Asuntojen koko ja talotyyppi

  • Helsingissä on 387 000 asuntoa, ja asuntokannan vuosittainen kasvuvauhti on ollut 1,3 prosenttia.
  • Asuntokanta on kerrostalovaltaista ja yli puolet asunnoista on 1–2 huoneen pienasuntoja.
  • Lähes joka kymmenes asunto on tyhjä tai tilapäisesti asuttu.

Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli runsaat 387 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 4 900 asunnolla. Vuodesta 2012 asuntokanta on kasvanut 50 600 asunnolla eli vuosittain keskimäärin 5 000 asunnolla (1,3 prosentilla). Asuntokannasta 86 prosenttia oli kerrostaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta on ollut suunnilleen samalla tasolla jo 1970-luvun alusta saakka. 

Vuoden 2022 lopussa pientaloasuntoja oli 13 prosenttia kaikista asunnoista, joista omakoti- tai paritaloasuntojen osuus oli seitsemän prosenttia ja rivitaloasuntojen viisi prosenttia. Pientalot ovat keskittyneet Helsingissä muutamille pientaloalueille. Vuonna 2022 määrällisesti eniten pientaloasuntoja oli kaupungin pohjoisosissa: Tapaninvainiossa, Länsi-Pakilassa, Puistolassa ja Paloheinässä, joissa kaikissa niitä oli yli 2 000. Landbossa kaikki asunnot sijaitsevat pientaloissa. Myös Paloheinässä, Marjaniemessä ja Östersundomissa asunnoista lähes kaikki, yli 97 prosenttia, sijaitsevat pientaloissa.

Kerrostalovaltaisuuden seurauksena Helsingin asuntokantaa hallitsevat pienasunnot eli yksiöt ja kaksiot. Vuoden 2022 lopussa 1–2 huoneen asuntojen osuus kaikista asunnoista oli 59 prosenttia. Pitkällä aikavälillä asuntokannan painopiste on kuitenkin siirtynyt selvästi kohti isompia asuntoja. Vielä vuonna 1960 pienasuntojen osuus oli Helsingissä 76 prosenttia, mutta laski jo vuoteen 2000 mennessä 60 prosenttiin. Vuoden 2022 lopussa pieniä 1–2 huoneen asuntoja oli eniten Taka-Töölössä, Kampissa, Etu-Töölössä, Linjoilla, Etelä-Haagassa, Torkkelinmäessä, Harjussa, Vallilassa, Punavuoressa ja Ullanlinnassa, joissa kaikissa niitä oli yli 5 000. 

Isoja, kolmen huoneen ja sitä suurempia perheasuntoja oli puolestaan eniten Yliskylässä, Kontulassa, Myllypurossa, Keski-Vuosaaressa, Jätkäsaaressa, Kannelmäessä ja Etu-Töölössä, joissa kaikissa niitä oli yli 3 000. Vuonna 2022 uusia perheasuntoja valmistui eniten Pohjois-Pasilaan, Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan.

Vuonna 2022 asuntojen keskipinta-ala oli 62,9 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on laskettu kaikkien, myös tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen perusteella. Asuntojen keski-pinta-ala oli suurin Karhusaaressa ja Kuusisaaressa, yli 170 neliömetriä, ja pienin Kyläsaaressa (jossa on ainoastaan opiskelija-asuntoja), sekä Torkkelinmäessä, Harjussa ja Alppilassa, missä se oli alle 40 neliömetriä. Asuntojen keskipinta-ala on 2000-luvulla kasvanut vain vähän. Vuosina 2000–2022 koko asuntokannan keskipinta-ala kasvoi 1,3 neliömetriä ja kerrostaloasuntojen keskipinta-ala 56,1 neliömetristä 57 neliömetriin.

Helsingin runsaasta 387 000 asunnosta 36 244 oli sellaisia, joissa väestötietojärjestelmän mukaan ei asu yhtäkään henkilöä vakinaisesti tai väliaikaisesti. Näistä asunnoista oli ara-vuokra-asuntoja 4 200 eli 6,5 prosenttia ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 3 900 eli 3,3 prosenttia. Ei-vakinaisesti asuttuja asuntoja oli eniten kantakaupungissa, Taka-Töölössä, Kampissa, Etu-Töölössä ja Ullanlinnassa, joissa kaikissa näitä asuntoja oli yli 1 200 ja osuus kaikista asunnoista oli 14–17 prosenttia, kun osuus koko Helsingissä oli yhdeksän prosenttia. Vuodesta 2012 vuoteen 2022 tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen osuus kasvoi Helsingissä kaksi prosenttia. 

Uusimmat artikkelit

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla...
Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä, ja tämän suuntainen kehitys on entisestään vahvistunut viime vuosina kasvaneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvästä asuu Helsingin ulkopuolella, kun taas helsinkiläisistä työllisistä vain yksi neljästä...
Asuntomarkkinoita ja rakentamista koetelleet poikkeusajat jatkuivat vuonna 2023. Talouden taantuman vaikutukset heijastuivat niin rakentamiseen kuin asuntomarkkinoihin. Asuntokauppa oli vuonna 2023 edellisiä vuosia merkittävästi hiljaisempaa, mikä laski asuntojen hintoja Helsingissä ja koko...
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Julkaisussa kootaan yhteen Helsingin kaupungin keväällä 2023 toteuttaman muuttoliikekyselyn tulokset. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Vuosina 2020–2022 kotimaisessa muuttoliikkeessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Helsingistä muutettiin huomattavan paljon...