- Helsingissä on yhteensä noin 356 000 asuntokuntaa, ja asuntokuntien keskikoko on 1,84 henkilöä.
- Yksinasuvia on 51 prosenttia asuntokunnista. Yksinasuvien määrä on kasvanut viime vuosina tavallista voimakkaammin, samalla kun isojen asuntokuntien – ja poikkeuksellisesti myös kahden henkilön asuntokuntien – määrän kasvu on ollut heikkoa.
- Helsingin väestöstä suurin osa kuuluu kuitenkin lapsiperheasuntokuntiin.
Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 356 248 asuntokuntaa, joissa oli yhteensä 654 854 asukasta. Asuntokuntien ja asuntoväestön ulkopuolista väestöä oli 19 646 henkilöä, johon lasketaan tilapäisesti ulkomailla asuvat sekä laitoksissa kirjoilla ja vailla vakinaista asuntoa olevat. Asuntokunnan keskikooksi tuli siten 1,84 henkilöä per asunto, mikä on ennätysalhainen. Keskikoko kasvoi hieman vuosina 2008–2016, mutta on sen jälkeen hitaasti laskenut. Asuntokuntien keskikoko on Helsingissä selvästi pienempi kuin Espoossa (2,12) ja Vantaalla (2,01) tai koko maassa (1,93). Espoossa ja Vantaalla asuntokuntien keskikoko on laskenut viime vuosina selvästi Helsinkiä jyrkemmin.
Yleisin asuntokuntatyyppi on yhden henkilön asuntokunnat, joita vuonna 2023 oli yhteensä 182 196 eli 51 prosenttia asuntokunnista. Kahden hengen asuntokuntien osuus oli 29 prosenttia, kolmen hengen 10 prosenttia ja neljän hengen seitsemän prosenttia. Viiden henkilön ja sitä suurempien asuntokuntien osuus oli kolme prosenttia. Yhden hengen asuntokunnat keskittyvät Helsingin keskusta-alueita ympäröiviin kaupunginosiin sekä tietyille esikaupunkialueille, joissa asunnot ovat pienempiä, vanhempia ja edullisempia kuin keskustassa.
Pikalinkit
Vuonna 2023 asuntokuntien määrä kasvoi 5 439 asuntokunnalla, joista yksinasuvia oli 3 521. Asuntokuntien määrän kasvu on jo pitkään ollut pääasiassa yksinasuvien määrän kasvua. Vuosien 2007–2009 finanssikriisistä lähtien yksinasuvien määrä kasvoi tavanomaista vähemmän, mutta kääntyi jälleen vuonna 2017 voimakkaaseen kasvuun. Sen sijaan kahden henkilön ja sitä isompien asuntokuntien määrän kasvu on ollut vuoden 2017 jälkeen tavanomaista vähäisempää. Koronavuosina 2020 ja 2021 isojen asuntokuntien määrä väheni, kuitenkin vähemmän kuin edellisellä kerralla ns. Nurmijärvi-ilmiössä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Vuodesta 2021 alkaen myös kahden henkilön asuntokuntien määrä on Helsingissä poikkeuksellisesti vähentynyt.
Yksinasuvien määrän kasvun ja suurempien asuntokuntien vähenemisen taustalla on paitsi koronapandemian aiheuttamat vaikutukset poismuuttoon, myös opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Uudistus helpotti merkittävästi opiskelijoiden yksinasumista, mutta vaikeutti esimerkiksi asumista yhdessä työssäkäyvän puolison kanssa, kun puolison tulot alkoivat vaikuttaa asumistukeen. Kelan tietojen mukaan yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä kasvoi uudistuksen myötä Helsingissä vuonna 2017 yli 20 000 opiskelijalla. Vuosina 2018–2022 yleistä asumistukea saaneiden yksin asuvien opiskelijoiden määrä kasvoi edelleen 5 000:lla, kun taas kahden henkilön lapsettomien opiskelijaruokakuntien määrä hieman väheni.
Vertailtaessa eri asuntokuntatyyppejä sen mukaan, moniko helsinkiläinen kuuluu kunkinlaiseen asuntokuntaan, suurin osuus sijoittuu lapsiperheisiin (39 % asuntoväestöstä). Vuonna 2023 helsinkiläisissä lapsiperheissä asui noin 254 000 henkilöä, joista 30 prosenttia kahden vanhemman lapsiperheissä ja 9 prosenttia yhden vanhemman lapsiperheissä. Vaikka helsinkiläisistä asuntokunnista yksinasuvia on 51 prosenttia, yksinasuvien väestöosuus on kuitenkin vain 28 prosenttia. Pariskuntien osuus asuntoväestöstä oli 24 prosenttia.
