- Aiempaa useampi lapsi tai nuori liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä.
- Monella esiintyy haasteita säännöllisessä arjen ateria- ja unirytmissä.
- Tytöillä esiintyy poikia enemmän haasteita säännöllisessä arjen ateria-, uni- tai liikkumisrytmissä.
Terveelliset elintavat ja niiden säännöllinen ylläpito rytmittävät hyvää nuorten arkea. Osalla helsinkiläislapsista ja -nuorista esiintyykin haasteita säännöllisessä ateria- ja unirytmissä. Vaikka suuri osa syö aamupalan joka arkiaamu, niiden osuus, jotka jättävät aamiaisen syömättä vähintään kerran arkena, on yleistynyt. Noin 27 prosentilla 4. ja 5. luokan oppilaista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkena; muilla oppiasteilla osuudet ovat huomattavasti korkeammat. Myös koululounaan väliin jättäminen vähintään kerran on yleistynyt. Vain 46 prosenttia yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista syö koululounaan päivittäin. Ateriarytmi on tytöillä yleisemmin epäsäännöllinen kuin pojilla.
Noin 63 prosenttia perusopetuksen 8. -ja 9.-luokkalaisista nukkuu vähintään kahdeksan tuntia öisin arkena, kun taas toisella asteella hieman alle puolet nukkuu tämän verran. Pojat nukkuvat tyttöjä yleisemmin vähintään kahdeksan tuntia. Väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Noin 40 prosenttia nuorista perusopetuksen 8. ja 9. luokalla sekä toisella asteella kokee väsymystä ja uupumusta päivittäin. Noin joka viidenneksellä esiintyy nukahtamisvaikeuksia päivittäin. Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.
Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä. Vähintään tunnin päivässä liikkuminen on tyypillisempää pojilla kuin tytöillä. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 39 prosenttia. Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä seurataan vuosittain myös kouluissa toteuttavilla Move!-mittauksilla. Näiden mittausten tulosten mukaan viime vuosina runsaalla kolmanneksella helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista on ollut terveyttä ja hyvinvointia mahdollisesti heikentävä fyysinen toimintakyky. Toimintakyvyssä esiintyy selkeitä alueellisia eroja Helsingissä.
Pikalinkit
Helsinkiläislasten ja -nuorten elintavoissa esiintyykin eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan. Paikoin erot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana.
