Kotoutuminen tarkoittaa oman paikkansa löytämistä useilla elämänalueilla. Kotoutumisen tärkeitä elementtejä ovat esimerkiksi työllisyys, asuinmaan kielen (tai kielten) taito, ystävien löytäminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen. Kotoutumisen sujuminen riippuu pitkälti Suomeen muuttaneiden omista toimista ja terveydentilasta, mutta siihen vaikuttaa suuresti myös asuinpaikan ja laajemman yhteiskunnan vastaanottavuus. Tässä esitetään tietoja kotoutumisen seuraavilta osa-alueilta: työllisyys ja ansiotulot, koulutus ja suomen tai ruotsin kielen taito sekä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.
Suomeen muuttaneet helsinkiläiset ovat moninainen ryhmä kaikilla kotoutumisen ulottuvuuksilla arvioituna. Ryhmän sisäiset erot heijastavat heidän taustojaan eri maissa ja kulttuureissa, heidän henkilökohtaisia valmiuksiaan sekä maahanmuuton syitä. Suurimmalla osalla elämä sujuu hyvin, mutta haasteitakin ilmenee. Osa niistä liittyy kotoutumisen alkuvaiheen vaikeuksiin, osa yhteiskunnassa ilmenevään syrjintään ja osa taas pulmiin, jotka ovat yhteisiä suomalaistaustaisten kaupunkilaisten kanssa.
Tämän sivuston lisäksi alueellista tietoa kotoutumisen tilasta saa Kotoutumisen indikaattorit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) -tietokannasta. Kyseessä on KEHA-keskuksen hallinnoima ja Tilastokeskuksen ylläpitämä avoin tilastotietokanta. Sen pääasialliset lähteet ovat Tilastokeskuksen rekisteriaineistot sekä THL:n, työ- ja elinkeinoministeriön sekä muutamien kuntien yhteistyössä toteuttama kyselytutkimus Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille (MoniSuomi).
Pikalinkit
Teemat
Suomeen muuttaneiden osuus kaupungin työllisistä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Heidän asemansa työmarkkinoilla on kuitenkin edelleen keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisilla.
Korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten osuus on suuri, mutta osalla Suomeen muuttaneista on hyvin vähän koulutusta.
Suurin osa Suomeen muuttaneista helsinkiläisistä on fyysisesti terveitä, ja heidän toimintakykynsä on hyvä.