- Helsinkiläisistä harvempi kuin joka kymmenes polttaa savukkeita päivittäin.
- Helsinkiläismiehistä 35 prosenttia ja naisista lähes joka neljäs käyttää liikaa alkoholia.
- Aktiivisesti liikkuvien osuus kaupunkilaisista on noin 53 prosenttia. Lähes 40 prosenttia käyttää kasviksia ravitsemussuositusten mukaan ja 16 prosenttia on lihavia.
Helsinkiläisten elintavat ovat monen tekijän osalta terveemmät kuin kaikkien suomalaisten. Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen, elämänlaatuun ja työkykyyn. Terveyden sekä myös väestöryhmien välisten terveyserojen kannalta keskeisimmät elintavat tai niiden indikaattorit ovat tupakointi, alkoholin ongelmakäyttö, liikunta-aktiivisuus ja ravitsemukseen liittyvät tekijät.
Tupakoinnin ja alkoholinkäytön osalta helsinkiläiset elävät yhtä terveesti kuin kaikki suomalaiset keskimäärin. Helsinkiläisistä 20 vuotta täyttäneistä hieman alle 9 prosenttia polttaa savukkeita päivittäin ja kaikkia tupakkatuotteita yhteensä käyttävien osuus on 15 prosenttia. Erityisesti alle 65-vuotiaat tupakoivat Helsingissä muuta maata vähemmän. Sen sijaan nuuskan ja nikotiinipitoisten sähkösavukkeiden käyttö on Helsingissä hieman koko maata yleisempää. Tupakointi on Helsingissä vähentynyt nopeasti, etenkin korkeasti koulutetuilla.
Alkoholin ongelmakäyttö on pitkään ollut Helsingissä yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Miehillä eroa ei tuoreimpien tietojen mukaan kuitenkaan enää ole, mutta naisilla ero on edelleen selvä. Etenkin työikäiset helsinkiläiset ovat vähentäneet alkoholinkäyttöään ja he käyttävät alkoholia nyt koko maan keskiarvoa harvemmin liikaa tai humalahakuisesti. Iäkkäiden helsinkiläisten alkoholinkäyttö sen sijaan on pikemminkin kasvanut.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Pikalinkit
Alkoholin ongelmakäyttö on pitkään ollut Helsingissä yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Miehillä eroa ei tuoreimpien tietojen mukaan kuitenkaan enää ole, mutta naisilla ero on edelleen selvä. Etenkin työikäiset helsinkiläiset ovat vähentäneet alkoholinkäyttöään ja he käyttävät alkoholia nyt koko maan keskiarvoa harvemmin liikaa tai humalahakuisesti. Iäkkäiden helsinkiläisten alkoholinkäyttö sen sijaan on pikemminkin kasvanut.
Helsinkiläisten kuolleisuus alkoholisairauksiin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen on 2000-luvulla ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta suurempaa kuin muualla Suomessa asuvien. Vuonna 2013 alkanut alkoholikuolleisuuden nopea pieneneminen Helsingissä pysähtyi vuonna 2018 alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen, mutta sen jälkeen kuolleisuus on hitaasti taas pienentynyt. Helsinkiläisten huumausainekuolleisuus on kasvanut tasaisesti vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli Helsingissä 58 henkeä.
Liikunnan sekä ravitsemuksen ja painohallinnan osalta helsinkiläiset elävät terveemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvia on helsinkiläisistä hieman yli puolet, kun koko maassa osuus on lähes 60 prosenttia. Miehistä naisia suurempi osuus saavuttaa liikuntasuositukset ja työikäisistä useampi kuin iäkkäistä.
Myös ravitsemussuositukset täyttyivät Helsingissä selvästi useammin kuin koko Suomessa, ja esimerkiksi runsaasti kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus helsinkiläisistä on 34 prosenttia, kun koko maassa osuus jää 30 prosenttiin. Noin 17 prosenttia kaupunkilaisista on lihavia. Lihavien osuus on peräti neljänneksen pienempi kuin koko maassa, mutta osuudet ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet selvästi niin pääkaupungissa kuin koko maassa.
