Vaalit ja paikallisdemokratia

  • Vuoden 2021 kuntavaalien äänestysprosentti oli Helsingissä 61,7. 
  • Valtiollisten vaalien äänestysprosentit ovat on pitemmällä aikavälillä entistä matalampia, ja vaalien äänestysprosentti vaihtelee Helsingissä alueittain voimakkaasti. 
  • Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestyksen äänestysaktiivisuus oli 7,1 prosenttia vuonna 2024. 

Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus pysyi Helsingissä edellisten kuntavaalien tasolla 61,7 prosentissa. Kuntavaaleissa on ollut 2000-luvulla keskimäärin selvästi pienempi äänestysprosentti kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 äänestysprosentti oli Helsingissä 71,9 prosenttia. Sen sijaan europarlamenttivaaleissa on ollut kuntavaaleja matalampi äänestysaste. Helsingin vaalipiirin äänestysprosentti oli kaikissa mainituissa vaaleissa koko maan keskiarvoa korkeampi. 

Helsingissä äänestysprosentti on vaalista toiseen vaihdellut suuresti eri äänestysalueiden välillä. Näin oli myös vuoden 2021 kuntavaaleissa, joissa Helsingin vilkkaimmalla äänestysalueella äänestettiin lähes kaksi kertaa aktiivisemmin kuin hiljaisimmalla alueella. Peruspiiritasolla äänestysprosentti jäi vähäisimmillään 42 prosenttiin, eli joillakin alueilla alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Helsingin korkein äänestysprosentti oli Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän peruspiireissä, joissa noin kolme neljästä äänioikeutetusta äänesti vaaleissa.   

Samalla, kun helsinkiläisten osallistuminen edustukselliseen demokratiaan vaalien kautta on pitkällä aikavälillä heikentynyt, kaupunki on kehittänyt muita paikallisen osallistumisen tapoja. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät julkisten varojen käytöstä. Helsingin osallistuvan budjetoinnin mallissa OmaStadissa halutaan paitsi vahvistaa kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös hyödyntää heidän asiantuntemustaan palveluiden kehittämisessä. Vuonna 2024 Helsinki kohdisti 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden ehdotusten toteuttamiseen. Toteutettavat ideat valittiin äänestyksellä, johon osallistui 7,1 prosenttia 13 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä ja jossa annettiin lähes 190 000 ääntä noin 700 eri ehdotukselle. Puistoihin ja luontoon liittyvät ehdotukset saivat äänestyksessä eri aiheista suurimman suosion noin kolmasosalla kaikista äänistä. Toiseksi yleisimmin kannatettiin ulkoilu ja liikunta -teemaisia ehdotuksia, jotka keräsivät nekin lähes kolmanneksen äänistä.
 

Uusimmat artikkelit

Metsäaiheisissa palautteissa korostuu etenkin asukkaiden toive, että kaupunki poistaisi luontoalueilta roskia ja muita asioita, jotka häiritsevät kaupunkilaisia heidän ympäristössään. Palauteaiheet ovat melko samankaltaisia eri puolilla kaupunkia. Tässä tutkimuksessa sovellettiin tekoälypohjaista...
Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallin OmaStadin tavoitteina on vahvistaa kaupunkilaisten yhdenvertaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja hyödyntää kaupunkilaisten asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä. Osallistuvassa budjetoinnissa helsinkiläiset laativat ehdotuksia ja äänestävät...
Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Kaupunkien tulisi pyrkiä houkuttelemaan yhdenvertaisesti kaikenlaisia kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen; muuten on todennäköistä, että vaikuttamaan valikoituvat vain muutenkin aktiivisimmat kansalaiset. Tämän artikkelin tarkoituksena on tunnistaa kotimaisesta ja kansainvälisestä...
Helsinki on kasvava ja monimuotoistuva kaupunki, jonka asukkailla on erilaisia ja toisistaan suurestikin eroavia tarpeita ja mieltymyksiä. Onko asukkailla kuitenkaan käytössään riittävästi tietoa kaupungin tilanteesta ja kehityksestä tavoitteidensa ajamiseksi eri osallistumiskanavien kautta?...
Helsinki haluaa seurata demokratian kehitystä kaupungissa ja sen asuinalueilla. Helsingin vaalipiirissä on äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen liittyviä erityispiirteitä, joita on koostettu tähän vuoden 2023 eduskuntavaaleja käsittelevään kokonaisuuteen.