Hyppää pääsisältöön

Tulotaso Helsingin asuntokannan eri osissa

Artikkelissa esitellään uutta tilastotietoa asukkaiden tulotasosta Helsingin asuntokannan eri osissa, esimerkiksi kaupungin omistamissa asunnoissa, vuokra-asunnoissa tai omistusasunnoissa. Tulosten mukaan sekä kaupungin että muiden tahojen omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa painottuivat selvästi pienituloiset, omistusasunnoissa taas hyvätuloiset. Muissa vuokra-asunnoissa tulojakauman hajonta oli suurempaa kuin ARA-vuokra-asuntokannassa. Omistustaloihin sijoittuvissa sijoitusasunnoissa asui vuokralla paljon pienituloisia nuoria. Asumisoikeusasunnoissa painottuivat keskimmäiset tuloluokat.
Kuuluu sarjaan:
Kuva: ©Janne Hirvonen / Helsinki Partners

Johdanto

Helsingin kaupungin asuntopoliittisena tavoitteena on turvata asuntojen riittävä määrä kaupungissa sekä asuntotarjonnan monipuolisuus, huomioiden myös pienituloiset asukkaat ja erityisryhmät. Kaupunki pyrkii sekoittamaan asuntojen eri hallinta- ja rahoitusmuotoja alueittain, jotta vältettäisiin asumisen eriytymisen jyrkentyminen ja sen haitalliset seuraukset. Kaupungin kannalta on tärkeää saada tietoa, kuinka eri tuloluokkiin kuuluvat asuntokunnat sijoittuvat asuntokannan eri segmentteihin, kuten omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoihin. Tätä on mahdollista selvittää Tilastokeskuksessa muodostetun uuden aineiston avulla, joka tarjoaa tietoa hallinta- ja rahoitusmuodoltaan erityyppisten asuntojen kohdentumisesta eri väestöryhmiin. 

Tässä artikkelissa vastataan muun muassa kysymykseen, miten asuntokunnat jakautuivat tulotason mukaan eri asumismuotoihin. Tulotasoa tarkastellaan sekä keskitulojen että tulodesiilien eli tulokymmenysten kautta. Tulokäsitteenä on käytettävissä oleva tulo. Tulot on laskettu kulutusyksikköä kohti, jotta saadaan erityyppiset asuntokunnat (yksinasuvat, pariskunnat ja lapsiperheet) vertailukelpoisiksi. Lisäksi artikkelissa esitellään tietoja asumis- ja toimeentulotukien määristä.

Artikkelin aluksi luodaan katsaus Helsingin asuntokannan rakenteeseen, ja tarkastellaan eri asuntokuntien osuuksia hallinta- ja rahoitusmuodoltaan erilaisissa asuntomuodoissa. Erillisessä artikkelissa (Marttinen 2021) kuvataan puolestaan asuntokannan kohdentumista asuntokuntien elinvaiheen ja perhetyypin mukaan.

Tilastoaineistoon yhdistettiin asuntojen ja asukkaiden tietoja

Helsingin asuntokannan kohdentumisesta saatiin uutta tilastotietoa, joka pohjautui Tilastokeskuksessa Helsingin kaupungin käyttöön muodostettuun aineistoon. Siihen yhdistettiin rekistereistä tietoja asunnoista ja asuntokunnista. Aineisto tarjosi aiempaa tarkempaa tietoa siitä, miten asuntokannan eri osien käyttö kohdentui eri tuloluokkiin ja elinvaiheryhmiin vuonna 2018. Aineiston perusyksikkönä oli asuntokunta.

Tilastoissa asuntokannan yksi keskeinen taustatieto on hallintaperuste eli hallintamuoto, jonka mukaan asunnot jaetaan omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin. Vuokrasektori jakautuu puolestaan kahteen osaan, säänneltyyn ja markkinaehtoiseen. Ensimmäisen niistä muodostavat valtion tuella rakennetut ARA-vuokra-asunnot [1]. Toisen osan muodostavat markkinaehtoiset, sääntelemättömät vuokra-asunnot, joista käytetään myös nimitystä vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.

Uudessa aineistossa Helsingin asuntokantaa on jaoteltu hallintaperusteen ja rahoitusmuodon mukaan. Uutena piirteenä aineistossa oli, että hintasäännellyt (Hitas) omistusasunnot saatiin omaksi luokakseen erilleen muista, sääntelemättömistä omistusasunnoista. Artikkelissa käytetään näistä termejä ”sääntelemätön omistus” ja ”Hitas-omistus”.

Myös erityyppisiä ja eri tahojen omistamia ARA-vuokra-asuntoja päästiin aineistosta tarkastelemaan aiempaa paremmin. Helsingissä ARA-vuokra-asuntojen selvästi suurin omistaja on Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Kaupungin omistamat erityyppiset asunnot, kuten Hekan ARA-vuokra-asunnot ja vapaarahoitteiset KOy Auroranlinnan asunnot, olivat aineistossa omina luokkinaan. Myös opiskelija- ja nuorisoasunnot muodostivat oman luokkansa, joka koostui lähinnä opiskelija-asunnoista. Nuorisoasuntoja on varsin pieni määrä verrattuna opiskelija-asuntoihin.

Aineisto tarjosi merkittävää uutta tietoa vapaarahoitteisen eli markkinaehtoisen vuokrasektorin eri osista. Siinä on kaksi varsin erilaista osaa, joita ei aiemmin asumistilastoissa ole voitu erotella. Yhden osan muodostavat vapaarahoitteisten vuokratalojen asunnot ja toisen osan omistustaloissa – lähinnä asunto-osakeyhtiöissä – vuokralla olevat asunnot. Jälkimmäiset ovat etupäässä yksityishenkilöiden omistamia sijoitusasuntoja.

Puolet helsinkiläisistä asuntokunnista asuu vuokralla ja heistä lähes puolet on vuokralla omistustaloissa 
Muodostettu aineisto käsitti 328 453 asuntokuntaa. Asuntokuntatilastoissa määrä (31.12.2018) oli 335 061, joten aineistossa on siihen verrattuna noin 6 600 asuntokunnan eli kahden prosentin alipeitto. Kuviosta 1 ilmenevät asuntokuntien lukumäärät ja kuviosta 2 prosenttiosuudet hallinta- ja rahoitusmuodon mukaan.

Lähes puolet (47 %) helsinkiläisistä asuntokunnista asui itse omistamassaan asunnossa (154 000 asuntokuntaa). Heistä Hitas-taloissa asui noin 12 500 asuntokuntaa eli noin kahdeksan prosenttia omistusasujista. 

Omistustalojen asunnoista osa on vuokralla. Tämänkaltaisia vuokra-asuntokuntia oli yhteensä 73 000, joista neljä prosenttia (noin 3 000) Hitas-taloissa. Vuokralaisten osuus omistustaloissa oli noin kolmannes (Hitas-taloissa 20 % ja muissa taloissa 33 %). 

Vapaarahoitteisiin eli markkinaehtoisiin vuokra-asuntoihin luetaan sekä omistustalojen yksittäiset vuokra-asunnot että vapaarahoitteisten vuokratalojen asunnot. Yhteensä niissä asui kaikkiaan 29 prosenttia asuntokunnista (noin 94 000), joista suuri enemmistö eli kolme neljäsosaa (73 000) omistustaloissa ja neljännes (21 000) vapaarahoitteisissa vuokrataloissa.

Kaupungin omistamissa asunnoissa asui 15 prosenttia asuntokunnista (noin 50 000 asuntokuntaa). Kaupungin omistamassa ARA-vuokra-asuntokannassa (Hekassa) asuntokuntia oli tavallisissa vuokra-asunnoissa noin 45 000 ja erityisryhmien asunnoissa noin 1 100. Jälkimmäiset ovat enimmäkseen vanhusväestön (mm. muistisairaiden) käytössä. Kaupungin omistamissa vapaarahoitteisissa vuokrataloissa asui vajaat 4 000 asuntokuntaa.

Muiden omistajien ARA-vuokra-asunnoissa asui kuusi prosenttia asuntokunnista (20 000 asuntokuntaa). Opiskelija- ja nuorisoasunnoissa oli noin 9 100, muissa pitkän korkotuen ARA-vuokra-asunnoissa 8 700 sekä lyhyen korkotuen ja valtion takauslainan asunnoissa (”muut valtion tukemat”) 2 400 asuntokuntaa. Asumisoikeusasuntokuntia oli kolme prosenttia (noin 10 000), joista vajaat puolet asui kaupungin omistamissa asunnoissa.