- Helsinkiläisistä joka kymmenes polttaa savukkeita päivittäin.
- Aktiivisesti liikkuvien osuus kaupunkilaisista on noin 53 prosenttia, lähes 40 prosenttia käyttää kasviksia ravitsemussuositusten mukaan ja 16 prosenttia on lihavia.
- Helsinkiläismiehistä 35 prosenttia ja naisista lähes joka neljäs käyttää liikaa alkoholia.
Helsinkiläisten elintavat ovat monen tekijän osalta terveemmät kuin kaikkien suomalaisten. Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen, elämänlaatuun ja työkykyyn. Terveyden sekä myös väestöryhmien välisten terveyserojen kannalta keskeisimmät elintavat tai niiden indikaattorit ovat tupakointi, liikunta-aktiivisuus, ravitsemukseen liittyvät tekijät ja alkoholin ongelmakäyttö.
Tupakoinnin, liikunnan sekä ravitsemuksen ja painohallinnan osalta helsinkiläiset elävät terveemmin kuin kaikki suomalaiset keskimäärin. Helsinkiläisistä 20 vuotta täyttäneistä hieman yli 10 prosenttia polttaa savukkeita päivittäin ja kaikkia tupakkatuotteita yhteensä käyttävien osuus on 13 prosenttia. Erityisesti ikäryhmässä 20–54 vuotta tupakoidaan Helsingissä muuta maata vähemmän. Sen sijaan nuuskan ja nikotiinipitoisten sähkösavukkeiden käyttö on Helsingissä hieman koko maata yleisempää. Tupakointi on Helsingissä vähentynyt nopeasti, etenkin korkeasti koulutetuilla.
Varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua useita tunteja viikossa harrastaa helsinkiläisistä hieman alle 30 prosenttia, ja kun otetaan huomioon lisäksi myös aktiivisesti liikkuvat, niin osuus kaupunkilaisista on noin 53 prosenttia. Kuntoliikunnan harrastaminen on Helsingissä selvästi yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Myös ravitsemussuositukset täyttyivät Helsingissä selvästi useammin kuin Suomessa keskimäärin Lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä käyttää kasviksia ravitsemussuositusten mukaan. Noin puolet kaupunkilaisista on ylipainoisia ja 16 prosenttia lihavia. Lihavien osuus on peräti neljänneksen pienempi kuin koko maassa. Liikunnassa, ravitsemussuositusten noudattamisessa ja ylipainossa ei ole tapahtunut selkeää muutosta huonompaan tai parempaan.
Alkoholin ongelmakäyttö on Helsingissä yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Tämä on näkynyt paitsi alkoholia liikaa ja humalahakuisesti käyttävien korkeammissa osuuksissa pääkaupungissa, myös helsinkiläisten suuremmassa kuolleisuudessa alkoholisairauksiin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen. Helsinkiläisistä miehistä 35 prosenttia ja naisista lähes joka neljäs käytti liikaa alkoholia. Humalahakuisesti juovien osuus puolestaan oli 13 prosenttia miehillä ja 4 prosenttia naisilla. Alkoholikuolleisuus näyttäisi lisääntyneen Helsingissä alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen, mutta toisaalta alkoholin käytön erot Helsingin ja koko Suomen välillä ovat kaventuneet.
