Johdanto
Huomattava osa päihteiden riskikäyttäjistä on mukana työelämässä
Päihteiden käytöllä on monenlaisia seurauksia, ja etenkin pitkäaikainen tai haitallinen käyttö on yhteydessä useisiin sairauksiin sekä suurentuneeseen kuolleisuuteen. Sairauksien lisäksi päihteet ovat yhteydessä myös moniin lievempiin mutta yleisiin haittoihin, kuten mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Työssä selviämisen kannalta keskeisiä vaikutuksia ovat kognitiiviset vaikeudet kuten keskittymiskyvyn ja impulssikontrollin väheneminen. (Dai ym. 2026, WHO 2018, Crean ym. 2012, Room ym. 2005.)
Huomattava osa työikäisistä alkoholin riskikuluttajista käy töissä (Kaarne & Simojoki 2015). Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -tutkimuksen mukaan vuonna 2012 työssäkäyvistä miehistä 39 prosenttia ja naisista 14 prosenttia olikin alkoholin riskikäyttäjiä (Kauppinen ym. 2013). Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä eivät kuitenkaan rajaudu koskemaan ainoastaan riskikäyttäjiä. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamista työpoissaoloista yli puolet on arvioitu muiden kuin riskikäyttäjien aiheuttamiksi (Miettinen & Rantapuska 2018, Roche ym. 2008, Pidd ym. 2006).
Laittomia päihteitä käyttävien työssäkäynnistä on paljon vähemmän tietoa, mutta esimerkiksi huumehoidon asiakkaista viidesosa on työelämässä tai koulutuksen piirissä (THL 2023). Huumehoidolla tarkoitetaan sellaista hoitoa tai kuntoutusta, joka tähtää huumeiden käytön lopettamiseen, vähentämiseen tai käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Huumeita käyttävien sosiaalista tilannetta kartoittaneeseen tutkimukseen vastanneista puolestaan alle kymmenesosa ilmoitti päätoimeentulokseen palkkatyön (Laitinen ym. 2017).
Päihteiden käyttö on yhteydessä työkykyyn
Työelämässä päihteet ja niihin liittyvät ongelmat näkyvät monella tavalla. Liiallinen alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on yhteydessä muun muassa pitkiin sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työttömyyteen (Shiri ym. 2025, Kaila-Kangas 2016). Helsingissä sekä työikäisten naisten että miesten yleisin kuolinsyy ovat alkoholisairaudet (Tilastokeskus 2026).
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan alkoholin liikakäyttö oli yhteydessä myös koettuun työkykyyn, mutta selvemmin yhteys ilmeni objektiivisempia työkyvyn mittareita käytettäessä. Raittiilla ja vähän alkoholia käyttävillä oli vähiten sairauspoissaoloja ja riskikäyttäjillä eniten. Naisilla jo melko vähäinen alkoholin liikakäyttö ennusti sairauspoissaolojen suurempaa määrää. Alkoholia ongelmallisesti käyttävillä korostuivat etenkin mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyt sairauslomat. Sekä alkoholiriippuvaisilla että alkoholinkäytön lopettaneilla oli niin ikään huomattava suhteellinen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna vähän alkoholia käyttäviin ja raittiisiin. (Kaila-Kangas ym. 2016.)
Helsinkiläisiä työssäkäyviä tarkastelevassa tutkimuksessa katsottiin, miten alkoholinkäyttö ja koettu heikentynyt työkyky olivat yhteydessä toisiinsa. Vuosina 2013–2015 alentuneen työkyvyn todennäköisyys oli 50 prosenttia suurempi alkoholin liikakäyttäjillä ja kaksinkertainen humalahakuisesti juovilla. Molemmat alkoholin käyttötavat olivat lisäksi yhteydessä siihen, uskoiko jaksavansa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka: todennäköisyys, ettei jaksa töissä vanhuuseläkeikään, oli lähes 50 prosenttia suurempi sekä niillä, jotka käyttivät alkoholia liikaa että niillä, jotka joivat humalahakuisesti. (Mäki 2017.)
Samantapainen tulos on saatu alkoholin käytön ja toimintakyvyn välistä yhteyttä arvioivassa tutkimuksessa, joka koski Helsingin kaupungin työntekijöitä. Siinä alkoholin ongelmakäyttö oli yhteydessä sekä heikentyneeseen fyysisen että psyykkiseen toimintakykyyn (Salonsalmi ym. 2017).
Tutkimukset ovat toistaiseksi keskittyneet pitkälti alkoholin käytön vaikutuksiin, ja laittomien päihteiden yhteydestä tietoa on vähemmän. Esimerkiksi kannabiksen ja työkyvyn yhteys vaikuttaa pitkälti riippuvan siitä, käytetäänkö kannabista työvuorossa tai juuri sitä ennen vai vapaa-ajalla (Bernerth ym. 2020, Carnide ym. 2023).
Päihteiden käyttö vaikuttaa osin myös työyhteisöihin
Vaikka merkittävä osa päihdehaitoista kohdistuu päihteiden käyttäjään itseensä ja hänen läheisiinsä, osa vaikuttaa muihin yhteisöihin. Työpaikoilla päihteiden käyttö voi heikentää työyhteisön ilmapiiriä ja aiheuttaa psyykkisiä sekä sosiaalisia haittoja. Näitä ovat muun muassa liikaa päihteitä käyttävien jatkuva myöhästely, nopeasti sovitut lomapäivät, työvuorojen vaihtaminen, esihenkilön välttely ja heikentyneet sosiaaliset taidot. Työntekijöiden välille voi syntyä epätasa-arvoa, kun raittiit työntekijät joutuvat kantamaan vastuuta päihteitä käyttävien tekemistä virheistä tai väsymyksestä. Kaikki tämä lisää ristiriitoja työntekijöiden välillä. (Mäkelä & Niemelä 2026, Laslett ym. 2020, Moan & Halkjelsvik 2020, Kaarne & Simojoki 2015.)
Työyhteisön lisäksi työntekijöiden päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuu seurauksia myös työnantajille. Osa näistä johtuu suoraan etenkin alkoholin käytöstä ja humalatilasta eli siitä ettei työelämään kyetä osallistumaan, osa puolestaan päihteiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauspoissaoloista. Muiden seurausten lisäksi suorat taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Tehdyn työn arvo saattaa jäädä alemmaksi päihteiden aiheuttaman tuottavuuden laskun myötä ja lisäksi osa työn arvosta voi kadota varhaiseläkkeelle siirtymisen myötä. (Työturvallisuuskeskus 2023.)
Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt jo melko pitkään (THL 2025). Työssäkäyvien päihteiden käytön yleisyydestä ja päihteiden käytön ja työkyvyn välisestä yhteydestä on kuitenkin vähemmän tutkimuksia viime vuosilta, eli ajalta, jolloin alkoholin käyttö on vähentynyt. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan helsinkiläisten työssäkäyvien päihteiden käyttöä ja ongelmakäytön yhteyttä työkykyyn ajanjaksolla 2022–2023.
Tutkimuksen aineisto
Tutkimusaineisto muodostuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosina 2022–2023 keräämän Terve Suomi -väestökyselyaineiston helsinkiläisvastauksista, jotka saadaan kansallisen tiedonkeruun lisäksi kaupungille tehdystä lisäotoksesta. Helsinkiläisvastauksia kertyi 3 575 kappaletta ja vastausprosentti oli 46,4. Tämän tutkimuksen analyysit rajattiin 20–64-vuotiaisiin ja mukaan otettiin vain työssäkäyvät.
Ajallista vertailutietoa saatiin niin ikään THL:n vuosina 2013–2015 keräämän Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus -aineiston helsinkiläiset kattavasta osa-aineistosta.
Alkoholin ongelmakäyttöä mitattiin kahden validoidun ja laajasti käytössä olevan indikaattorin avulla. Alkoholin liikakäyttöä kuvataan niin sanotun Audit-C-indikaattorin kolmen kysymyksen avulla ja humalahakuista juomista (Audit-1k) yhden kysymyksen avulla. Tarkasteltuja muuttujia kuvataan tarkemmin alla olevassa tietolaatikossa.
