- Suomeen muuttaneiden osuus kaupungin työllisistä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, mutta heidän asemansa työmarkkinoilla on kuitenkin heikompi kuin suomalaistaustaisilla.
- Työllisyys, työttömyys ja työvoimaan kuuluminen vaihtelevat suuresti taustamaan ja maahantulosyyn mukaan.
- Monet toimialat ja ammatit ovat vahvasti riippuvaisia Suomeen muuttaneesta työvoimasta. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta, logistiikka ja rakentaminen.
Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne on parantunut selvästi vuosituhannen alusta niin työvoimaan kuuluvien osuudella kuin työllisyys- ja työttömyysasteella mitattuna. Kotoutumisen edistymisen lisäksi tähän vaikuttaa työ- ja opiskeluperusteisesti Suomeen muuttaneiden määrän ja osuuden kasvu. Suomalaistaustaisiin verrattuna Suomeen muuttaneiden työllisyystilanteeseen vaikuttavat erityisen paljon taloudelliset suhdannevaihtelut. Keskimäärin tarkasteltuna työllisyystilanne on yhä suomalaistaustaisia heikompi. Ero on erityisen suuri naisten osalta, heillä matala työllisyysaste on suurelta osin seurausta monien sijoittumisesta työvoiman ulkopuolelle, usein kodin- tai lastenhoitotehtäviin.
Pikalinkit
Työllisyys, työttömyys ja työvoimaan kuuluminen vaihtelevat suuresti esimerkiksi taustamaan ja maahantulosyyn mukaan (ks. kuvio yllä). Jotkut ovat muuttaneet Suomeen pääosin työn tai opiskelun vuoksi, kun taas toiset ovat olleet kansainvälisen suojelun tarpeessa ja kolmannet saapuneet erilaisista perhesyistä. Nämä maahanmuuton taustat ja perusteet painottuvat eri tavoin eri taustamaaryhmiin, ja tämä näkyy myös työllistymisessä. Työllisyystilanne ja tulotaso paranevat yleensä asumisvuosien myötä, etenkin aluksi vaikeammin työllistyvissä ryhmissä ja erityisesti naisten keskuudessa.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin 20–64-vuotiaista työllisistä oli vuoden 2022 lopussa 16 prosenttia. Osuus vaihtelee suuresti toimialoittain ja ammattiryhmittäin. Vahvasti Suomeen muuttaneista riippuvia toimialoja ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka työllisistä 37 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia vuonna 2022, sekä hallinto- ja tukipalvelut (ml. siivous), rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Ammattiryhmistä Suomeen muuttaneiden osuus oli tuolloin korkein siivoojien ja vastaavien ryhmässä, noin kaksi kolmasosaa. Tutkimusten mukaan monet Suomeen muuttaneet työskentelevät tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.
Vieraskielisten täsmällistä osuutta kaupungin omasta henkilöstöstä on vaikea arvioida, koska äidinkielitietoa ei kaikissa tapauksissa ole saatavilla. Pitkällä aikavälillä osuus on kasvanut, ja vuonna 2023 se oli kaupungin henkilöstöraportin mukaan yhdeksän prosenttia. Ajan mittaan kaupungille työllistyy entistä enemmän tietenkin myös Suomessa syntyneitä vieraskielisiä.
Suomeen muuttaneiden työelämään osallistumista vaikeuttavat tai jopa estävät MoniSuomi-tutkimuksen mukaan puutteellisen kielitaidon lisäksi vähäiset suhteet kantasuomalaisiin, työkokemuksen puute ja liian vähäinen koulutus. Myös syrjintä rekrytoinnin yhteydessä ja muuten työelämässä on todennettu useissa tutkimuksissa.
Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne on Helsingissä parempi kuin Suomeen muuttaneilla, mutta heikompi kuin suomalaistaustaisilla ikätovereilla. Siinä missä Suomeen muuttaneiden keskuudessa miesten työllisyystilanne on parempi kuin naisten, Suomessa syntyneiden tapauksessa tilanne on päinvastainen. Myös Suomessa syntyneistä osa kärsii syrjinnästä työnhaussa ja työpaikoilla.
Työttömyys, epävarmat työt ja sijoittuminen matalan koulutustason tehtäviin näkyvät monien Suomeen muuttaneiden helsinkiläisten ansiotuloissa, jotka jäävät selvästi suomalaistaustaisia pienemmiksi. Tulotaso on matalin niissä taustamaaryhmissä, joista on muutettu Suomeen usein kansainvälisen suojelun perusteella. Suomalaistaustaisia vastaavaa tai jopa sitä korkeampaa tulotasoa löytyy puolestaan niistä taustamaaryhmistä, joista muutetaan usein suoraan korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin.
Naisten keskimääräinen tulotaso on miehiä matalampi niin ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisillakin helsinkiläisillä. Kokonaiskuva on kuitenkin se, että pienituloisuus ja lapsiperheköyhyys ovat ulkomaalaistaustaisten keskuudessa selvästi suomalaistaustaisia yleisempiä ongelmia. Heikompi tulotaso näkyy myös ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten ahtaammassa asumisessa ja vähäisemmässä omistusasumisessa. Monessa ulkomaalaistaustaisessa kotitaloudessa tarvitaan pienten tai kokonaan puuttuvien ansiotulojen vuoksi perustoimeentulotukea, joka on Suomessa viimesijainen taloudellinen tuki.
Lue lisää:
Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa (pdf)