Ikärakenne ja sukupuoli

  • Helsingin väestö on muuta Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä.  
  • Naisia on Helsingissä hieman enemmän kuin miehiä.  
  • Vanhimpien ikäluokkien koot kasvavat: esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä kaupunkilaisia on jo yli 30 000 henkeä.   

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 674 500 asukasta. Helsingin asukasrakenne on iältään koko Suomea nuorempaa. Kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista on työikäisiä, 18–64-vuotiaita, kun alaikäisiä on noin 17 ja eläkeikäisiä on noin 18 prosenttia väestöstä. Muuhun maahan verrattuna Helsingissä on suhteellisesti enemmän 20–44-vuotiaita, kun taas alle 15-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden osuus on muuta maata pienempi.  
 
Kuten koko maassa, Helsingissäkin ikääntyminen näkyy jo selkeästi. 80 vuotta täyttäneitä on Helsingissä yli 30 000 henkeä, ja 95 vuotta täyttäneitäkin on yli 1 200 henkeä. 2000-luvulla eniten ovat kasvaneet 30–44- ja 60–74-vuotiaiden ikäryhmät. Sen sijaan alle 15-vuotiaiden ja 15–29-vuotiaiden ikäryhmissä ei ole tapahtunut yhtä suurta muutosta.    
 
Vuoden 2023 lopussa Helsingissä oli alle kouluikäisiä 42 912 henkeä, peruskouluikäisiä, 7–15-vuotiaita oli 58 531 henkeä ja toisen asteen koulutuksen ikäisiä, 16–18-vuotiaita 18 432 henkeä. Työikäisiä 19–64-vuotiaita oli 435 986 henkeä. 65 vuotta täyttäneiden määrä oli 118 639 henkeä.   

Helsingin väestöstä naisia on noin 52 prosenttia. Naisten osuus on kuitenkin ajan myötä hitaasti pienentynyt, sillä 1980-luvun alussa heitä oli väestöstä kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Naisia on miehiä enemmän erityisesti eläkeikäisissä, mutta myös 19–29-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä on pieni miesenemmistö. 

Uusimmat artikkelit

Hedelmällisessä iässä olevan väestön osuus suurissa kaupungeissa kasvaa ja on Suomessa verrokkimaita korkeampi.
Helsingin väestönkasvu oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan edelleen voimakasta. Kasvun suurin tekijä oli Helsingin saama muuttovoitto sekä ulkomailta että kotimaasta. Edellisen vuoden tapaan väestön määrä lisääntyi eniten Keskisessä suurpiirissä.
Tämän artikkelin tarkastelujen perusteella on ilmeistä, että perheiden tulotaso ja varallisuus määrittävät keskeisellä tavalla perheiden valinnanmahdollisuuksia asuntomarkkinoilla.
Tämän artikkelin tulokset tarkentavat ja täydentävät kuvaa helsinkiläislasten muutoista tarkastelemalla lapsia yksilötasolla ja huomioimalla monia heidän muuttopäätöksiinsä mahdollisesti kytköksissä olevia tekijöitä yhtäaikaisesti.
Tässä artikkelissa esitellyistä tuloksista nähdään, että helsinkiläislasten asuinalueet sekä heidän perheidensä tulotaso ohjaavat selvästi lasten muuttojen suuntautumista sekä kaupungin sisällä että kaupungista pois.
Tämän artikkelin tarkastelut näyttävät, että suurin osa helsinkiläislapsista vaihtaa asuinpaikkaa lapsuusaikanaan, joko Helsingissä asuinalueiden välillä tai kokonaan Helsingin ulkopuolelle.