Hyppää pääsisältöön

Asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste

  • Helsingin asuntokunnista noin puolet asuu vuokra-asunnossa ja hieman alle puolet omistusasunnossa. 
  • Vuokralla asuminen on yleisintä yhden vanhemman lapsiperheissä, yksinasuvien keskuudessa ja nuorilla. 
  • Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on viime vuosina yleistynyt. 

Helsingin 335 061 asuntokunnasta noin puolet asui vuoden 2020 lopussa vuokra-asunnossa, 46 prosenttia omistusasunnossa ja noin kolme prosenttia asumisoikeusasunnossa. Suurin osa omistusasunnossa asuvista asui asunto-osakeyhtiön hallinnoimassa osakehuoneistossa; vain neljä prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui lähes kolmannes asuntokunnista ja noin joka viides asuntokunta asui valtion korkotuetussa ARA-vuokra-asunnossa.

Vuokralla asuminen on sitä yleisempää, mitä nuorempia ja pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinasuvista yli puolet ja alle 25-vuotiasta itsenäisesti asuvista nuorista 90 prosenttia asui vuonna 2020 vuokralla. Myös yhden vanhemman lapsiperheistä 60 prosenttia asui vuokralla. Yhden vanhemman lapsiperheet asuvat useimmiten tuetussa ARA-vuokra-asunnossa, kun taas yksinasuvat asuvat tyypillisimmin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Omistusasuminen on puolestaan yleisintä kahden vanhemman lapsiperheissä (65 % omistusasujia) sekä lapsettomilla pareilla (60 %). Asumisoikeusasunnossa asuminen on lapsiperheissä yleisempää kuin muissa asuntokuntatyypeissä.

Viime vuosina vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on suurentunut ja ARA-vuokra-asumisen sekä omistusasumisen osuus pienentynyt. Vapaarahoitteinen vuokra-asuminen yleistyi 2010-luvun loppupuolella etenkin yksinhuoltajaperheissä ja yksinasuvilla. Vuonna 2020 vapaarahoitteinen vuokra-asuminen kasvoi edelleen ja ARA-vuokra-asumisen osuus pieneni. Vuonna 2020 omistusasumisessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia (osin johtuen tilastointitavan vaihtumisesta).

Uusimmat artikkelit

Ilmakuva Eirasta ja Ullanlinnasta
31.8.2023
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
''''
10.8.2023
Helsingissä asutaan ahtaammin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Asuinpinta-alaa on käytettävissä keskimäärin 34 neliömetriä per asukas. Pinta-ala on pysytellyt viime vuodet samana, vilkastuneesta asuntorakentamisesta huolimatta. Kööpenhaminassa, Amsterdamissa ja Saksan suurkaupungeissa...
''''
24.7.2023
Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta...
Äiti ja kaksi pientä lasta Kalasatamassa talon edessä. Tyttö on potkulaudalla ja poika pienellä pyörällä.
29.6.2023
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa...
15.6.2023
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
''''
8.6.2023
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...