Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
189 sivua
Turvallisuustutkimuksen avoimissa vastauksissa kaupunkilaiset kertovat turvattomuudestaan liikenteessä, näkyvästä päihteiden käytöstä sekä nuorten ongelmista. Ratkaisuiksi he esittävät sekä poliisin valvontaa että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamista.
Helsinkiläiset juttelevat naapuriensa kanssa melko yleisesti, yli puolet jopa viikoittain. Myöskään naapuriapu ei ole harvinaista: kolme kymmenestä osallistuu siihen vähintään kuukausittain. Luottamus siihen, että alueen asukkaat puuttuvat tilanteeseen, jos sattuu jotain huolestuttavaa, oli yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Muita heikompaa se kuitenkin oli vieraskielisillä, vuokra-asukkailla ja nuorimmilla vastaajilla. Tiedot perustuvat viimeisimpään Helsingin turvallisuustutkimukseen, jonka aineisto kerättiin loppuvuonna 2024.
Helsingin asuntokunnista noin joka kuudes oli pienituloinen vuonna 2024. Pienituloisuusaste oli noussut edellisestä vuodesta lähes prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa, että yli 9 000 asuntokuntaa enemmän on pudonnut pienituloisiksi. Onko näiden helsinkiläisten taloudellinen tilanne kuitenkaan heikentynyt? Kuinka pienituloisuusasteessa tapahtunutta muutosta pitäisi tulkita?
Yleisimpiä kansantauteja esiintyy Helsingissä selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Niitä sairastetaan Helsingissä lisäksi vähemmän kuin aiempina vuosina. Muutoksen taustalla on etenkin verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin väheneminen. Tämä näkyy myös siinä, että kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt. Sairastavuudessa on kuitenkin huomattavat alue-erot Helsingin sisällä. Erot johtuvat pääsääntöisesti siitä, että eri alueilla asuu sairastavuuteen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen erilaisia asukkaita.
Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden heterogeenisuus Helsingissä heijastuu myös hyvinvointiin ja opiskelukokemuksiin. Arjen olosuhteet, kuten koettu taloudellinen tilanne ja asumismuoto, yhdessä iän ja opintolinjan kanssa ovat yhteydessä sekä hyvinvointiin että opiskeluihin kiinnittymiseen. Erityisesti tutkintoon valmentavan koulutuksen opiskelijat, nuoremmat opiskelijat sekä taloudellisesti heikommassa asemassa olevat erottuvat ryhminä, joihin tuen kohdentaminen on perusteltua.
Työelämässä mukana olevat helsinkiläiset käyttävät hyvin yleisesti päihteitä liikaa. Työssäkäyvistä useampi kuin joka neljäs käyttää alkoholia liikaa ja lähes joka kymmenes juo humalahakuisesti. Nuorista työntekijöistä joka kahdeksas on käyttänyt kannabista vuoden aikana. Alkoholin ongelmakäyttö on nykyään iäkkäillä työntekijöillä selvästi yleisempää kuin nuoremmilla, joiden alkoholin käyttö on kymmenessä vuodessa vähentynyt. Naisilla alkoholin ongelmakäyttö on yhteydessä koettuun heikentyneeseen työkykyyn.
Harrastamisen Suomen mallin toteuttaminen Helsingissä aloitettiin keväällä 2021 ja tämän raportin tarkoitus on toimia omalta osaltaan tiedollisena tukena Helsingin harrastamisen mallille.