Sosiaaliset resurssit ja eriarvoisuus

Helsingissä tulotaso on koko maahan tai useimpiin suuriin kaupunkeihin verrattuna korkea. Samalla väestöryhmien väliset tuloerot ovat Helsingissä muuta maata suuremmat. Tuloerot näkyvät myös eri kaupunginosien välillä. Niitä kasvattavat erityisesti omaisuuteen liittyvät tulot, mutta tuloerot ovat...

Helsingin asuinalueilla, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus asukkaista on suurempi, suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten mediaanitulot ovat tyypillisesti matalammat. Asuinalueiden välisten erojen lisäksi eroja havaitaan kuitenkin myös tulotasoltaan samanlaisten suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten...

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut voimakkaasti. Helsingissä on paljon korkeakoulutettuja erityisasiantuntijoita, ja työttömien määrä on tässä ammattiryhmässä suuri. Ammattinimikkeistä työttömyys koskettaa tällä hetkellä eniten mainos- ja markkinointialan erityisasiantuntijoita,...

Helsinkiläisillä on keskimäärin suuremmat tulot kuin muilla suomalaisilla. Vuosina 2018–2023 helsinkiläisten palkka- ja ansiotulot kasvoivat enemmän kuin koko Suomessa. Helsinkiläisten ostovoima kuitenkin heikkeni tulojen kasvusta huolimatta nopean inflaation seurauksena.

Helsingissä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut merkittävästi koronapandemian jälkeen, ja tilanne koskettaa erityisesti yli 50-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain kunnille kallis taloudellinen taakka, vaan se aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä. Työttömyys heikentää yksilön...

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla...