Perusopetuksen oppilaiden terveellisessä arjen elintaparytmissä on Helsingissä havaittavissa heikentymistä, kun asiaa tarkastellaan vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn indikaattorien perusteella kahdessa tutkitussa ikäryhmässä, 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaisilla. Esimerkiksi aiempaa useampi 8.- ja 9.-luokkalainen nukkuu alle kahdeksan tuntia arkisin, ja aiempaa useampi 4.- ja 5.-luokkalainen ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Myönteistä kehitystä vuoden 2019 tietoihin verrattuna oli tapahtunut vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa, joka oli nyt edellistä tutkimuskertaa korkeammalla tasolla, mutta kuitenkin matalammalla kuin vuonna 2017. (THL, 2021; Määttä, 2021)
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa 4.- ja 5.-luokkalaisten kokemusta unen riittävyydestä sekä tarkasteltiin useammalla lisäkysymyksellä 8.- ja 9.-luokkalaisten ravitsemusta (esim. kasviksien, hedelmien ja marjojen syönti sekä sokeripitoiset ruuat). Nämä uudet kysymykset sekä tapahtuneet heikennykset arjen elintaparytmissä motivoivatkin tutkimaan syvällisemmin kyseisten ikäryhmien terveellistä elintapakäyttäytymistä. Lapsuuden ja nuoruuden terveelliset elintavat ovat yhteydessä niin tämänhetkiseen kuin tulevaankin fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin, ja täten ne vaikuttavat lukuisien tutkimusten mukaan myös ei-tarttuvien tautien riskiin myöhemmin elämässä (esim. Biddle ym. 2011; Biddle ym. 2010; Gore ym. 2011; O’Neil ym. 2014; Telama ym., 2009; Reilly, ym. 2011). Syvällisempi tieto helsinkiläisten elintavoista on olennaista, jotta tarvittaessa voidaan kohdentaa terveyden edistämisen toimenpiteitä oikeille kohderyhmille sekä suunnitella aiempaa tehokkaampia menetelmiä terveellisten elintapojen edistämiseksi.
Tämän tutkimusartikkelin tavoitteena on siis syventää tietämystä helsinkiläisten perusopetuksen oppilaiden elintapojen terveellisyydestä. Kirjoituksessa tarkastellaan, ovatko yksilö- tai perhetaustaan liittyvät tekijät, kuten sukupuoli, syntyperä, asumismuoto tai perheen koettu taloudellinen tilanne, yhteydessä oppilaiden terveellisiin elintapoihin. Yksittäisten elintapojen tarkastelun lisäksi kirjoituksessa tutkitaan myös elintapojen yhteisesiintyvyyttä (co-occurrence). Tavoitteena on selvittää, kuinka suurella osalla perusopetuksen oppilaista kaikki tarkastellut elintavat ovat terveydelle suotuisia ja kuinka suurella osalla vastaavasti terveydelle epäsuotuisia. Myös yksilö- ja perhetaustaan liittyvien tekijöiden yhteyttä yhteisesiintyvyyksiin selvitetään. Yhteisesiintyvyyttä tarkastellaan vain niiltä koululaisilta, joilta aineistosta löytyy tieto kaikkien kolmen elintavan osalta.
Kirjoitus keskittyy helsinkiläisten 4.- ja 5.-luokkalaisten sekä 8.- ja 9.-luokkalaisten vastauksiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa Kouluterveyskyselyssä vuonna 2021. Molempia oppiasteita tarkastellaan erikseen. Tarkastelu jää suppeammaksi 4.- ja 5.-luokkalaisten osalta, koska heidän lomakkeensa ei ole yhtä kattava kysymyksiltään kuin 8.- ja 9.- luokkalaisilla. Taulukoissa 1 ja 2 esitetään oppilaiden prosenttiosuudet eri elintavoissa yksittäin ja yhteisesiintymisinä eri taustatekijöiden mukaan.
Alla tekstissä keskitytään tuloksiin mallinnuksista, joissa kaikki tarkastellut taustatekijät ovat samanaikaisesti mukana ja niiden yhteyttä elintapoihin on tarkasteltu. Nämä mallinnukset toteutettiin logistisilla regressioanalyyseilla. Logistisella regressioanalyysilla ennustetaan, millä todennäköisyydellä tarkasteltavana oleva asia (selitettävä muuttuja) tapahtuu. Selitettävä muuttuja voi saada kaksi arvoa (esim. kaikki kolme elintapaa terveydelle suotuisia vs. muu muuttuja), jolloin selitetään eri taustatekijöiden vaikutusta siihen, millä todennäköisyydellä kaikki kysytyt elintavat toteutuvat vastaajilla terveydelle suotuisina. Analyysin tulkinta pohjautuu odds ratio-kertoimen (OR-kerroin) ja siihen liittyvien 95 % luottamusvälien tarkasteluun.
Harvan 4.- ja 5.-luokkalaisen kaikki elintavat ovat epäsuotuisia
Vain viidellä prosentilla 4.- ja 5.-luokkalaisista kaikki tarkastellut elintavat ovat epäsuotuisalla tasolla. Nämä oppilaat eivät siis liiku vähintään tuntia päivässä, eivät syö aamupalaa joka arkiaamu, ja he nukkuvat harvoin tai tuskin koskaan tarpeeksi. Kyseinen epäsuotuisuus esiintyy todennäköisemmin tytöillä kuin pojilla. Molempien vanhempien kanssa asuvilla oppilailla on epäsuotuisaa elintapojen yhteisesiintyvyyttä vähemmän todennäköisesti kuin yksinhuoltajaperheissä asuvilla oppilailla. Yhteys säilyy senkin jälkeen, kun asumismuoto on vakioitu muilla tarkastelluilla taustatekijöillä. Syntyperän mukaan, eli ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä, ei havaita tilastollisesti merkitseviä eroja.
Vastaavasti 14 prosentilla oppilaista kaikki tarkastellut elintavat ovat suotuisia, eli he liikkuvat vähintään tunnin ajan päivässä, syövät aamiaisen joka arkiaamu ja nukkuvat lähes aina tarpeeksi. Suotuisa elintapakäyttäytyminen esiintyy todennäköisemmin pojilla kuin tytöillä. Asumismuodon mukaan havaittu tilastollisesti merkitsevä ero molempien vanhempien kanssa asuvien ja muiden välillä häviää, kun mallinnuksessa otetaan huomioon muut tarkastellut taustatekijät. Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten oppilaiden välillä ei havaita tilastollisesti merkitseviä eroja.
32 prosentilla lapsista kaksi kolmesta tarkastellusta elintavasta on suotuisia. Tarkemmat analyysit ovat nähtävillä oheisissa taulukoissa1.
Yhteisesiintyvyyksien osalta siis sukupuoli näyttäytyy keskeisenä 4.- ja 5.-luokkalaisten elintapoihin yhteydessä olevana tekijänä. Kun tarkastellaan elintapoja yksitellen, sukupuolten väliset erot näkyvät niin liikkumisessa, nukkumisessa kuin aamiaisen syönnissä siten, että pojilla nämä elintavat ovat tyttöjä todennäköisemmin terveelliset senkin jälkeen, kun on huomioitu muut taustatekijät. Myös molempien vanhempien kanssa asuvien ja yksinhuoltajaperheissä asuvien välillä havaitut erot useassa elintapojen yhteisesiintyvyydessä ovat edelleen tilastollisesti merkitsevinä havaittavissa, kun tarkastellaan yksittäisiä elintapoja erikseen. Molempien vanhempien kanssa asuvat oppilaat erottuvat myönteisesti suhteessa muissa asumisratkaisuissa asuviin oppilaisiin, mutta vuororatkaisuissa asuvien ja yksinhuoltajaperheissä asuvien välillä ei havaita tilastollisesti merkitseviä eroja. Myös syntyperän mukaisia eroja yksittäisissä elintavoissa on havaittavissa, mutta osin risteävästi. Suomalaistaustaiset oppilaat liikkuvat vähintään tunnin ajan päivässä ja syövät aamiaisen joka arkiaamu todennäköisemmin kuin ulkomaalaistaustaiset, mutta ulkomaalaistaustaiset nukkuvat lähes aina tarpeeksi todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset senkin jälkeen, kun on huomioitu muut taustatekijät.
