Työttömyysaste on matalin eteläisessä Helsingissä ja korkein idässä
Tässä puheenvuorossa tarkastellaan Helsingin työttömyystilanteen kehitystä alueittain vuosien 2022–2024 välillä 1. Ajanjaksolle mahtuu taloussuhdanteen käänne heikompaan, jonka seurauksena Helsingin työttömyysaste kääntyi nousuun keväällä 2023. Helsingin työttömyysaste 2 oli vuoden 2024 lopussa 12,3 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Laskusuhdanteen aikana työttömyys lisääntyy yleensä eniten niillä asuinalueilla, joilla työttömyysasteet ovat jo ennestään korkeita (Kauppinen ym. 2009). Näin näyttää käyneen myös Helsingissä suurpiirien tasolla.
Työttömyysasteet vaihtelivat vuoden 2024 lopussa Eteläisen suurpiirin 8,0 prosentin ja Itäisen suurpiirin 18,3 prosentin välissä (Kuvio 1).
Itäisessä suurpiirissä työttömyysaste nousi kahden vuoden takaisesta eniten, ja kasvua kertyi kolme prosenttiyksikköä. Kasvu oli maltillisinta Eteläisessä suurpiirissä sekä pienessä Östersundomin suurpiirissä, joissa työttömyysaste kohosi kahdessa vuodessa 1,5 prosenttiyksikköä.
Työttömyys vaihtelee huomattavasti osa-alueittain
Työttömyyden alue-erot näyttäytyvät erilaisina, kun niitä tarkastellaan tarkemmalla osa-alueiden tasolla. Helsingin osa-alueet 3 ovat väestöpohjaltaan hyvin erikokoisia. Osa-aluetasolla työttömyysasteet vaihtelivat vuoden 2024 lopussa Keski-Pasilan 5,2 prosentin ja Kallahden 25,5 prosentin välillä. Lukumääräisesti Keski-Pasilassa oli työttömiä 69 ja Kallahdessa 710. (Kuvio 2)
Työttömyysasteet eivät kuitenkaan riipu alueen koosta, vaikka työttömyys on keskimäärin yleisempää väestömäärältään suurilla alueilla. Määrällisesti Kallahden kanssa yhtä paljon työttömiä oli Etelä-Haagassa ja Vallilassa, joissa työttömyysasteet olivat alle kaupungin keskiarvon, 9 ja 10,7 prosenttia.
Kallahden ohella myös Kontulassa, Jakomäessä, Itäkeskuksessa, Meri-Rastilassa, Pihlajistossa, Puotinharjussa ja Talissa työttömyysasteet kohosivat yli 20 prosenttiin, eli joka viides alueen työvoimaan kuuluvista oli työtön. Näitä alueita yhdistää suurehko tuettujen vuokra-asuntojen osuus koko asuntokannasta.
Alhaisimpien työttömyysasteiden osa-alueita olivat Keski-Pasilan rinnalla Tammisalo, Paloheinä, Honkasuo ja Itä-Pakila. Näillä alueilla työttömyysasteet jäivät alle 6,5 prosentin. Keski-Pasilaa lukuun ottamatta nämä osa- alueet ovat asuntokannaltaan pientalovaltaisia. Keski-Pasilan kehitys selittynee sillä, että alue on vasta rakentumassa ja uudisasuntojen määrä on korkea.
Työttömyysasteet kohosivat lähes kaikilla osa-alueilla
Työttömyysaste nousi vuosien 2022–2024 välillä koko kaupungin tasolla ja lähes kaikilla Helsingin osa-alueilla (Kuvio 3). Työttömyysasteet kasvoivat reilusti useilla ennestään korkeiden työttömyysasteiden alueilla: Jakomäessä, Pihlajistossa, Kontulassa, ja Kallahdessa (taulukko 2.). Yli neljän prosenttiyksikön kasvu toteutui myös Vartioharjussa ja Hevossalmessa, joissa työttömyysaste on hiukan kaupungin keskiarvoa matalampi, sekä Pajamäessä, jossa työttömyysaste on puolestaan hieman keskiarvoa korkeampi. Kasvu ei siis kohdistunut pelkästään ennestään korkeampien työttömyysasteiden osa-alueisiin.
Kolmella Helsingin osa-alueella työttömyysaste kääntyi vuonna 2024 jopa laskuun verrattuna vuoteen 2022 (taulukko 3.). Veräjälaaksossa työttömyysaste pieneni yli prosenttiyksikön ja Toukolassa vajaan prosenttiyksikön. Näiden alueiden työttömyysasteet, yli 11 prosenttia, ovat lähellä Helsingin keskiarvoa.
Veräjälaakso kuuluu Oulunkylän peruspiiriin, jossa uudisasuntorakentaminen on ollut vilkasta ja työikäinen väestö kasvoi hieman tarkastelujaksolla. Toukola on omakotitalovaltainen asuinalue, jossa työikäisten määrä pieneni vuodesta 2022. Työttömyysaste laski hivenen myös Tammisalossa, joka lukeutuu matalimpien työttömyysasteiden alueisiin. Nämä alueet ovat väestömäärältään huomattavasti pienempiä kuin korkeiden työttömyysasteiden alueet.
Paikallista kaupunkikehittämistä ja työllisyystoimia korkean työttömyyden alueille
Helsinki pyrkii ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä monin keinoin. Kaupunkiuudistus on kaupungin toimialarajat ylittävä toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen ( Helsingin kaupunki 2026a(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)). Vuodesta 2021 alkaen kaupunkiuudistusalueita ovat Malminkartano, Kannelmäki, Malmi, Mellunkylä (Kivikko, Vesala, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki) sekä Meri-Rastila.
Keskimäärin kaupunkiuudistusalueiden työttömyysaste kasvoi kahdessa vuodessa 2,9 prosenttiyksiköllä. Osa-alueiden tasolla työttömyysasteen kasvu jäi kuitenkin Kontulaa lukuun ottamatta kaupungin suurimpia kasvulukuja vähäisemmäksi.
Alueiden kehittämistyö kaupunkiuudistushankkeiden hengessä on pitkäkestoista, ja toimenpiteiden vaikuttavuutta nimenomaan työllisyystilanteeseen on vaikea arvioida. Onnistunut esimerkki kaupunkialueen uudistamisesta ja asuinalueen väestöpohjan monipuolistumisesta löytyy Itä-Helsingin Myllypurosta (Saarimaa & Ventovuori 2025). Yksilötasolla työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea muut tekijät, kuten talouden suhdanne, työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, henkilökohtaiset tekijät sekä valtakunnalliset politiikkatoimet ja kuntatasoiset toimet, kuten työllisyyspalvelut (Kyyrönen 2025).
Mitä keinoja kaupungilla on parantaa työmarkkinatilannetta korkeamman työttömyyden asuinalueilla? Helsinki on mukana uudessa valtion tukemassa Naapurustoallianssi-hankkeessa, jossa tavoitteena on parantaa nuorten työllistymistä ja koulutukseen siirtymistä sekä ennaltaehkäistä työttömyyttä valikoiduissa kaupunginosissa vuosina 2026–2027 ( Helsingin kaupunki 2026b(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)). Pilotti toteutetaan Itäkeskus–Vuosaari–Mellunmäki-, Kontula–Vesala–Jakomäki-, ja Malminkartano–Kannelmäki–Konala-alueilla. Hankkeessa kootaan myös laajasti tietoa työllisyyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta paikallisesti, ja pilotin toivotaan jatkuvan myöhemmin vakiintuneena toimintona.
Jättääkö heikko työllisyyskehitys pysyvämpiä jälkiä?
Tämä tilastotarkastelu ajoittui aikaan, jolloin työmarkkinoilla oli yleinen laskusuhdanne. Työllisyyskehityksen kannalta hyvillä alueilla nähtiin myös vähäisin työttömyyden kasvu. Samaan aikaan työttömyydessä nähtiin kasvua heikon työllisyyskehityksen alueiden lisäksi myös keskivertoalueilla. Väestömäärältään pienillä osa-alueilla vähäisetkin työttömien ja työvoiman lukumäärien muutokset näyttäytyvät suurempina prosentuaalisina muutoksina.
Suhdanteen nousukaudella voidaan nähdä taloudessa niin sanottu hystereesi-ilmiö (esim. Kiema 2021), jossa ennestään korkean työttömyyden alueilla jäädään hyvässäkin taloustilanteessa jälkeen myönteisestä työllisyyskehityksestä ja työttömyysaste pysyy aiempaa korkeammalla tasolla. Näin näytti käyvän Helsingissä viimeksi vuosien 2019–2022 työttömyystilastojen mukaan (Salorinne 2023).
Vuoden 2026 kesällä työttömien kokonaismäärä kasvaa Helsingissä edelleen, mutta kasvuvauhti on huomattavasti vuotta 2025 maltillisempaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa kuitenkin kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin.
Helsingin osa-alueiden työttömyystilannetta on perusteltua seurata taloussuhdanteen kääntyessä, koska riskinä on pitkään työttömänä olleiden syrjäytyminen kokonaan työelämän ulkopuolelle hyvästä talouskehityksestä huolimatta. Lisäksi on mielenkiintoista peilata alueiden työllisyyskehitystä asuntorakentamisen ja aluekehityshankkeiden mahdollisiin vaikutuksiin.
Minna Salorinne toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Kauppinen, T. & Kortteinen, M. & Vaattovaara, M. (2009) Pääkaupunkiseudun lamatyöttömien myöhemmät ansiotulot: iskikö lama kovemmin korkean työttömyyden alueilla? Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):4. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/72871078-48c3-43d6-a87f-cdc1db3e39db/content(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunki (2026a). Kaupunkiuudistus. Saatavilla osoitteessa: https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunkiuudistus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) [Viitattu 4.9.2026.]
Helsingin kaupunki (2026b). Helsinki uudistaa työllisyyspalveluja kaupunginosissa: Naapurustoallianssi käynnistyy. Mediatiedote, 10.6.2026. https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinki-uudistaa-tyollisyyspalveluja-kaupunginosissa-naapurustoallianssi-kaynnistyy(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kiema, I. (2021) Hystereesi ja koronakriisin seuraukset. 31.3.2021. Labore. Ennustejulkaisut.
https://labore.fi/julkaisu/hystereesi-ja-koronakriisin-seuraukset/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kyyrönen, 0. (2025) Mitä Suomessa tulisi oppia työttömyyden kasvusta vuosina 2022–2025? SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Keskustelupuheenvuoro. https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/177678(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Saarimaa, T. & Vento, M. (2025) Myllypuron kaupunkiuudistus lisäsi alueen houkuttelevuutta ja monipuolisti asukasrakennetta ilman, että se johti pitkäaikaisten asukkaiden syrjäytymiseen alueelta. Turun kaupunkitutkimusohjelma. Tutkimuskatsauksia 2/2025.
https://www.turku.fi/sites/default/files/document/tutkimuskatsauksia_2-2025.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Salorinne, M. (2023) Työttömyyden alueittaiset muutokset Helsingissä vuosina 2019–2022. Helsingin kaupunki. Kvartti. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/tyottomyyden-alueittaiset-muutokset-helsingissa-vuosina-2019-2022
Alaviitteet:
- Vuoden 2024 tiedot ovat uusimpia Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston aluetasolla saatavia työttömyystilastoja.
- Tietolähde on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto. Tarkastelussa on mukana Helsingin 15–64-vuotias työvoima ja työttömät. Työttömyysaste = työttömien osuus työvoimasta.
- Helsinki jaetaan tilastollisessa piirijakojärjestelmässä 8 suurpiiriin, 34 peruspiiriin ja 148 osa-alueeseen. Tähän tarkasteluun on otettu mukaan osa-alueet, joissa työttömien lukumäärä oli vuonna 2024 yli 30.