Uusimmat artikkelit
Vain alle puolet helsinkiläisistä lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaan, mutta suuri osa on mukana liikunnan seuratoiminnassa. Sukupuoli, ikä, perheen koettu taloudellinen tilanne ja syntyperä määrittävät liikkumisen määrää ja seuraharrastamisen yleisyyttä. Lasten liikuntaharrastamisen...
Yli yhdeksän kymmenestä Helsinki-barometrin vastaajasta on lasten ja nuorten hyvinvoinnista ainakin jonkin verran huolissaan. Huoli Ukrainassa käytävästä sodasta on palannut samalle korkealle tasolle kuin keväällä 2022. Helsingin tulevaisuuteen liittyvä huolestuneisuus on myös hieman lisääntynyt....
Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Lähes kaikki helsinkiläiset 16- ja 17-vuotiaat osallistuivat syksyllä 2023 johonkin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavaan koulutukseen, mutta sukupuolten ja syntyperäryhmien välillä on eroja siirtymävaiheen tilanteessa ja toiselle asteelle jatkamisessa. Koronapandemian aikana vailla...