Lasten ja nuorten elintavat

  • Aiempaa useampi lapsi tai nuori liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä.  
  • Monella esiintyy haasteita säännöllisessä arjen ateria- ja unirytmissä.  
  • Tytöillä esiintyy poikia enemmän haasteita säännöllisessä arjen ateria-, uni- tai liikkumisrytmissä.  

Terveelliset elintavat ja niiden säännöllinen ylläpito rytmittävät hyvää nuorten arkea. Osalla helsinkiläislapsista ja -nuorista esiintyykin haasteita säännöllisessä ateria- ja unirytmissä. Vaikka suuri osa syö aamupalan joka arkiaamu, niiden osuus, jotka jättävät aamiaisen syömättä vähintään kerran arkena, on yleistynyt. Noin 27 prosentilla 4. ja 5. luokan oppilaista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkena; muilla oppiasteilla osuudet ovat huomattavasti korkeammat. Myös koululounaan väliin jättäminen vähintään kerran on yleistynyt. Vain 46 prosenttia yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista syö koululounaan päivittäin. Ateriarytmi on tytöillä yleisemmin epäsäännöllinen kuin pojilla.  

Noin 63 prosenttia perusopetuksen 8. -ja 9.-luokkalaisista nukkuu vähintään kahdeksan tuntia öisin arkena, kun taas toisella asteella hieman alle puolet nukkuu tämän verran. Pojat nukkuvat tyttöjä yleisemmin vähintään kahdeksan tuntia. Väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Noin 40 prosenttia nuorista perusopetuksen 8. ja 9. luokalla sekä toisella asteella kokee väsymystä ja uupumusta päivittäin.  Noin joka viidenneksellä esiintyy nukahtamisvaikeuksia päivittäin.  Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.  

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä.  Vähintään tunnin päivässä liikkuminen on tyypillisempää pojilla kuin tytöillä. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 39 prosenttia.  Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä seurataan vuosittain myös kouluissa toteuttavilla Move!-mittauksilla. Näiden mittausten tulosten mukaan viime vuosina runsaalla kolmanneksella helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista on ollut terveyttä ja hyvinvointia mahdollisesti heikentävä fyysinen toimintakyky. Toimintakyvyssä esiintyy selkeitä alueellisia eroja Helsingissä.  

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Sisältöä ei voida näyttää

Tämä sisältö haetaan osoitteesta https://app.powerbi.com. Sen näyttämiseen vaaditaan, että hyväksyt sivuston evästeet. Pääset näkemään sisällön joko siirtymällä ulkoiselle sivustolle tai sallimalla evästeasetuksista personointi- ja tilastointievästeet.

Muokkaa evästeasetuksia

Helsinkiläislasten ja -nuorten elintavoissa esiintyykin eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan. Paikoin erot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana.  

Uusimmat artikkelit

Kuvituskuvana grafiikka, jossa käsi ratkoo aivojen solmua.

Mistä nuorten mielenterveysoireilun yleistyminen johtuu? Yhteiskunnallisia ja sosiaalipsykologisia näkökulmia ilmiön kehitykseen

| Suvi Määttä
Kuten muuallakin länsimaissa, mielenterveysoireilu on yleistynyt erityisesti nuorten parissa myös Helsingissä. Tässä kirjoituksessa kuvaillaan, miten lukuisat yhteiskunnallis-kulttuuriset kehityskulut ovat heijastuneet tähän kehitykseen.
Link to page
Nuoria Vuosaaren metroasemalla.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä

| Tuuli Anna Renvik, | Pasi Saukkonen, | Tommi Sulander, | Heidi Taskinen, | Katja Vilkama
Yleinen tietoisuus lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja alueellisen eriytymisen piirteistä on kasvanut viime vuosina niin Helsingissä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tuoreisiin tutkimusaineistoihin pohjautuva kokoomateos syventää ymmärrystä lasten ja nuorten eriytymisestä...
Link to page
Mies tasapainottaa värikästä lautasta kepin päässä liikuntatuokiossa Stoan seniorikeskuksessa. Taustalla nainen ja lapsia harjoittelevat samaa temppua.

Stadin HYTE-barometri 2025 -vuosittainen hyvinvointikertomus

| Stina Högnabba, | Suvi Määttä
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Link to page
WKND-festivaali.

Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne tärkeimpiä selittäviä tekijöitä

| Suvi Määttä
Helsinkiläispojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt, mutta turvallisuuden kokemuksissa erot sukupuolten välillä ovat moniulotteisemmat ja liittyvät myös syntyperään. Myös perheen koettu taloudellinen tilanne näkyy erojen taustalla: mitä paremmaksi nuori arvioi perheensä...
Link to page

Helsinkiläislasten asumisurat lapsuusaikana: miten myöhempien asuinalueiden tulotaso riippuu perheiden ja asuinalueiden tulotasosta lasten syntymävuonna?

| Laura Ansala
Tämän artikkelin tarkastelujen perusteella on ilmeistä, että perheiden tulotaso ja varallisuus määrittävät keskeisellä tavalla perheiden valinnanmahdollisuuksia asuntomarkkinoilla.
Link to page

Helsinkiläislasten muuttojen valikoituminen lapsuusaikana: miten muuttoalttius riippuu perheiden ja asuinalueiden tulotasosta?

| Laura Ansala
Tämän artikkelin tulokset tarkentavat ja täydentävät kuvaa helsinkiläislasten muutoista tarkastelemalla lapsia yksilötasolla ja huomioimalla monia heidän muuttopäätöksiinsä mahdollisesti kytköksissä olevia tekijöitä yhtäaikaisesti.
Link to page