Hyppää pääsisältöön

Lasten ja nuorten elintavat

  • Aiempaa useampi helsinkiläinen lapsi tai nuori liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä.  
  • Monella esiintyy haasteita säännöllisessä arjen ateria- ja unirytmissä.  
  • Tytöillä esiintyy poikia enemmän haasteita säännöllisessä arjen ateria-, uni- tai liikkumisrytmissä.  

Terveelliset elintavat ja niiden säännöllinen ylläpito rytmittävät hyvää nuorten arkea. Terveellisissä elintavoissa ja arjen rytmissä on haasteita, ja noin viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkaisista kaikki terveelliset elintavat eli liikkuminen, uni ja ravitsemus, ovat epäsuotuisalla tasolla. Korona-aikana heikentyneet ateria- ja unirytmi eivät ole kaikilta osin palautuneet aiemmalle tasolle. 

Ainoastaan unirytmin osalta on havaittavissa jonkinlaista myönteistä muutosta, eli aiempaa useampi lukiolainen tai perusopetuksen 8. -ja 9.-luokkalainen nukkuu 8 tuntia tai enemmän arkisin. Toisaalta väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Melkein puolet toisen asteen opiskelijoista on väsyneitä ja uupuneita päivittäin. Unirytmin lisäksi myös ateriarytmissä esiintyy haasteita usealla lapsella ja nuorella. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään yhtenä arkiaamuna viikossa. Myös kouluruoka jää väliin monella lapsella ja nuorella. Noin 42 prosenttia yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista ei syö koululounasta päivittäin. Aamiaisen ja koululounaan väliin jättäminen on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.   

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä. Huolestuttavaa on myös se, että poikien ja tyttöjen välinen ero kasvaa. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 38 prosenttia.  Myönteistä on kuitenkin se, että suosituksen mukaan liikkuvien osuudet ovat toisella asteella Helsingissä korkeampia kuin koko maassa keskimäärin. Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä seurataan vuosittain myös kouluissa toteuttavilla Move!-mittauksilla. Näiden mittausten tulosten mukaan viime vuosina runsaalla kolmanneksella helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista on ollut heikko fyysinen toimintakyky. 

Helsinkiläislasten ja -nuorten elintavoissa esiintyy eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan. Paikoin erot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana. Esimerkiksi vähintään tunnin liikkuvien osuus on kasvanut niiden nuorten keskuudessa, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, kun taas muiden nuorten osalta osuus on pysynyt samalla tasolla vuosien saatossa.  

Uusimmat artikkelit

Neljä vanhempaa miestä pelaavat pingistä Kisahallissa.
21.5.2024
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Kuvituskuva, jossa kolme nuorta.
16.5.2024
Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Kuvituskuva, jossa kaksi opiskelijaa työskentelevät tietokoneen ja vihkon kanssa.
7.5.2024
Lähes kaikki helsinkiläiset 16- ja 17-vuotiaat osallistuivat syksyllä 2023 johonkin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavaan koulutukseen, mutta sukupuolten ja syntyperäryhmien välillä on eroja siirtymävaiheen tilanteessa ja toiselle asteelle jatkamisessa. Koronapandemian aikana vailla...
''''
21.11.2023
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ovat Helsingin kaupunkikehityksen kannalta tärkeä väestöryhmä. Ruotsissa on kerätty seurantatietoa ulkomaalaistaustaisten nuorten integroitumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tämän tiedon avulla kohderyhmän tilannetta voidaan arvioida entistä tarkemmin ja...
Nuori mies ja nainen istualtaan ja selin graffitin edessä Pihlajamäen nuorisopuistossa.
26.10.2023
Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilaa vuonna 2023. Kyseisten ilmiöiden tilaa peilataan aiempiin vuosiin, koko maahan tai muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tarkastellaan oppiasteittain...
''''
6.9.2023
Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu...