Helsingin keskustasta ja sen kehittämisestä on käyty viime vuosina vilkkaitakin julkisia keskusteluja. Huomiota ovat saaneet esimerkiksi keskusta-alueen vähentyneet käyttäjämäärät sekä liiketilojen vajaakäyttö. Taustatekijänä tällaisissa muutoksissa on ollut ainakin osaltaan koronapandemian myötä yleistynyt etätyö. Myös keskustan liikennejärjestelyt ja niitä koskevat kaupungin hankkeet ovat toistuvasti nousseet keskustelun ytimeen.
Yhteistä näille keskusteluille on huoli – milloin keskustan merkityksen yleisestä vähenemisestä suhteessa muuhun kaupunkiin, milloin kommentoijien omaan arkeen vaikuttavista muutoksista, jotka koetaan väärän suuntaisina. Valtavirtamediaa myöten on puhuttu muun muassa ”keskustan näivettymisestä”.
Helsingin kaupunki pyrkii edistämään keskustan elinvoimaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena on muodostettu elinkeinoelämän ja kaupungin yhteinen tahtotila ydinkeskustan kehittämiseksi.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kaupunkilaisten näkemyksiä Helsingin keskustan tilanteesta ensisijaisesti Helsinki-barometrin sekä muutaman muun kaupungin viime vuosina tilaaman kyselytutkimuksen tulosten valossa. Näissä kyselyissä on kartoitettu ajatuksia esimerkiksi keskustan viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja siellä liikkumisesta.
Kyselyvastauksien taustalla mahdollisesti vaikuttavia asioita selvitetään käymällä läpi kyselyiden avoimia vastauksia. Helsinki-barometrissa on kysytty avointa palautetta tähän mennessä neljällä kyselykierroksella. Karkea jaottelu palautteiden teemoista löytyy barometrin päivittyvästä tulosraportista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) .
Helsingin keskustan elinvoima on noussut yhdeksi keskeisistä palautteiden teemoista. Barometrikyselyn lisäksi keskustaan liittyvää palautetta on annettu runsaasti kaupunkiympäristön toimialan vuosina 2022, 2023 ja 2024 tilaamissa viestintätutkimuksissa 1(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Myös näitä palautteita on hyödynnetty tässä kirjoituksessa.
Harva kokee keskustan kehittyneen hyvään suuntaan
Helsinki-barometrikyselyssä on keväästä 2023 lähtien kartoitettu yleisiä Helsingin keskustaan liittyviä näkemyksiä. Uusimman keväällä 2025 toteutetun barometrin mukaan 54 prosenttia helsinkiläisistä pitää keskustaa viihtyisänä paikkana. Osuus on pienentynyt hieman keväällä 2023 toteutetun kyselyn jälkeen. Tuolloin keskustaa piti viihtyisänä 60 prosenttia vastaajista.
Helsinki-barometrin mukaan naiset pitävät keskustaa miehiä useammin viihtyisänä, ja ikä on yhteydessä keskustan viihtyisänä pitämiseen jokseenkin lineaarisesti. Keskustaa pidetään vähemmän viihtyisänä iän karttuessa.
Yli 70-vuotiaista vastaajista yli puolet ilmoittaa käyvänsä keskustassa vain, jos se on välttämätöntä. Nuorimmilla vastaava osuus on vain reilu neljännes. Nuorista helsinkiläisistä siis suurin osa käy keskustassa, vaikka ei erityistä tarvetta olisikaan. Nuorilla keskustan vapaa-ajanviettoon liittyvät mahdollisuudet korostuvatkin vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Nuorista selvästi useampi kokee, että keskustassa on riittävästi mieluisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Nämä osuudet ovat tosin korkeita kaikissa ikäluokissa.
Jos arvioita vapaa-ajan mahdollisuuksista voidaan pitää jokseenkin positiivisina tuloksina, keskustan kehittymisestä ollaan montaa mieltä. Noin viidesosa helsinkiläisistä kokee keskustan kehittyneen hyvään suuntaan. Selvästi useampi kokee kehityssuunnan olleen päinvastainen.
Kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2024 viestintätutkimuksessa1 kysyttiin kaupunkilaisten kiinnostusta vierailla keskustassa. Vain noin joka viides vastaajista uskoi, että oma kiinnostus vierailla keskustassa tulee lisääntymään tulevina vuosina. Sen sijaan useampi uskoi kiinnostuksena vähentyvän.
Kiinnostavasti, mutta ei yllättävästi, arviot keskustan kehityksestä ovat yhteydessä siihen, kuinka usein keskustassa käydään. Tämä käy ilmi Helsinki-barometrista. Mitä harvemmin keskustassa käydään, sitä todennäköisemmin ollaan sitä mieltä, että kehityssuunta on ollut huono. Eniten keskustassa käyvillä eli siellä asuvilla – keskustassa asumisesta kysyttiin barometrissa vastaajilta itseltään – mielipiteet jakautuvat varsin tasan.
Tärkeä osa keskustan viihtyisyyttä on se, kuinka turvalliseksi siellä liikkuminen koetaan. Suurimmat erot barometrin tuloksissa ikäluokkien ja sukupuolten välillä nähdäänkin turvallisuuskokemuksissa. Viikonloppuiltaisin yksin keskustassa kävellessään turvalliseksi olonsa kokee noin puolet barometrin vastaajista.
Sukupuolten väliset erot turvallisuudentunteessa ovat varsin suuret: naiset kokevat keskustassa selvästi miehiä enemmän turvattomuutta (Mustonen 2025). Kun miehistä selvästi yli puolet on kyselykierroksesta toiseen pitänyt keskustaa ilta-aikaan turvallisena, naisilla vastaava osuus on ollut säännönmukaisesti parikymmentä prosenttiyksikköä pienempi.
Keskustan kävely-ympäristön kehittäminen saa tukea helsinkiläisiltä
Yksi mediassa säännöllisesti tilaa saava keskustelu liittyy keskusta-alueen liikenteen kehittämiseen. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan syksyllä 2024 toteuttaman Esplanadien ja kesäkatujen kokeiluita kartoittavan kyselyn(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) mukaan selvästi yli puolet (58 prosenttia) vastaajista oli sitä mieltä, että keskustan kävely-ympäristöä ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä tulisi entisestään parantaa. Harvempi kuin joka viides (15 prosenttia) ei pitänyt asiaa tärkeänä.
Toisaalta keskustan läpäisevän autoliikenteen rajoittamista käsittelevä kysymys jakoi kyselyn vastaajat hämmästyttävän tarkasti kahteen vastakkaiseen ryhmään. Noin 40 prosenttia oli autoilun rajoittamista vastaan, ja yhtä moni sen puolesta. Vain alle viidennes jätti ottamatta kantaa kysymykseen. Aivan vastaavalla tavalla suhtauduttiin kadunvarsipysäköinnin rajoittamiseen.
Kysymykset läpiajoliikenteestä ja pysäköinnistä esitettiin muodossa “autoliikenteen läpiajoa / kadunvarsipysäköinnin tilaa tulee voida rajoittaa Helsingin keskustassa kävely-ympäristön parantamiseksi”. Kysymysten muotoilu siis itsessään asettaa kävely-ympäristön ja autoliikenteen vastakkain, ja ohjaa vastaajia “valitsemaan puolensa”.
Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2024 - raportin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) mukaan kantakaupungin talouksista hieman alle puolet on autottomia, koko kaupungin tasolla hieman yli kolmannes. Helsingin kaupunkiympäristön kyselyssä eniten vastauksia erottelikin juuri se, onko vastaajan taloudessa auto käytössä. Hieman vähemmän, mutta merkittävästi, myös vastaajan ikä ja sukupuoli. Vanhemmat vastaajat ja miehet suhtautuivat kävely-ympäristön parantamiseen autoilun kustannuksella muita penseämmin.
Saman suuntaisia tuloksia on saatu kaupunkiympäristön toimialan viestintätutkimuksessa1 vuonna 2024, jossa kysyttiin suhtautumisesta mahdolliseen polttomoottoriautojen rajoittamiseen kaupunkialueella ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Kaikista vastaajista 44 prosenttia suhtautui asiaan myönteisesti, kantakaupungissa asuvista puolet. Kielteisesti suhtautuvia oli kaikista vastaajista noin kolmannes. Kielteisimmin rajoittamiseen suhtautuivat Pohjois-Helsingissä asuvat ja yli 55-vuotiaat vastaajat.
Kantakaupungin asukkaat suhtautuvat siis autoliikenteen rajoittamiseen hieman myönteisemmin kuin muualla asuvat helsinkiläiset. Toisaalta selvä enemmistö, asuinpaikasta riippumatta, pitää keskustan kävely-ympäristön kehittämistä hyvänä kehityssuuntana. Valtaosa kaupunkilaisista suhtautuu myös pyöräilyn edistämiseen myönteisesti, harvemman kuin joka kymmenen vastustaessa (Pyöräilybarometri 2024). Monille autolla liikkuminen on kuitenkin ilmeisen tärkeää, eivätkä kaikki ole valmiita tinkimään autoilusta kävelyolosuhteiden edistämiseksi.
Vastakkainasettelu kävelyn ja autoilun välillä näkyy sekä Helsinki-barometrin että kaupunkiympäristön viestintätutkimusten avoimissa vastauksissa. Keskusta-alueen liikenteeseen liittyvistä kommenteista suuri osa koskee yksityisautoilua. Autoilua kommentoineet ovat ensisijaisesti huolestuneita autoilun rajoittamisesta. Monet asiaa kommentoineet kertovat, että autolla liikkumisen vaikeutuminen on vähentänyt heidän halukkuuttaan vierailla keskustassa. Asukaspysäköinnin kallistuminen on niin ikään saanut huomiota.
Toisaalta kommentoijissa on myös heitä, jotka toivovat, että autoilua rajoitettaisiin keskusta-alueella nykyistä enemmän, ja panostettaisiin julkiseen ja kevyeen liikenteeseen. Julkisen liikenteen hintaa kommentointiin kevään 2025 barometrissa aiempaa enemmän. Asiaa kommentoineet pitivät erityisesti lyhyiden matkojen hintaa liian kalliina.
“Autoilua ei saa rajoittaa liikaa Helsingissä, että keskusta pysyy vilkkaana ja elävänä kaikille.” (Helsinki-barometri)
On kiinnostavaa, että keskustan elinvoiman kehittämiseksi esitetään täysin päinvastaisia ehdotuksia. Autoilun puolustajat kokevat, että edullisempi ja mahdollisimman sujuva autoilu edistäisi keskustan vetovoimaa, kun taas monet julkisten kulkuneuvojen sekä pyöräilyn ja kävelyn kannattajat toivoisivat autoilun vähentyvän, jotta keskusta vilkaistuisi.
“Ydinkeskustan kehittäminen ainakin suuremmilta osin autottomaan suuntaan yhdistettynä hyvään joukkoliikenteeseen ja hyvin järjestettyyn pysäköintiin auttaa kehittämään keskustan viihtyvyyttä ja elinvoimaa.” (Helsinki-barometri)
Autoilusta tulleiden palautteiden määrää voi pitää jossain määrin yllättävänä, kun otetaan huomioon, että kantakaupungissa lähes puolet talouksista on autottomia ja alle kymmenen prosenttia kantakaupungin matkoista kuljetaan henkilöautolla (Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2024). Varmuudella ei voida tietää, ovatko autoilun vaikeutumista ja kallistumista kommentoivat itse autolla liikkuvia, mutta näin voidaan olettaa.
Kaupunkilaisten näkemykset keskustan kehittämisestä ovat jakautuneita
Helsingin keskustassa asuu noin joka kymmenes helsinkiläinen, alueen rajauksesta toki riippuen. Keskusta on siis monen helsinkiläisen koti ja aluekeskusta aivan samalla tapaa kuin Itäkeskus, Malmi tai Herttoniemi niiden lähellä asuville.
Keskustassa asuvilla on todennäköisesti erilainen näkemys kehittämisen suunnasta kuin vaikkapa matkailijoilla, muilla kaupungissa vierailevilla, tai kauempana keskustasta asuvilla kaupunkilaisilla. Keskustassa asuvat ovat barometrin tulosten perusteella muualla Helsingissä asuvia tyytyväisempiä keskustan viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja ajanviettomahdollisuuksiin.
Erilaisilla ryhmillä on myös erilaiset tarpeet ja toiveet keskustan palveluista. Barometrin tulokset herättävätkin kysymyksiä. Keitä varten keskusta on ja kenen ehdoilla keskustaa kuuluisi kehittää?
Kaupunkisuunnittelu ja täydennysrakentaminen nousevat avoimissa kyselyvastauksissa esiin myös keskusta-alueen osalta. Näissä palautteissa korostuvat esimerkiksi kauppakeskusten määrän lisääntyminen keskustassa ja muualla Helsingissä, asuntorakentaminen sekä viheralueisiin ja puistoihin liittyvät asiat. Monet vastaajista pitävät kauppakeskuksia syypäänä siihen, että keskustan vetovoima on heikentynyt.
“Täydennysrakentaminen on todella ikävää, etenkin kun talot tungetaan vanhojen talojen väliin. Keskustaa pitää saada houkuttelevammaksi. Lisää kahviloita ja kaupat pitää saada pysymään keskustassa. Ei yhtään kauppakeskusta enää tähän kaupunkiin. Ne on niitä jotka näivettää keskustaa.” (Helsinki-barometri)
Täydennysrakentaminen jakaa palautteenantajien mielipiteitä. Osa toivoo keskustaan lisää asuntoja, osa taas pitää kaikkea täydennysrakentamista huonona kehityssuuntana. Myös keskustan toimistojen muuttamista asuinkäyttöön ehdotetaan. Toiset siis pitävät asumisen lisäämistä keskusta-alueella yhtenä keinona keskustan elinvoimaisuuden kehittämiseksi, kun taas toiset kokevat lisärakentamisen heikentävän viihtyisyyttä.
Kommenteissa täydennysrakentaminen nähdään myös uhkana kaupungin viheralueille. Helsinki-barometrin mukaan noin puolet helsinkiläisistä on huolissaan täydennysrakentamisesta ja vielä useampi, kolme neljästä, lähiluontoalueiden vähenemisestä (ks. Järvelä 2024). Viheralueita ja puistoja on kommentoitu myös keskusta-alueeseen liittyen – ennen kaikkea näissä palautteissa keskustaan toivotaan lisää vehreyttä, istutuksia ja puita, sekä panostuksia nykyisten puistojen kunnossapitoon.
Kaupunkilaisten palautteissa on vain vähän konkreettisia keskustaan liittyviä kehittämisehdotuksia, tosin ei sellaisia kyselyissä kysyttykään. Joka tapauksessa suurin osa aihetta kommentoineista tuntuu olevan yhtä mieltä siitä, että kaupat ja liikkeet pitäisi saada pysymään keskustassa. Toisaalta on myös kommentoijia, jotka toivovat, että kaupunkia kehitettäisiin enemmän ei-kaupalliseen suuntaan, ja panostettaisiin esimerkiksi yhteisöllisyyttä tukeviin avoimiin tiloihin.
"Huolettaa tyhjenevä keskusta, kohta vain tyhjiä liikehuoneistoja, jotain pitäisi tehdä." (Helsinki-barometri)
Keskustan palveluita palautteissa on kommentoitu melko vähän, jos ei huomioida keskustan elinvoiman heikkenemiseen liittyvää huolta, joka usein liitetään keskustan kaupalliseen ”näivettymiseen”. Yksittäisissä palveluihin liittyvissä kommenteissa on kuitenkin toivottu keskusta-alueelle esimerkiksi parempia avantouintimahdollisuuksia, panostuksia lapsiperheiden palveluihin, kuten leikkipuistoihin, sekä nuorille lisää ajanviettopaikkoja kaduilla ja kauppakeskuksissa hengailun sijasta.
Kaupallisen vetovoiman ohella kommenteissa on muutamia mainintoja keskustan kansainvälisestä vetovoimasta. Kaupunkilaiset ovat kommentoineet esimerkiksi suuren konserttisalin puutetta, joka on estänyt monien isojen konserttitapahtumien järjestämistä Helsingissä. Matkailua ajatellen ehdotetaan myös museoihin ja rohkeampaan arkkitehtuuriin panostamista.
Keskustan rooli muuttuu kaupungin kasvaessa
Kyselytutkimusten tulosten perusteella helsinkiläisten keskusta-aluetta koskevissa näkemyksissä ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Vaikka keskustan viihtyisäksi kokevien osuus on laskenut hieman, edelleen noin puolet kokee alueen viihtyisäksi ja keskustassa asuvista vielä useampi.
Ajoittain polarisoitunut keskustelu kertoneekin ehkä enemmän ihmisten erilaisista tarpeista ja toiveista, kuin keskustan todellisesta ”näivettymisestä” tai ”kuihtumisesta”. Osa kaupunkilaisista voi kokea, että heidän elämäntyylinsä on uhattuna, mikäli keskustassa tehdään esimerkiksi mittavia muutoksia liikennejärjestelyihin.
