- Aiempaa useampi helsinkiläinen lapsi tai nuori liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä.
- Monella esiintyy haasteita säännöllisessä arjen ateria- ja unirytmissä.
- Tytöillä esiintyy poikia enemmän haasteita säännöllisessä arjen ateria-, uni- tai liikkumisrytmissä.
Terveelliset elintavat ja niiden säännöllinen ylläpito rytmittävät hyvää nuorten arkea. Terveellisissä elintavoissa ja arjen rytmissä on haasteita, ja noin viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkaisista kaikki terveelliset elintavat eli liikkuminen, uni ja ravitsemus, ovat epäsuotuisalla tasolla. Korona-aikana heikentyneet ateria- ja unirytmi eivät ole kaikilta osin palautuneet aiemmalle tasolle.
Ainoastaan unirytmin osalta on havaittavissa jonkinlaista myönteistä muutosta, eli aiempaa useampi lukiolainen tai perusopetuksen 8. -ja 9.-luokkalainen nukkuu 8 tuntia tai enemmän arkisin. Toisaalta väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Melkein puolet toisen asteen opiskelijoista on väsyneitä ja uupuneita päivittäin. Unirytmin lisäksi myös ateriarytmissä esiintyy haasteita usealla lapsella ja nuorella. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään yhtenä arkiaamuna viikossa. Myös kouluruoka jää väliin monella lapsella ja nuorella. Noin 42 prosenttia yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista ei syö koululounasta päivittäin. Aamiaisen ja koululounaan väliin jättäminen on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.
Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä. Huolestuttavaa on myös se, että poikien ja tyttöjen välinen ero kasvaa. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 38 prosenttia. Myönteistä on kuitenkin se, että suosituksen mukaan liikkuvien osuudet ovat toisella asteella Helsingissä korkeampia kuin koko maassa keskimäärin. Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä seurataan vuosittain myös kouluissa toteuttavilla Move!-mittauksilla. Näiden mittausten tulosten mukaan viime vuosina runsaalla kolmanneksella helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista on ollut heikko fyysinen toimintakyky.
Pikalinkit
Helsinkiläislasten ja -nuorten elintavoissa esiintyy eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan. Paikoin erot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana. Esimerkiksi vähintään tunnin liikkuvien osuus on kasvanut niiden nuorten keskuudessa, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, kun taas muiden nuorten osalta osuus on pysynyt samalla tasolla vuosien saatossa.