Melkein joka viidennellä 8.- ja 9.-luokkalaisella kaikki elintavat epäsuotuisia
Verrattuna 4.- ja 5.-luokkalaisiin selkeästi suuremmalla osalla eli 19 prosentilla 8.- ja 9.-luokkalaisista kaikki tarkastellut elintavat ovat epäsuotuisia, eli he eivät liiku vähintään tuntia päivässä, eivät syö aamupalaa joka arkiaamu ja nukkuvat alle kahdeksan tuntia arkisin. Monet taustatekijät ovat yhteydessä tähän epäsuotuisuuteen myös sen jälkeen, kun ne on sisällytetty mallinnukseen samanaikaisesti. Nimittäin sukupuolen, ylipainoisuuden, vanhempien koulutuksen ja perheen koetun taloudellisen tilanteen yhteydet epäsuotuisaan yhteisesiintyvyyteen säilyvät. Näin ollen tytöillä on poikia todennäköisemmin kaikki elintavat epäsuotuisia ja samoin ylipainoisilla muita todennäköisemmin. Oppilailla, joiden isällä tai äidillä on keskitason koulutus, on todennäköisemmin epäsuotuisat elintavat kuin oppilailla, joiden vanhemmilla on korkea koulutus. Samaten epäsuotuisat elintavat ovat todennäköisemmät niillä, jotka kokevat perheensä taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi tai melko hyväksi, kun verrataan perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi kokeviin oppilaisiin. Näin ollen syntyperä ja asumismuoto eivät säilytä enää yhteyttä epäsuotuisiin elintapoihin, kun kaikki taustatekijät on huomioitu samanaikaisesti.
Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisille on myös 4.- ja 5.-luokkalaisia harvinaisempaa, että kaikki tarkastellut elintavat olisivat suotuisalla tasolla. Nimittäin vain 12 prosenttia yläkoululaisista liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä, syö aamiaisen joka arkiaamu ja nukkuu kahdeksan tuntia tai enemmän. Kun taustatekijät laitetaan mallinnukseen samanaikaisesti, säilyy usean tekijän yhteys terveydelle suotuisiin elintapoihin. Poikien elintavat ovat terveydelle suotuisia todennäköisemmin kuin tyttöjen, kun taas ylipainoisten oppilaiden muita epätodennäköisemmin. Oppilailla, joiden äidillä on keskitason koulutus, terveydelle suotuisat elintavat toteutuvat vähemmän todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen äitien lapsilla. Lisäksi molempien vanhempien kanssa asuvilla oppilailla suotuisat elintavat esiintyvät todennäköisemmin kuin yksinhuoltajaperheissä asuvilla oppilailla. Perheen taloustilanteen kokemisessa tilanne on päinvastainen kuin mitä edellä esitettiin epäsuotuisista elintavoista, eli niillä oppilailla, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan melko hyväksi, suotuisat elintavat esiintyvät epätodennäköisemmin kuin taloustilanteen erittäin hyväksi kokevilla. Näin ollen syntyperän ja isän koulutustaustan yhteydet suotuisiin elintapoihin häviävät, kun huomioidaan muut taustatekijät.
Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten osalta tarkastellut yhteisesiintyvyydet ovat yhteismitallisia, ja voidaan siis tarkastella sitä, miten eri terveellisten elintapojen yhteisesiintyvyyksien osuudet jakautuvat. Näin ollen 19 prosentilla näiden vuosiluokkien oppilaista kaikki elintavat ovat terveydelle epäsuotuisia, kun taas 34 prosentilla toteutuu yksi elintavoista terveydelle suotuisasti, 35 prosentilla kaksi ja 12 prosentilla kaikki.
Kun tarkastellaan yhteyksiä yksittäisiin elintapoihin, sukupuolen ja perheen koetun taloudellisen tilanteen mukaiset yhteydet näyttäytyvät samalla tavalla kuin on jo useasti kuvattu tässä kirjoituksessa. Yksittäiset elintavat ovat paremmalla tasolla pojilla kuin tytöillä, sekä perheen taloudellisen tilanteen paremmaksi arvioivilla kuin muilla. Lisäksi ylipainoiset liikkuvat vähintään tunnin ajan päivässä tai syövät aamiaisen joka arkiaamu vähemmän todennäköisesti kuin muut. Muiden taustatekijöiden osalta tulokset vaihtelevat riippuen tarkasteltavasta elintavasta. Äidin koulutustausta vaikuttaa siten, että oppilaat, joiden äidillä on keskitason koulutus, liikkuvat vähemmän todennäköisesti kuin oppilaat, joiden äidillä on korkea koulutus. Samoin oppilaat, joiden äidillä tai isällä on perus- tai keskiasteen koulutus, syövät aamiaisen joka arkiaamu vähemmän todennäköisesti kuin oppilaat, joiden äidillä tai isällä on korkea koulutus. Syntyperä ja asumismuoto ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vain aamiaisrytmiin. Suomalaistaustaiset syövät aamiaisen joka arkiaamu todennäköisemmin kuin ulkomaalaistaustaiset. Myös molempien vanhempien kanssa asuvat syövät aamiaisen todennäköisemmin kuin yksinhuoltajaperheissä asuvat senkin jälkeen, kun on huomioitu muut tarkastellut taustatekijät.
Ravitsemusmuuttujien laajempi tarkastelu vahvistaa aiempia tuloksia
Koska vuoden 2021 Kouluterveyskyselyssä kysyttiin ravitsemuksesta usealla kysymyksellä, voidaan tässäkin kirjoituksessa tarkastella taustatekijöiden yhteyksiä muihinkin ravitsemusindikaattoreihin, kuten kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä sokeripitoisten ruokien käyttöön.
Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista 29 prosenttia syö marjoja, kasviksia ja hedelmiä vähintään kaksi kertaa päivässä. Melkein kaikki tarkastellut taustatekijät säilyttävät yhteyden marjojen, kasvisten ja hedelmien syöntiin, kun ne sijoitetaan samanaikaisesti mallinnukseen. Tytöt syövät todennäköisemmin marjoja, kasviksia ja hedelmiä kuin pojat, ja myös ulkomaalaistaustaiset todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset. Kasviksien, marjojen ja hedelmien syönti on vähemmän todennäköistä niillä oppilailla, joiden äidillä tai isällä on perus- tai keskitason koulutus, verrattuna oppilaisiin, joiden vanhemmilla on korkea koulutus. Kasviksien, marjojen ja hedelmien syönti on myös vähemmän todennäköistä oppilailla, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen joko melko hyväksi tai korkeintaan kohtalaiseksi verrattuna oppilaisiin, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi. Lisäksi erilaisissa vuororatkaisuissa asuvat oppilaat syövät vähemmän todennäköisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja kuin molempien vanhempien kanssa asuvat oppilaat. Ylipainoisuuden tilastollisesti merkitsevä yhteys häviää, kun muut taustatekijät on huomioitu.
Yleisesti 16 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista nauttii karkkia, suklaata, sokeroitua limsaa tai sokeroitua mehua (jatkossa sokeripitoiset ruuat) päivittäin tai lähes päivittäin. Osa tarkastelluista taustatekijöistä on yhteydessä sokeripitoisten ruokien syömiseen, kun kaikki taustatekijät on huomioitu mallinnuksessa samanaikaisesti. Nimittäin tytöt syövät poikia todennäköisemmin sokeripitoisia ruokia päivittäin, ja ulkomaalaistaustaiset syövät niitä todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset. Ylipainoiset puolestaan syövät niitä päivittäin vähemmän todennäköisesti kuin muut. Myös oppilaat, joiden äidillä on keskitason koulutus, syövät sokeripitoisia ruokia todennäköisemmin kuin oppilaat, joiden äidillä on korkea koulutus. Lisäksi yksinhuoltajaperheissä asuvat oppilaat syövät sokeripitoisia ruokia päivittäin todennäköisemmin kuin molempien vanhempien kanssa asuvat oppilaat.
Ravitsemuskysymysten laajuus mahdollistaa myös keskinäisten suhteiden tarkastelun. Ensinnäkin päivittäin arkena aamupalan syövillä on muita yleisemmin terveelliset ruokailutottumukset myös kasviksien, marjojen ja hedelmien sekä sokeripitoisten ruokien osalta. Nimittäin 35 prosenttia niistä 8.- ja 9.-luokkalaisista, jotka syövät aamiaisen joka arkiaamu, syö myös kasviksia, marjoja tai hedelmiä päivittäin, kun vastaava luku on alhaisempi eli 21 prosenttia niillä, jotka eivät syö aamiaista päivittäin. Samoin 14 prosenttia aamiaisen joka arkiaamu syövistä oppilaista syö sokeripitoisia ruokia lähes päivittäin, kun vastaava luku on korkeampi eli 18 prosenttia niillä, joilla jää aamiainen väliin vähintään kerran arkena.
Toiseksi elintapojen yhteisesiintyvyyttä voidaan tarkastella niin, että korvataan aamiaisrytmiä kuvaava muuttuja kasviksien ja hedelmien syönnillä. Tällöin kaikkien kolmen elintavan suotuisan yhteisesiintyvyyden osuus kasvaa 43 prosenttiin (liikkuu vähintään tunnin päivässä, nukkuu kahdeksan tuntia tai enemmän ja syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään kaksi kertaa päivässä). Toisaalta myös epäsuotuisan yhteisesiintyvyyden osuus kasvaa, eli toisin sanoen 26 prosenttia oppilaista ei liiku vähintään tuntia päivässä, nukkuu alle kahdeksan tuntia arkisin ja ei syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään kahdesti päivässä. Silti pääsääntöisesti samat taustatekijät (sukupuoli, perheen koettu taloudellinen tilanne, ylipainoisuus) ovat yhteydessä molempiin yhteisesiintyvyyksiin kuten aiemmissakin tuloksissa indikaattorin korvaamisesta huolimatta. Tämä tulos yhdessä aiemmin esitettyjen tuloksien kanssa vahvistaa siis sitä, että elintapojen esiintyvyys on jakautunutta helsinkiläisillä oppilailla. Osalla on kaikki elintavat terveydelle suotuisia, mutta suurelle osalle mikään elintavoista ei ole suotuisalla tasolla. Lisäksi samat taustatekijät näyttävät selittävän erovaisuuksia elintapakäyttäytymisessä.
Terveydenedistämistoimia tulisi kohdentaa niihin, joilla on terveydelle epäsuotuisat elintavat
Tämä tutkimus tarkasteli eri taustatekijöiden yhteyksiä helsinkiläisten perusopetuksen oppilaiden terveellisiin elintapoihin sekä elintapojen yhteisesiintyvyyttä. Tuloksista ilmeni, että harvalla oppilaalla on kaikki kolme elintapaa terveydelle suotuisalla tasolla, mutta myös se, että melkein joka viidenneksellä 8.-ja 9.-luokkalaisista ei mikään elintavoista ole terveydelle suotuisa. Varsinkin sukupuoli ja perhetaustaan liittyvät seikat, kuten koettu taloudellinen tilanne ja asumismuoto, ovat yhteydessä kumpaankin yhteisesiintyvyyteen ja moniin yksittäisiinkin elintapakäyttäytymisiin. Tyttöjen elintavat ovat pääsääntöisesti heikommalla tasolla kuin poikien. Elintavat ovat myös sitä todennäköisemmin suotuisalla tasolla, mitä paremmaksi kokee perheen taloudellisen tilanteen. Lisäksi molempien vanhempien kanssa asuvilla elintavat ovat suotuisampia kuin muilla.
Tämän tutkimuksen analyyseja olisi voitu syventää entisestään niin, että olisi huomioitu laajempi joukko elintapoja tai toteutettu aineistolähtöisiä analyysejä (esim. klusterianalyysi, latenttiluokka-analyysi). Tällöin ei olisi etukäteen määritelty terveydelle suotuisan tai epäsuotuisan elintapojen kriteerejä, vaan tietynlaiset elintapakäyttäytymisen profiilit olisivat muodostuneet käytössä olevan aineiston pohjalta. Tuore katsaus löysikin yhteensä 196 erilaista elintapaprofiilia (lifestyle patterns), jotka kansainväliset tutkimukset olivat tunnistaneet 11–16-vuotiaiden ikäryhmästä (Whitaker ym. 2021). Valtaisa mallien määrä johtunee osin eri tutkimusten välisistä eroista siinä, mitä elintapakäyttäytymisiä on huomioitu mukaan tarkasteluun. Esimerkiksi tämän tutkimuksen tarkastelussa mukana olleiden elintapojen lisäksi on usein otettu mallinnuksiin mukaan ruutuaikaan ja paikallaanoloon tai päihdekäyttäytymiseen liittyviä muuttujia. Myös eräässä toisessa katsauksessa havaittiin, että pelkästään tarkasteltaessa lasten ja nuorten liikkumista, paikallaanoloa ja ravitsemusta pystyttiin tunnistamaan kyseisten käyttäytymisten ryhmittyvän lukuisilla eri tavoilla (Leech, ym. 2014). Tämä mittava profiilien määrä sekä haastaa tulkintaa että lisää ymmärrystä elintapojen kasautumisesta sekä terveydelle suotuisasti että epäsuotuisasti jo lapsuudessa (Whitaker, ym. 2021; D'Souza ym. 2020). Nämä tarkastelut innostavat myös pohtimaan sitä, onko terveyden edistämisen toimissa tärkeämpää keskittyä edistämään yhtä elintapaa vai tulisiko samanaikaisesti huomioida useampi elintapa. Kun käyttäytymiset ryhmittyvät, terveydenedistämistoimenpiteet ja -strategiat, jotka keskittyvät useampaan elintapaan, voivat olla tehokkaampia kuin yhteen käyttäytymiseen keskittyvät toimet. Toisaalta yhteen käyttäytymiseen keskittyvien toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus voivat vaihdella riippuen sen mukaan, millaisia yksilöiden muut elintavat ovat (Buck & Frosini, 2012).
Myös muita jatkotutkimusideoita syntyy tulosten perusteella. Vaikka monilla perhetaustaa kuvaavilla tekijöillä on yhteys lasten ja nuorten elintapakäyttäytymiseen, on kuitenkin huomioitava, että nämä yhteydet voivat kulkea myös välillisten tekijöiden kautta. Esimerkiksi vanhempien korkean koulutuksen on usein todettu olevan yhteydessä terveydelle suotuisiin vanhemmuuskäytäntöihin ja -tapoihin, jotka puolestaan edistävät lasten ja nuorten terveellistä elintapakäyttäytymistä (esim. De Lepeleere ym. 2018; Flores-Barrantes ym. 2022). Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisten osalta tässä kirjoituksessa ei voitu ottaa huomioon ylipainoisuutta tai perheen sosioekonomista asemaa kuvaavia tekijöitä, jotka osoittautuivat keskeisiksi taustatekijöiksi 8.- ja 9.-luokkalaisilla, ja joiden kaltaiset yhteydet on havaittu lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa (esim. D'Souza ym. 2020; Mäki ym. 2021). Yksi mielenkiintoinen tulos on myös syntyperän vähäinen merkitys elintavoille. Syntyperän mukaiset yhteydet yksittäisiin elintapoihin tai yhteisesiintyvyyksiin pääsääntöisesti häviävät, kun mallinnuksessa huomioidaan muut taustatekijät. Näin ollen muut taustatekijät, kuten perheen koettu taloudellinen tilanne ja sukupuoli, ovat syntyperää keskeisempiä tekijöitä helsinkiläiskoululaisten elintavoissa. Tämä tulos tukee myös aiempaa tutkimusta, jonka perusteella syntyperän mukaan ei esiinny eroja helsinkiläisnuorten hyvinvoinnissa sen jälkeen, kun muita perhetaustaan, yksilöön tai kasvuympäristöön liittyviä tekijöitä on huomioitu (Määttä, 2022).
Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu vuonna 2021 tapahtui keskellä korona-ajan rajoituksia, jotka koskivat muun muassa harrastus- ja koulutoimintaa. Korona-aikana arjesta puuttui usein selkeä rytmi esimerkiksi kouluun lähtemisen osalta, ja samalla monet harrastukset olivat tauolla. Tämä voi osittain heijastua esitettyihin tuloksiin. Kuten kirjoituksen alussa mainittiin, monissa elintavoissa on kuitenkin pitkän ajan trendi jo ennen korona-aikaa Helsingissä osoittanut heikompaan suuntaan. Tämä heikkenevä trendi aiheuttaa huolta, kun tiedetään, että terveelliset elintavat eli riittävä uni, säännöllinen ateriarytmi ja päivittäinen liikkuminen ovat lasten ja nuorten terveellisen, turvallisen ja hyvinvoivan kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Ne säätelevät tasapainoista arkirytmiä ja ylläpitävät päivittäistä jaksamista esimerkiksi koulu- ja harrastustoiminnassa. Tämän tutkimuksen mukaan helsinkiläisten perusopetuksen oppilaiden elintavat ovat jakautuneet. Osalla kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisalla tasolla, kun taas osalla ei mikään elintavoista ole terveydelle suotuisalla tasolla. Erityisen tärkeää olisikin tulosten mukaan kiinnittää tulevissa elintapoja edistävissä hankkeissa huomiota siihen viidennekseen 8.- ja 9.-luokkalaisista, joilla kaikki elintavat ovat epäsuotuisia. Myös helsinkiläistyttöjen terveellisten elintapojen edistäminen on keskeistä. Kouluterveyskyselyn uusimman tiedonkeruun tulokset julkaistaan syksyllä 2023, ja niiden perusteella voidaankin tarkastella, että mihin suuntaan perusopetuksen oppilaiden elintavat ovat kehittyneet.