Keskustan kehittämiseen liittyvien mielipiteiden jakautuminen tekee myös poliittisesta päätöksenteosta vaikeaa. Julkinen keskustelu ei voi olla vaikuttamatta poliittiseen keskusteluun eikä liioin poliittinen keskustelu jää vain politiikan piiriin. Ristiriitaisista näkemyksistä huolimatta varmaa on, että keskusta tulee jatkossakin kehittymään suuntaan tai toiseen.
Erilaisilla intressiryhmillä on luonnollisesti erilaisia toiveita. Kiinteistön omistajilla erilaisia kuin vuokralaisilla, asukkailla erilaisia kuin matkailijoilla, mutta isossa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä keskustasta tuskin kannattaa olla huolissaan. Vuosikymmen toisensa perään Helsingin keskustan asunnot ovat olleet neliöhinnoiltaan kaupungin kalleimpia(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) , minkä voidaan ajatella olevan yksi merkki alueen arvon pysyvyydestä. Keskustan merkitysten mahdollisista muutoksista huolimatta oletettavaa on, että keskusta tulee säilymään arvostettuna alueena myös jatkossa.
Tämän kirjoituksen lähtökohtana ei kuitenkaan ollut vastata siihen, tarvitseeko keskustan elinvoimasta olla huolissaan. Kysymys on lopulta subjektiivinen, kuten on keskustan määritteleminenkin. Ihmisten mielissä keskusta voi olla laajempi kuin ne muutamat korttelit, joihin keskustaa koskeva julkinen keskustelu useimmiten kohdistuu. Helsinki-barometrin mukaan keskustassa omasta mielestään asuvia asuu Itä-Pasilassa asti. Toisaalta kolmannes Kruununhaassa asuvista ei koe asuvansa keskustassa.
Vaikka moni asia on ennallaan, Helsingin ydinkeskustan rooli kaupungin ainoana keskusta-alueena on muuttunut – ja tulee muuttumaan – kaupungin kasvaessa. Arkisen asioinnin ja kaupan merkitys on vähentynyt ja on oletettavaa, että keskusta profiloituu jatkossa yhä enemmän kulttuurin kulutuksen, ravintoloiden ja sosiaalisten kohtaamisten paikkana. Jos yhtäältä aivan ydinkeskustan profiili muuttuu, samalla toiminnallisesti keskusta laajentuu ja ydinkeskustan vilkkaat työpaikka-alueet siirtyvät kohti pohjoista. Näiden alueiden asukkaista tulevaisuudessa entistä useampi saattaa kokea asuvansa keskustassa.
Sirkku Järvelä toimii tutkijana ja Pekka Mustonen erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Alaviitteet:
1Kaupunkiympäristön toimialan viestintätutkimus on vuosina 2022, 2023 ja 2024 toteutettu online-kyselytutkimus. Tutkimukset on toteuttanut Bilendi Oy. Vastaajat ovat yli 16-vuotiaita helsinkiläisiä (N=1000). Otokset ovat edustavia sukupuolen ja iän mukaan.
Lähteet:
Helsinki-barometri: päivittyvä tulosraportti. Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinki-barometri-paivittyva-tulosraportti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsinkiläisten kokemukset Esplanadien ja kesäkatujen kokeilusta 2024. Taloustutkimus Oy. Tilaaja: Helsingin kaupunki. Saatavilla: A2837125-EAA5-C7D4-B6D8-92B3BA100000.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2024. Kaupunkiympäristön julkaisuja, raporttiluonnos. Saatavilla: Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Järvelä, S. (2024). Huoli Helsingin tulevaisuudesta on lisääntynyt – eniten kaupunkilaisia huolettaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/huoli-helsingin-tulevaisuudesta-on-lisaantynyt-eniten-kaupunkilaisia-huolettaa-lasten-ja-nuorten(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mustonen, P. (2025). Helsinki koetaan edelleen turvalliseksi, mutta tilanne on heikentynyt. Helsingin kaupunki. Kaupunkitieto. Blogi. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsink-koetaan-edelleen-turvalliseksi-mutta-tilanne-on-heikentynyti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Pyöräilybarometri 2024. (2024). Kaupunkiympäristön julkaisuja 2025:3. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-03-25.pdf