kuvituskuva, jossa Helsinki Biennaalissa esillä ollut taideteos.

Helsinkiläisten kulttuurin kuluttaminen vaihtelee selkeästi koulutustason mukaan

| Netta Mäki
Helsinkiläiset ovat pääkaupunkiseudun muita asukkaita ahkerampia kulttuurin kuluttajia, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat suuret myös pääkaupungissa. Kun joka toinen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista käy vähintään kerran kuukaudessa taide- tai kulttuuritilaisuudessa tai -tapahtumassa, on...
Link to page

Kouluterveyskysely 2021 – Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä

| Suvi Määttä
Terveelliset elintavat, harrastukset tai mielekäs vapaa-ajanvietto, koulussa viihtyminen, turvallinen kasvuympäristö, hyvinvoiva mieli ja hyvät sosiaaliset suhteet
vaalivat lasten ja nuorten hyvinvointia. Onkin keskeistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta saada seurantatietoa...
Link to page

Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun – Tiedollisia elementtejä Helsingin harrastamisen mallin tueksi

| Jaana Lähteenmaa
Helsinki osallistuu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Harrastamisen Suomen malliin, jossa kaikille lapsille ja nuorille pyritään takaamaan harrastamisen mahdollisuus. Harrastamisen Suomen mallissa tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän...
Link to page
Nuoria luistelemassa ja pelaamassa jääkiekkoa jäällä.

Mitä Kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten harrastuksista ja harrastusmahdollisuuksista Helsingissä?

| Suvi Määttä
Suurimmalla osalla helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Lasten ja nuorten harrastaneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy kuitenkin eroja sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.
Link to page