Suvi Määttä toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Biddle SJ, Pearson N, Ross GM, Braithwaite R. Tracking of sedentary behaviours of young people: a systematic review. Prev Med. 2010;51:345–51.
Biddle SJ, Asare M. Physical activity and mental health in children and adolescents: a review of reviews. Br J Sports Med. (2011) 45:886–95. 10.1136/bjsports-2011-090185
Buck D, Frosini F. Clustering of unhealthy behaviours over time. London: The King’s Fund; 2012.
De Lepeleere S, De Bourdeaudhuij I, Van Stappen V, Huys N, Latomme J, Androutsos O, Manios Y, Cardon G, Verloigne M. Parenting Practices as a Mediator in the Association Between Family Socio-Economic Status and Screen-Time in Primary Schoolchildren: A Feel4Diabetes Study. Int J Environ Res Public Health. 2018 Nov 14;15(11):2553. doi: 10.3390/ijerph15112553. PMID: 30441837; PMCID: PMC6265875.
D'Souza NJ, Kuswara K, Zheng M, Leech R, Downing KL, Lioret S, Campbell KJ, Hesketh KD. A systematic review of lifestyle patterns and their association with adiposity in children aged 5-12 years. Obes Rev. 2020 Aug;21(8):e13029. doi: 10.1111/obr.13029. Epub 2020 Apr 15. PMID: 32297464.
Flores-Barrantes, P., Mavrogianni, C., Iglesia, I., Mahmood, L., Willems, R., Cardon, G., . . . Moreno, L. (2022). Can food parenting practices explain the association between parental education and children’s food intake? The Feel4Diabetes-study. Public Health Nutrition, 25(10), 2758-2771. doi:10.1017/S1368980022000891
Gore FM, Bloem PJN, Patton GC, Ferguson J, Joseph V, Coffey C, et al. Global burden of disease in young people aged 10-24 years: a systematic analysis. Lancet. 2011;377(9783):2093–102.
Leech, R.M., McNaughton, S.A. & Timperio, A. The clustering of diet, physical activity and sedentary behavior in children and adolescents: a review. Int J Behav Nutr Phys Act 11, 4 (2014). https://doi.org/10.1186/1479-5868-11-4
Mäki P, Ikonen R, Hedman L, Raulio S, Laatikainen T. Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuorten sosioekonomisilla tekijöillä. Lääkärilehti. 16/2021 vsk 76s. 1008 – 1015
Määttä S. 2021. Kouluterveyskysely 2021 – katsaus lasten ja -nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Tilastoja 2021:12. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_10_26_Tilastoja_12_Maatta.pdf
Määttä S. 2022. Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet – perhetaustan ja kasvuympäristön yhteydet koettuun hyvinvointiin. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Tutkimuksia 2022:2.
O'Neil A, Quirk SE, Housden S, Brennan SL, Williams LJ, Pasco JA, et al.. Relationship between diet and mental health in children and adolescents: a systematic review. Am J Public Health. (2014) 104:e31–42. 10.2105/AJPH.2014.302110
Reilly JJ, Kelly J. Long-term impact of overweight and obesity in childhood and adolescence on morbidity and premature mortality in adulthood: systematic review. Int J Obes. 2011;35(7):891–8.
Telama R. Tracking of physical activity from childhood to adulthood: a review. Obes Facts. 2009;2:187–95.
THL/Kouluterveyskyselyn 2021 tulokset. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
Whitaker, V., Oldham, M., Boyd, J. et al. Clustering of health-related behaviours within children aged 11–16: a systematic review. BMC Public Health 21, 137 (2021). https://doi.org/10.1186/s12889-020-10140-6
Alaviitteet:
1) Yhteisesiintyvyyksien osuuksista on huomioitava se, että unta mittaavat alkuperäisen kysymyksen neljä vastausvaihtoehtoa on uudelleenkoodattu epäsuotuisaan esiintyvyyteen niin, että ’harvoin tai ei koskaan’ vastanneita on vertailtu muihin (Kyllä, lähes aina; Kyllä, usein; En osaa sanoa) ja puolestaan suotuisaan esiintyvyyteen niin, että ’Kyllä, lähes aina’ vastanneita on vertailtu muihin. Näin ollen yhteisesiintyvyyksien osuuksista ei voi laskea 100 prosenttia.