Hyppää pääsisältöön

Asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste

  • Helsingin asuntokunnista noin puolet asuu vuokra-asunnossa ja hieman alle puolet omistusasunnossa. 
  • Vuokralla asuminen on yleisintä yhden vanhemman lapsiperheissä, yksinasuvien keskuudessa ja nuorilla. 
  • Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on viime vuosina yleistynyt. 

Helsingin 335 061 asuntokunnasta noin puolet asui vuoden 2020 lopussa vuokra-asunnossa, 46 prosenttia omistusasunnossa ja noin kolme prosenttia asumisoikeusasunnossa. Suurin osa omistusasunnossa asuvista asui asunto-osakeyhtiön hallinnoimassa osakehuoneistossa; vain neljä prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui lähes kolmannes asuntokunnista ja noin joka viides asuntokunta asui valtion korkotuetussa ARA-vuokra-asunnossa.

Vuokralla asuminen on sitä yleisempää, mitä nuorempia ja pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinasuvista yli puolet ja alle 25-vuotiasta itsenäisesti asuvista nuorista 90 prosenttia asui vuonna 2020 vuokralla. Myös yhden vanhemman lapsiperheistä 60 prosenttia asui vuokralla. Yhden vanhemman lapsiperheet asuvat useimmiten tuetussa ARA-vuokra-asunnossa, kun taas yksinasuvat asuvat tyypillisimmin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Omistusasuminen on puolestaan yleisintä kahden vanhemman lapsiperheissä (65 % omistusasujia) sekä lapsettomilla pareilla (60 %). Asumisoikeusasunnossa asuminen on lapsiperheissä yleisempää kuin muissa asuntokuntatyypeissä.

Viime vuosina vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on suurentunut ja ARA-vuokra-asumisen sekä omistusasumisen osuus pienentynyt. Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen yleistyi 2010-luvun loppupuolella etenkin yksinhuoltajaperheissä ja yksinasuvilla. Vuonna 2020 vapaarahoitteinen vuokra-asuminen kasvoi edelleen ja ARA-vuokra-asumisen osuus pieneni. Vuonna 2020 omistusasumisessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia (osin johtuen tilastointitavan vaihtumisesta).

Uusimmat artikkelit

20.2.2023
Katsaus on pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoita monipuolisesti kuvaava vuosittain julkaistava ajankohtaisraportti. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina houkutelleet runsaasti pääomia ennätysmatalien korkojen ja rahoitusmarkkinoiden korkean likviditeetin siivittämänä. Vuonna 2022...
19.12.2022
Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja...
15.12.2022
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla
nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat
maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä.
Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa...
15.6.2022
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
17.9.2021
Artikkelissa esitellään uutta tilastotietoa asukkaiden tulotasosta Helsingin asuntokannan eri osissa, esimerkiksi kaupungin omistamissa asunnoissa, vuokra-asunnoissa tai omistusasunnoissa. Tulosten mukaan sekä kaupungin että muiden tahojen omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa painottuivat selvästi...
3.9.2021
Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen...