Lasten ja nuorten elintavat

  • Aiempaa useampi helsinkiläinen lapsi tai nuori liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä.  
  • Monella esiintyy haasteita säännöllisessä arjen ateria- ja unirytmissä.  
  • Tytöillä esiintyy poikia enemmän haasteita säännöllisessä arjen ateria-, uni- tai liikkumisrytmissä.  

Terveelliset elintavat ja niiden säännöllinen ylläpito rytmittävät hyvää nuorten arkea. Terveellisissä elintavoissa ja arjen rytmissä on haasteita, ja noin viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkaisista kaikki terveelliset elintavat eli liikkuminen, uni ja ravitsemus, ovat epäsuotuisalla tasolla. Korona-aikana heikentyneet ateria- ja unirytmi eivät ole kaikilta osin palautuneet aiemmalle tasolle. 

Ainoastaan unirytmin osalta on havaittavissa jonkinlaista myönteistä muutosta, eli aiempaa useampi lukiolainen tai perusopetuksen 8. -ja 9.-luokkalainen nukkuu 8 tuntia tai enemmän arkisin. Toisaalta väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Melkein puolet toisen asteen opiskelijoista on väsyneitä ja uupuneita päivittäin. Unirytmin lisäksi myös ateriarytmissä esiintyy haasteita usealla lapsella ja nuorella. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään yhtenä arkiaamuna viikossa. Myös kouluruoka jää väliin monella lapsella ja nuorella. Noin 42 prosenttia yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista ei syö koululounasta päivittäin. Aamiaisen ja koululounaan väliin jättäminen on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.   

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä. Huolestuttavaa on myös se, että poikien ja tyttöjen välinen ero kasvaa. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 38 prosenttia.  Myönteistä on kuitenkin se, että suosituksen mukaan liikkuvien osuudet ovat toisella asteella Helsingissä korkeampia kuin koko maassa keskimäärin. Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä seurataan vuosittain myös kouluissa toteuttavilla Move!-mittauksilla. Näiden mittausten tulosten mukaan viime vuosina runsaalla kolmanneksella helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista on ollut heikko fyysinen toimintakyky. 

Helsinkiläislasten ja -nuorten elintavoissa esiintyy eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan. Paikoin erot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana. Esimerkiksi vähintään tunnin liikkuvien osuus on kasvanut niiden nuorten keskuudessa, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, kun taas muiden nuorten osalta osuus on pysynyt samalla tasolla vuosien saatossa.  

Uusimmat artikkelit

Helsinkiläispojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt, mutta turvallisuuden kokemuksissa erot sukupuolten välillä ovat moniulotteisemmat ja liittyvät myös syntyperään. Myös perheen koettu taloudellinen tilanne näkyy erojen taustalla: mitä paremmaksi nuori arvioi perheensä...
Tämän artikkelin tarkastelujen perusteella on ilmeistä, että perheiden tulotaso ja varallisuus määrittävät keskeisellä tavalla perheiden valinnanmahdollisuuksia asuntomarkkinoilla.
Tämän artikkelin tulokset tarkentavat ja täydentävät kuvaa helsinkiläislasten muutoista tarkastelemalla lapsia yksilötasolla ja huomioimalla monia heidän muuttopäätöksiinsä mahdollisesti kytköksissä olevia tekijöitä yhtäaikaisesti.
Tässä artikkelissa esitellyistä tuloksista nähdään, että helsinkiläislasten asuinalueet sekä heidän perheidensä tulotaso ohjaavat selvästi lasten muuttojen suuntautumista sekä kaupungin sisällä että kaupungista pois.
Tämän artikkelin tarkastelut näyttävät, että suurin osa helsinkiläislapsista vaihtaa asuinpaikkaa lapsuusaikanaan, joko Helsingissä asuinalueiden välillä tai kokonaan Helsingin ulkopuolelle.
Valtaosalla helsinkiläisnuorista on jo 8. luokalla näkemys siitä, mihin haluaisivat jatkaa opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Lukio on suosituin jatko-opintosuunta nuorten keskuudessa. Horisontti jatko-opintojen suhteen näyttäytyy muita useammin epäselvänä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä...