- Asumisväljyys oli Helsingissä 34,2 neliömetriä henkeä kohden vuonna 2024.
- Helsingissä yksinasuvat asuvat muita asuntokuntia väljemmin, kaikkien asuntokuntien keskiarvoon nähden heillä on käytössään 14,2 neliötä enemmän.
- Mitä suurempi asuntokunta on, sitä tiiviimmin myös sen muodostavat henkilöt asuvat.
Helsinkiläisillä oli asunnoissaan asuintilaa keskimäärin 34,2 asuinneliötä henkeä kohden vuonna 2024. Asumisväljyys kasvoi vuosituhannen alussa nopeasti vuosina 2001-2006, jonka jälkeen asumisväljyys pysytteli pitkälti samalla tasolla, 34 neliön tuntumassa. 2020-luvun alussa Helsingin asumisväljyys on ollut jälleen kasvussa, kunnes vuosina 2023-2024 asuminen on jälleen tiivistynyt hieman.
Yhden hengen asuntokunnat asuivat vuonna 2024 kaiken kokoisista asuntokunnista kaikkein väljimmin, kun taas seitsemän hengen asuntokunnat asuivat tiiveimmin. Ahtaasti asumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa asunnossa on enemmän asukkaita enemmän kuin yksi huonetta kohden, keittiö pois lukien. Yksinasuvat rajautuvat näin ollen automaattisesti määritelmän ulkopuolelle, vaikka he asuisivat pinta-alaltaan pienessä asunnosa.
Omistusasunnoissa, erityisesti omakotitaloissa, asutaan väljemmin kuin vuokra-asunnoissa. Asumisväljyys omakotitaloissa on kasvanut, koska asuntokunnat ovat pienentyneet ja ikääntyneet, ja 2010-luvulla rakennetut omakotitalot olivat aiempaa suurempia.
