Päätulokset
- Sukupuolten välisiä eroja löytyi kaikilta elämänalueilta, joihin kytkeytyviä mittareita julkaisussa tarkasteltiin (hyvinvointi ja terveys, turvallisuus, työ ja koulutus, osallisuus ja syrjintä).
- Huomattavia eroja sukupuolten välillä on esimerkiksi nuorten mielen hyvinvoinnin ja seksuaalisen häirinnän kokemuksissa: tilastojen valossa tyttöjen tilanne on merkittävästi poikia heikompi. Valtaosa rikoksesta epäillyistä alaikäisistä puolestaan on poikia.
- Sukupuolen lisäksi muiden taustatekijöiden, kuten syntyperän tai iän, sisällyttäminen tarkasteluun voi tuoda sukupuolittuneita eroja eri tavalla esiin kuin pelkän sukupuolen mukaan jaotellut tilastot.
- Sukupuolivähemmistöjen tilanteesta Helsingissä on niukasti tutkimustietoa, mutta saatavilla olevan tiedon ja valtakunnallisten tutkimusten perusteella sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat monin tavoin muita haavoittuvammassa asemassa.
Tiedon tuottamisessa tärkeä huomioida sekä risteäviä eroja että sukupuolivähemmistöt
Raportti osoittaa, että eri ilmiöiden tarkastelussa on tärkeää huomioida myös sukupuolen ja muiden taustatekijöiden risteyskohdat. Sukupuolierot näyttäytyvät toisinaan erilaisina eri ikäisillä ja eri taustoista tulevilla helsinkiläisillä. Esimerkiksi yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat tytöt kokevat osallisuutensa erittäin heikoksi selvästi poikia useammin, mutta vastaavaa sukupuolieroa ei näy enää 20 vuotta täyttäneillä. Syntyperän merkitys puolestaan korostuu esimerkiksi syrjintäkokemuksia tarkasteltaessa: niin Suomeen muuttaneet naiset kuin miehetkin kokevat syrjintää työssä tai työnhaussa selvästi helsinkiläisten keskiarvoa enemmän.
Raportissa nostetaan esille, että nykyiset tiedonkeruun tavat tuottavat hyvin niukasti tietoa sukupuolivähemmistöön kuuluvien helsinkiläisten tilanteesta. Valtakunnallisten tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat monin tavoin haavoittuvammassa asemassa kuin muut ja samansuuntaisia viitteitä antaa myös vähäinen Helsinki-kohtainen tieto. Tämän vuoksi tarkemman käsityksen saaminen sukupuolivähemmistöön kuuluvien kaupunkilaisten tilanteesta olisi erityisen tärkeää.
Sukupuolivähemmistöön kuuluvien helsinkiläisten tilanteen kartoittamiseksi tarvittaisiin sekä kohdennettua tiedonkeruuta kyselytutkimuksissa että laadullista tutkimusta. Selvitystyössä ja kohderyhmän tavoittamisessa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää sateenkaarijärjestöjen asiantuntemusta ja verkostoja.
Tiedon hyödyntäminen ja pitkäjänteisyys avainasemassa tasa-arvon edistämisessä
Kokoava mittaritarkastelu sukupuolieroista eri elämänalueilla toteutettiin nyt toista kertaa. Säännöllisesti toistuva tiedonkeruu luo tietopohjaa toimenpiteille erojen kaventamiseksi. Monien sukupuolittuneiden erojen, esimerkiksi palkkaerojen, taustalla on kuitenkin pitkän aikavälin kuluessa muotoutuneita rakenteita ja yhteiskunnassa vallitsevia normatiivisia käsityksiä, joiden purkaminen on hidasta ja vaivalloista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen pitäisikin nähdä pitkäjänteisenä työnä, johon tarvitaan aktiivista tiedon hyödyntämistä ja koko kaupunkiorganisaation panosta.
Aineistot
Julkaisussa on hyödynnetty rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoja. Rekisteritiedot perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aineistoihin. Kyselytiedot perustuvat pääasiassa Helsingin kaupungin ja THL:n kyselytutkimuksiin.
Viittaaminen
Mustajärvi, T. & Lepola, O. (2025). Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – poimintoja tilastoista. Tilastoja 2025: 3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_03_19_Tilastoja_3.pdf. Viitattu: ##.##.20##.