Hyppää pääsisältöön

Asuntokunnat ja asunnon hallintaperuste

  • Helsingin asuntokunnista puolet asuu vuokra-asunnossa ja 46 prosenttia omistusasunnossa. 
  • Vuokralla asuminen on yleisintä yksinasuvilla ja yhden vanhemman lapsiperheillä, omistusasuminen puolestaan kahden tulonsaajan asuntokunnilla. Yksin asuvista alle 35-vuotiaista peräti 83 prosenttia asuu vuokralla.
  • Asuminen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa on viime vuosina yleistynyt.

Vuoden 2022 lopussa Helsingin noin 351 000 asuntokunnasta 50,4 prosenttia asui vuokra-asunnossa, 45,5 prosenttia omistusasunnossa ja 3,5 prosenttia asumisoikeusasunnossa. Asunnon osakkeiden omistaminen on paljon yleisempää kuin omassa talossa asuminen: asuntokunnista 41 prosenttia omisti asunto-osakkeita ja neljä prosenttia asui omassa talossa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui 33 prosenttia, ja valtion tuella rakennetussa käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisessa ara-vuokra-asunnossa asui 17 prosenttia asuntokunnista.

Vapaarahoitteisen vuokra-asumisen osuus on viime vuosina kasvanut. Vuosina 2012–2022 vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi 35 100 asuntokunnalla. Samana aikana ara-vuokra-asunnossa asuvien määrä väheni 5 723 asuntokunnalla.

Eri asuntokuntatyypeillä asunnon hallintamuotojakaumat eroavat tosistaan. Vuokralla asuminen on sitä yleisempää, mitä nuorempia ja pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinasuvista 59 prosenttia – ja alle 35-vuotiaista yksinasuvista peräti 83 prosenttia – asui vuokralla. Tieto asuntokuntien hallintaperusteesta asuntokuntatyypeittäin on vuoden 2021 lopusta. Yhden vanhemman lapsiperheistä vuokralla asui 60 prosenttia. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuminen on yleisintä yksinasuvilla, ara-vuokra-asunnossa asuminen puolestaan yhden vanhemman lapsiperheillä. Omistusasuminen on yleisintä kahden tulonsaajan asuntokunnilla. Kahden vanhemman lapsiperheistä 66 prosenttia ja lapsettomista pareista 60 prosenttia asui omistusasunnossa. 

Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvien määrä kasvoi eniten yksinasuvilla (20 546 asuntokuntaa), mutta suhteellinen kasvu oli suurinta (66 prosenttia) yhden vanhemman lapsiperheillä. Ilmiön taustalla vaikuttaa vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan kasvu, asuntohintojen pitkään jatkunut tulotasoa nopeampi nousu ja tavallisten ara-vuokra-asuntojen määrän vähentyminen, kun rajoituksista on vapautunut enemmän ara-vuokra-asuntoja kuin uusia on valmistunut.

Ara-vuokra-asunnossa asuvien määrä puolestaan väheni kaikilla muilla asuntokuntatyypeillä paitsi yksinasuvilla. Vuosina 2011–2021 ara-vuokra-asunnossa yksin asuvien määrä kasvoi 2 947 asuntokunnalla. Tuo kasvu tuli käytännössä kokonaisuudessaan alle 35-vuotiailta, joiden määrä Helsingissä kasvoi 3 322 asuntokunnalla, kun taas 35 vuotta täyttäneiden yksin asuvien määrä väheni 375 asuntokunnalla.

Omistusasumisen osuus on pysytellyt viime vuosina suhteellisen vakaana muilla paitsi yksinasuvilla ja alle 35-vuotialla lapsettomilla pareilla. Ensin mainituilla omistusasumisen osuus on vähentynyt ja viimeksi mainituilla se on kasvanut.

Uusimmat artikkelit

17.9.2021
Artikkelissa esitellään uutta tilastotietoa asukkaiden tulotasosta Helsingin asuntokannan eri osissa, esimerkiksi kaupungin omistamissa asunnoissa, vuokra-asunnoissa tai omistusasunnoissa. Tulosten mukaan sekä kaupungin että muiden tahojen omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa painottuivat selvästi...
3.9.2021
Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen...
28.5.2021
Helsingissä rakennettiin vuonna 2020 ennätysmäisen runsaasti maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta. Asuntoja valmistui 7280, joista 96 prosenttia eli 6899 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina sekä loppuosa 381 asuntoa käyttötarkoituksen muutoksina. Kerrosalaa syntyi 549 209...
Nuori nainen istuu yksin ikkunassa ja katsoo ulos.
10.3.2021
Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta...
10.3.2021
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia...
4.2.2021
Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty? Kvartti keskusteli monipaikkaisuuteen perehtyneiden tutkijoiden kanssa, joista kauimpana...