Lapset ja nuoret
Lapset ja nuoretHelsinkiläisistä joka kolmas on alle 30-vuotias, siis lapsi tai nuori. Helsinkiläislapset ja -nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin. Osalle heistä kasautuu kuitenkin haasteita arjessa ja hyvinvoinnissa.
Uusimmat artikkelit
Lasten ja nuorten liikkuminen Helsingissä on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuosien 2017 ja 2025 välillä, mutta väestöryhmien väliset erot liikkumisen yleisyydessä ovat säilyneet. Sukupuoli, syntyperä ja perheen koettu taloudellinen tilanne määrittävät liikkumisen yleisyyttä. Liikkumista edistäviä...
Haastattelututkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksia elämästä ensimmäisen sukupolven helsinkiläisinä. Tietoa Suomessa syntyneiden ja tänne lapsina muuttaneiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta on ollut tarjolla vain vähän,...
Kuten muuallakin länsimaissa, mielenterveysoireilu on yleistynyt erityisesti nuorten parissa myös Helsingissä. Tässä kirjoituksessa kuvaillaan, miten lukuisat yhteiskunnallis-kulttuuriset kehityskulut ovat heijastuneet tähän kehitykseen.
Yleinen tietoisuus lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja alueellisen eriytymisen piirteistä on kasvanut viime vuosina niin Helsingissä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tuoreisiin tutkimusaineistoihin pohjautuva kokoomateos syventää ymmärrystä lasten ja nuorten eriytymisestä...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Helsinkiläispojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt, mutta turvallisuuden kokemuksissa erot sukupuolten välillä ovat moniulotteisemmat ja liittyvät myös syntyperään. Myös perheen koettu taloudellinen tilanne näkyy erojen taustalla: mitä paremmaksi nuori arvioi perheensä...