- Asumisväljyys on Helsingissä 34,5 neliömetriä henkeä kohden.
- Muualla pääkaupunkiseudulla asutaan väljemmin, joskin ero on viime vuosina hieman kaventunut.
- Väljintä on omakotitalossa asuvilla, ja ahtaimmin asuvat vuokralla asuvat lapsiperheet.
Helsinkiläisillä on asunnoissaan keskimäärin 34,5 asuinneliötä henkeä kohden. Asuntojen keskikoko (vakituisesti asutut asunnot) on 63,6 neliömetriä. Asumisväljyys on naapurikaupungeissa hieman korkeampi, Espoossa 36,2 ja Vantaalla 34,9 neliötä henkilöä kohden. Yhden ja kahden henkilön asuntokunnat asuvat huomattavasti väljemmin kuin useamman henkilön asuntokunnat.
Pikalinkit
Helsinkiläisten keskimääräinen asumisväljyys kasvoi vuosina 2013–2023 vain vähän, 0,3 neliömetriä henkilöä kohden. Itse asiassa asumisväljyys kasvoi vain kahden henkilön asuntokunnilla, 35,2:sta 36 neliömetriin henkilöä kohden, kun se muun kokoisilla asuntokunnilla hieman väheni. Espoossa ja Vantaalla keskimääräinen asumisväljyys on pysytellyt viime vuodet ennallaan. Sen sijaan yksinasuvien asumisväljyys on Espoossa ja Vantaalla merkittävästi vähentynyt, mutta on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin Helsingissä, jossa se on 48,6 neliömetriä per henkilö. Myös isojen 3–6 henkilön asuntokuntien asumisväljyys on Espoossa ja Vantaalla hieman vähentynyt. Helsingissä se on pysynyt reilussa 24 neliömetrissä per henkilö.
Omistusasunnoissa, erityisesti omakotitaloissa, asutaan väljemmin kuin vuokra-asunnoissa. Helsinkiläisten omakotitalossa asuvien asuntokuntien asumisväljyys nousi vuoden 2022 loppuun mennessä 43,5 neliöön henkilöä kohti. Asumisväljyys omakotitaloissa on kasvanut, koska asuntokunnat ovat pienentyneet ja ikääntyneet, ja 2010-luvulla rakennetut omakotitalot olivat aiempaa suurempia. Muutokset asuntokuntarakenteessa selittävät asumisväljyyden kasvua myös asumisoikeusasunoissa asuvilla. Helsingin asumisväljyyden alueellisten erojen ääripäät löytyvät Alppiharjusta (29 m2) ja Östersundomista (60,1 m2 henkilöä kohden).
Silloin, kun asunnossa on asukkaita enemmän kuin yksi huonetta kohden (keittiö pois lukien), puhutaan ahtaasti asumisesta. Vuonna 2022 helsinkiläisistä asui ahtaasti joka viides. Tässä laskentatavassa yksinasuvat rajataan määritelmän mukaisesti ahtaasti asumisen ulkopuolelle. Ahtaasti asuminen on kuuden viime vuoden aikana vähentynyt, myös lapsiperheillä, jotka yleensäkin asuvat muita ahtaammin. Kaikista helsinkiläisistä lapsiperheistä 34 prosenttia ja kahden vanhemman ja alle kouluikäisten lasten perheistä 47 prosenttia asui vuonna 2022 ahtaasti. Viimeksi mainittujen lapsiperheiden joukossa niistä, jotka asuivat vuokralla, 64 prosenttia asui ahtaasti.
