Lapset ja nuoret

Helsinkiläisistä joka kolmas on alle 30-vuotias, siis lapsi tai nuori. Helsinkiläislapset ja -nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin. Osalle heistä kasautuu kuitenkin haasteita arjessa ja hyvinvoinnissa. 

Kuva: Maija Astikainen / Tori Quater

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläisnuorten näkemykset omasta tulevaisuudestaan eroavat erityisesti perhetaustan mukaan. Kaupungin palvelut voivat tutkimusten mukaan vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, kun ne tarjoavat heille toimijuuden ja vaikuttamisen kokemuksia kouluissa, nuorisopalveluissa ja muissa arjen...
Noin puolet helsinkiläisnuorista voi erinomaisesti, kun taas lähes joka viidennen hyvinvointi on heikko. Koulun vahva sosiaalinen koheesio – eli oppijoiden jaettu kokemus kuulumisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksen laadusta – tukee nuorten hyvinvointia. Kaupungin palveluiden tulisi pyrkiä...
Lasten ja nuorten liikkuminen Helsingissä on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuosien 2017 ja 2025 välillä, mutta väestöryhmien väliset erot liikkumisen yleisyydessä ovat säilyneet. Sukupuoli, syntyperä ja perheen koettu taloudellinen tilanne määrittävät liikkumisen yleisyyttä. Liikkumista edistäviä...
Haastattelututkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksia elämästä ensimmäisen sukupolven helsinkiläisinä. Tietoa Suomessa syntyneiden ja tänne lapsina muuttaneiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta on ollut tarjolla vain vähän,...
Kuten muuallakin länsimaissa, mielenterveysoireilu on yleistynyt erityisesti nuorten parissa myös Helsingissä. Tässä kirjoituksessa kuvaillaan, miten lukuisat yhteiskunnallis-kulttuuriset kehityskulut ovat heijastuneet tähän kehitykseen.
Yleinen tietoisuus lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja alueellisen eriytymisen piirteistä on kasvanut viime vuosina niin Helsingissä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tuoreisiin tutkimusaineistoihin pohjautuva kokoomateos syventää ymmärrystä lasten ja nuorten eriytymisestä...