- Asumisväljyys on Helsingissä 34,6 neliömetriä henkeä kohden.
- Muualla pääkaupunkiseudulla asutaan hieman Helsinkiä väljemmin, ja samaan aikaan myös Helsingin eri alueiden välillä on suuria eroja asumisväljyydessä.
- Ahtaasti asuminen on yleisintä lapsiperheiden keskuudessa.
Helsinkiläisillä on asunnoissaan keskimäärin 34,6 asuinneliötä henkeä kohden. Asuntojen keskikoko (vakituisesti asutut asunnot) on 63,6 neliömetriä. Omistusasunnoissa asutaan keskimäärin huomattavasti väljemmin kuin vuokra-asunnoissa. Asumisväljyys on muualla Suomessa Helsinkiä korkeampi, ja näin on myös naapurikaupungeissa, Espoossa 36,6 ja Vantaalla 35 m2.
Asumisväljyys on Helsingissä keskimäärin hieman lisääntynyt vuosituhannen alusta. Isoilla asuntokunnilla asumisväljyys on kuitenkin ollut viime vuosina jopa alhaisempi kuin aiemmin, kun taas 2–3 hengen asuntokunnilla se on kasvanut. Helsingin eri alueiden välillä on suuria eroja asumisväljyydessä, Alppiharjun 28,9 neliömetristä Östersundomin 58,5 neliömetriin henkeä kohden.
Kun asunnossa on asukkaita enemmän kuin yksi huonetta kohden, keittiö pois lukien, puhutaan ahtaasti asumisesta. Joka viides helsinkiläinen asuu ahtaasti, kun laskusta on siis ensin jätetty määritelmän mukaan pois yksinasuvat. Ahtaasti asuminen on viimeisten viiden vuoden aikana vähentynyt, mutta lapsiperheiden ahtaasti asuminen on säilynyt pysyvänä piirteenä. Heillä asumisahtaus onkin yleisintä, ja esimerkiksi kahden vanhemman ja alle kouluikäisten lasten muodostamista perheistä jopa 48 prosenttia asuu ahtaasti.
