Asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste

  • Helsingin asuntokunnista puolet asuu vuokra-asunnossa ja 46 prosenttia omistusasunnossa. 
  • Vuokralla asuminen on yleisintä yksinasuvilla ja yhden vanhemman lapsiperheillä, omistusasuminen puolestaan kahden tulonsaajan asuntokunnilla. Yksin asuvista alle 35-vuotiaista peräti 83 prosenttia asuu vuokralla.
  • Asuminen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa on viime vuosina yleistynyt.

Vuoden 2022 lopussa Helsingin noin 351 000 asuntokunnasta 50,4 prosenttia asui vuokra-asunnossa, 45,5 prosenttia omistusasunnossa ja 3,5 prosenttia asumisoikeusasunnossa. Asunnon osakkeiden omistaminen on paljon yleisempää kuin omassa talossa asuminen: asuntokunnista 41 prosenttia omisti asunto-osakkeita ja neljä prosenttia asui omassa talossa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui 33 prosenttia, ja valtion tuella rakennetussa käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisessa ara-vuokra-asunnossa asui 17 prosenttia asuntokunnista.

Vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on viime vuosina kasvanut. Vuosina 2012–2022 vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi 35 100 asuntokunnalla. Samana aikana ara-vuokra-asunnossa asuvien määrä väheni 5 723 asuntokunnalla.

Eri asuntokuntatyypeillä asunnon hallintamuotojakaumat eroavat tosistaan. Vuokralla asuminen on sitä yleisempää, mitä nuorempia ja pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinasuvista 59 prosenttia – ja alle 35-vuotiaista yksinasuvista peräti 83 prosenttia – asui vuokralla. Tieto asuntokuntien hallintaperusteesta asuntokuntatyypeittäin on vuoden 2021 lopusta. Yhden vanhemman lapsiperheistä vuokralla asui 60 prosenttia. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuminen on yleisintä yksinasuvilla, ara-vuokra-asunnossa asuminen puolestaan yhden vanhemman lapsiperheillä. Omistusasuminen on yleisintä kahden tulonsaajan asuntokunnilla. Kahden vanhemman lapsiperheistä 66 prosenttia ja lapsettomista pareista 60 prosenttia asui omistusasunnossa. 

Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvien määrä kasvoi eniten yksinasuvilla (20 546 asuntokuntaa), mutta suhteellinen kasvu oli suurinta (66 prosenttia) yhden vanhemman lapsiperheillä. Ilmiön taustalla vaikuttaa vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan kasvu, asuntohintojen pitkään jatkunut tulotasoa nopeampi nousu ja tavallisten ara-vuokra-asuntojen määrän vähentyminen, kun rajoituksista on vapautunut enemmän ara-vuokra-asuntoja kuin uusia on valmistunut.

Ara-vuokra-asunnossa asuvien määrä puolestaan väheni kaikilla muilla asuntokuntatyypeillä paitsi yksinasuvilla. Vuosina 2011–2021 ara-vuokra-asunnossa yksin asuvien määrä kasvoi 2 947 asuntokunnalla. Tuo kasvu tuli käytännössä kokonaisuudessaan alle 35-vuotiailta, joiden määrä Helsingissä kasvoi 3 322 asuntokunnalla, kun taas 35 vuotta täyttäneiden yksin asuvien määrä väheni 375 asuntokunnalla.

Omistusasumisen osuus on pysytellyt viime vuosina suhteellisen vakaana muilla paitsi yksinasuvilla ja alle 35-vuotialla lapsettomilla pareilla. Ensin mainituilla omistusasumisen osuus on vähentynyt ja viimeksi mainituilla se on kasvanut.

Uusimmat artikkelit

Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden...
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan...
Helsingissä asutaan ahtaammin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Asuinpinta-alaa on käytettävissä keskimäärin 34 neliömetriä per asukas. Pinta-ala on pysytellyt viime vuodet samana, vilkastuneesta asuntorakentamisesta huolimatta. Kööpenhaminassa, Amsterdamissa ja Saksan suurkaupungeissa...
Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta...
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa...