Asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste

• Helsingin asuntokunnista noin puolet asuu vuokra-asunnossa ja hieman alle puolet omistusasunnossa. 
• Vuokralla asuminen on yleisintä yhden vanhemman lapsiperheissä, yksinasuvien keskuudessa ja nuorilla. 
• Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on viime vuosina yleistynyt. 

Helsingin 335 061 asuntokunnasta noin puolet asui vuoden 2020 lopussa vuokra-asunnossa, 46 prosenttia omistusasunnossa ja noin kolme prosenttia asumisoikeusasunnossa. Suurin osa omistusasunnossa asuvista asui asunto-osakeyhtiön hallinnoimassa osakehuoneistossa; vain neljä prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui lähes kolmannes asuntokunnista ja noin joka viides asuntokunta asui valtion korkotuetussa ARA-vuokra-asunnossa.

Vuokralla asuminen on sitä yleisempää, mitä nuorempia ja pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinasuvista yli puolet ja alle 25-vuotiasta itsenäisesti asuvista nuorista 90 prosenttia asui vuonna 2020 vuokralla. Myös yhden vanhemman lapsiperheistä 60 prosenttia asui vuokralla. Yhden vanhemman lapsiperheet asuvat useimmiten tuetussa ARA-vuokra-asunnossa, kun taas yksinasuvat asuvat tyypillisimmin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Omistusasuminen on puolestaan yleisintä kahden vanhemman lapsiperheissä (65 % omistusasujia) sekä lapsettomilla pareilla (60 %). Asumisoikeusasunnossa asuminen on lapsiperheissä yleisempää kuin muissa asuntokuntatyypeissä.

Viime vuosina vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on suurentunut ja ARA-vuokra-asumisen sekä omistusasumisen osuus pienentynyt. Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen yleistyi 2010-luvun loppupuolella etenkin yksinhuoltajaperheissä ja yksinasuvilla. Vuonna 2020 vapaarahoitteinen vuokra-asuminen kasvoi edelleen ja ARA-vuokra-asumisen osuus pieneni. Vuonna 2020 omistusasumisessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia (osin johtuen tilastointitavan vaihtumisesta).