Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen

• Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista lähes puolet oli korkeakouluopiskelijana vuoden 2022 syksyllä, ruotsinkielisistä jopa kolme neljäsosaa. 
• Naiset opiskelevat korkea-asteella selvästi miehiä useammin. Sukupuolten välinen ero on pienin ruotsinkielisillä.  

Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 49 prosenttia oli korkeakouluopiskelijana vuoden 2022 syksyllä.  Heistä 18 prosenttia suoritti tutkintoa ammattikorkeakoulutuksessa ja 32 prosenttia yliopistokoulutuksessa. Sukupuolten välinen ero on suuri: 20–24-vuotiaista naisista 53 prosenttia opiskeli korkea-asteella, miehistä 44 prosenttia. Ero korkeakoulutukseen suuntaamisessa heijastelee sukupuolten välistä eriytymistä, joka tapahtuu jo toisen asteen koulutusvalinnassa – tytöt suuntaavat tyypillisemmin lukioon, ja lukio-opinnoista on tavallisempaa jatkaa korkeakoulutukseen.  

Helsinkiläiset 20–24-vuotiaat ovat yhtä usein ammattikorkeakouluopiskelijoina kuin ikätoverinsa Suomessa keskimäärin, mutta yliopistokoulutuksessa selvästi useammin. Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen väheni 2010-luvun alkupuolella, mutta varsinkin yliopistokoulutuksen osalta osallistuminen on kääntynyt vuoden 2017 jälkeen kasvuun. 

Osallistumisessa korkea-asteen koulutukseen on eroja äidinkielen mukaan. Ruotsinkielisistä 20–24-vuotiaista jopa 76 prosenttia opiskeli korkea-asteella, kun suomenkielisistä opiskelijoina oli 52 prosenttia ja vieraskielisistä vain 29 prosenttia. Vieraskielisten heikompi osallistuminen korkea-asteen koulutukseen näkyy eritoten yliopistokoulutuksessa, jossa opiskeli vain 14 prosenttia ikäryhmästä. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksessa vieraskieliset 20–24-vuotiaat ovat lähes yhtä usein kuin suomenkielisetkin.