- Suomeen muuttaneiden osuus kaupungin työllisistä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, mutta heidän asemansa työmarkkinoilla on kuitenkin keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisilla.
- Työllisyys, työttömyys ja työvoimaan kuuluminen vaihtelevat suuresti taustamaan ja maahantulosyyn mukaan.
- Monet toimialat ja ammatit ovat Helsingissä vahvasti riippuvaisia Suomeen muuttaneesta työvoimasta. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta, logistiikka ja rakentaminen. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kuitenkin noussut nopeasti myös terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Työttömyys on ollut viime aikoina suurta niin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat suomalaistaustaisia voimakkaammin Suomeen muuttaneiden työllisyystilanteeseen. Se onkin heillä keskimäärin suomalaistaustaisia heikompi. Ero on erityisen suuri naisten osalta: heillä matala työllisyysaste on suurelta osin seurausta monien sijoittumisesta työvoiman ulkopuolelle, usein kodin- tai lastenhoitotehtäviin.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne on parantunut vuosituhannen alusta niin työvoimaan kuuluvien osuudella kuin työllisyys- ja työttömyysasteella mitattuna. Kotoutumisen edistymisen lisäksi tähän vaikuttaa työ- ja opiskeluperusteisesti Suomeen muuttaneiden määrän ja osuuden kasvu.
Pikalinkit
Kuviossa esitetään suomalaistaustaisten ja maahanmuuttajien työllisyysaste, työttömyysaste ja osuus työvoimasta tarkasteluajanjakson vuosina.
Työllisyys, työttömyys ja työvoimaan kuuluminen vaihtelevat suuresti esimerkiksi taustamaan ja maahantulosyyn mukaan). Jotkut ovat muuttaneet Suomeen pääosin työn tai opiskelun vuoksi, kun taas toiset ovat olleet kansainvälisen suojelun tarpeessa ja kolmannet saapuneet perhesyistä. Nämä maahanmuuton taustat ja perusteet painottuvat eri tavoin eri taustamaaryhmiin. Työllisyystilanne ja tulotaso paranevat yleensä asumisvuosien myötä, etenkin aluksi vaikeammin työllistyvissä ryhmissä ja erityisesti naisten keskuudessa.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin 20–64-vuotiaista työllisistä oli vuoden 2023 lopussa 17 prosenttia. Osuus vaihtelee suuresti toimialoittain ja ammattiryhmittäin. Vahvasti Suomeen muuttaneista riippuvia toimialoja ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka työllisistä 39 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia vuonna 2023, sekä hallinto- ja tukipalvelut (ml. siivous), rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Terveys- ja sosiaalipalveluissakin osuus oli jo 16 prosenttia. Ammattiryhmistä Suomeen muuttaneiden osuus oli tuolloin korkein siivoojien ja vastaavien ryhmässä, reilut kaksi kolmasosaa. Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoista osuus oli 19 prosenttia, mikä edelleen korostaa Helsingin ulkomaalaistaustaisten työllisten kirjon laajenemista. Tutkimusten mukaan monet Suomeen muuttaneet työskentelevät tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.
Myös ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Syntyperän mukaisia tietoja on saatavilla vuoden 2023 lopun tilanteesta. Tällöin ulkomaalaistaustaisia oli kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstöstä 15 prosenttia. Suomalaistaustaisiin verrattuna heistä suurempi osa (73 %) työskenteli Tilastokeskuksen luokituksen mukaisella terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla (ml. varhaiskasvatus). Ulkomaalaistaustaisten osuus oli myös selvästi suurempi työntekijätason henkilöstöstä kuin johtajista, asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista. Jopa 51 prosenttia kaupungin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä työskenteli hoiva- ja terveyspalvelujen työntekijätason tehtävissä. Tässä ammattiryhmässä heidän osuutensa oli lähes kolmannes (31 %).
Suomeen muuttaneiden työelämään osallistumista vaikeuttavat tai jopa estävät MoniSuomi-tutkimuksen mukaan puutteellisen suomen/ruotsin kielen taidon lisäksi vähäiset suhteet kantasuomalaisiin, työkokemuksen puute ja liian vähäinen koulutus. Myös syrjintä rekrytoinnin yhteydessä ja työelämässä on todennettu useissa tutkimuksissa. Merkittävin yksittäinen asia, joka erottelee työllisten ja työttömien Suomeen muuttaneiden kokemia esteitä työelämään osallistumiselle, on oma terveys.
Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne on Helsingissä parempi kuin Suomeen muuttaneilla, mutta heikompi kuin suomalaistaustaisilla ikätovereilla. Siinä missä Suomeen muuttaneiden keskuudessa miesten työllisyystilanne on parempi kuin naisten, Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten tapauksessa tilanne on päinvastainen. Myös Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista osa kärsii syrjinnästä työnhaussa ja työpaikoilla.
Työttömyys, epävarmat työt ja sijoittuminen matalan koulutustason tehtäviin näkyvät monien Suomeen muuttaneiden helsinkiläisten ansiotuloissa, jotka jäävät keskimäärin selvästi suomalaistaustaisia pienemmiksi. Tulotaso on matalin niissä taustamaaryhmissä, joista on muutettu Suomeen usein kansainvälisen suojelun perusteella. Suomalaistaustaisia vastaavaa tai jopa sitä korkeampaa tulotasoa löytyy puolestaan niistä taustamaaryhmistä, joista muutetaan usein suoraan korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin.
Naisten keskimääräinen tulotaso on miehiä matalampi niin ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisillakin helsinkiläisillä. Kokonaiskuva on kuitenkin se, että pienituloisuus ja lapsiperheköyhyys ovat ulkomaalaistaustaisten keskuudessa selvästi suomalaistaustaisia yleisempiä ongelmia. Monessa ulkomaalaistaustaisessa kotitaloudessa tarvitaan pienten tai kokonaan puuttuvien ansiotulojen vuoksi perustoimeentulotukea, joka on Suomessa viimesijainen taloudellinen tuki.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten keskimääräiset nettotulonsiirrot ovat kuitenkin positiiviset, eli he maksavat julkiseen talouteen keskimäärin enemmän suoria tulonsiirtoja kuin eri sosiaalitukina yhteiskunnalta saavat. Nettotulonsiirroissa on suuria eroja maassaoloajan mukaan: keskimääräiset tulonsiirrot ovat selvästi negatiiviset alle viisi vuotta Suomessa asuneilla, mutta kääntyvät positiiviseksi kymmenen maassaolovuoden kuluessa.
Lue lisää:
Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022