Laittomien päihteiden käytön yleisyydestä on vaikeampi saada tietoa kyselytutkimuksista. Niiden käyttöä voi olla vaikeampi myöntää, ja toisaalta laittomia huumeita käyttävät saattavat valikoitua kyselyyn vastaamattomiin. Kyselytutkimuksia tulee kuitenkin käyttää tietolähteenä, jos halutaan tarkastella ilmiön taustalla olevia tekijöitä yksilötasolla. Laittomista huumeista Terve Suomi -kyselyssä kartoitetaan kannabiksen kokeilua ja käyttöä.
Työkykyä kyselylomakkeella on kartoitettu kahdella kysymyksellä. Ensimmäisessä vastaajia pyydettiin arvioimaan kolmiportaisella asteikolla, minkälainen heidän työkykynsä on nykyisin. Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin, uskooko vastaaja, että hän terveytensä puolesta pystyy työskentelemään ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka.
Tulokset
Huomattava osa iäkkäistä työntekijöistä käyttää alkoholia ongelmallisesti ja nuoria yleisemmin
Työssäkäyvistä 20–64-vuotiaista helsinkiläisistä 27 prosenttia käyttää alkoholia liikaa ja lähes joka kymmenes juo humalahakuisesti. Miehistä joka kolmas ja naisista useampi kuin joka viides käyttää alkoholia liikaa. Humalahakuisesti juovia työssäkäyviä puolestaan on miehistä 14 prosenttia, kun naisilla osuus on viisi prosenttia.
Ikä on selkeästi yhteydessä alkoholin ongelmakäyttöön (Kuvio 1). Työelämässä mukana olevista 50–64-vuotiaista useampi kuin joka kolmas käyttää alkoholia liikaa ja 14 prosenttia juo humalahakuisesti. Miehillä ikäluokkien väliset erot ovat naisia suuremmat, ja iäkkäimmillä työntekijöillä alkoholin liikakäyttö on kaksi kertaa niin yleistä kuin 20–34-vuotiailla ja humalahakuinen juominen lähes kolme kertaa niin yleistä. Naisillakin ikäryhmien erot ovat selvät, mutta hieman pienemmät.
Työssäkäyvien alkoholin ongelmakäyttö on vähentynyt selvästi lukuun ottamatta iäkkäämpiä työntekijöitä
Työssäkäyvien alkoholin liikakäyttö on vähentynyt vuosikymmenessä kolmanneksen ja humalahakuinen juominen peräti 40 prosenttia. Alkoholin ongelmakäytön yleisyydessä on kuitenkin tapahtunut ikäluokkien välillä selkeä muutos.
Kun vuosina 2013–2015 työssäkäyvistä helsinkiläisistä nuorimmat ikäluokat käyttivät yleisimmin alkoholia sekä liikaa että humalahakuisesti, on tilanne tällä hetkellä päinvastainen (Kuvio 2). Eniten onkin vähentynyt 20–35-vuotiaiden ongelmakäyttö – yli 50 prosenttia. Sen sijaan 50–64-vuotiailla alkoholin liikakäyttö on vähentynyt vain reilun kymmenyksen ja humalahakuinen juominen vain seitsemän prosenttia.
Nuorista työssäkäyvistä helsinkiläisistä joka kahdeksas on käyttänyt kannabista vuoden aikana
Helsinkiläisistä 20–64-vuotiaista työntekijöistä lähes 40 prosenttia on käyttänyt kannabista vähintään kerran elämänsä aikana. Miehistä kannabista on ainakin kokeillut 45 prosenttia ja naisista 33 prosenttia. Yleisintä kokeilu on nuorilla, sillä 20–34-vuotiaista kannabista on kokeillut lähes joka toinen, kun 50–64-vuotiaista vajaa neljännes on kokeillut.
Selvästi harvempi kuitenkin käyttää kannabista säännöllisesti. Edeltävän 12 kuukauden aikana työssäkäyvistä helsinkiläisistä kahdeksan prosenttia on käyttänyt kannabista. Miehillä käyttö (12 prosenttia) on yli kaksi kertaa niin yleistä kuin naisilla (viisi prosenttia). Ikä on yhteydessä myös kannabiksen säännölliseen käyttöön, sillä kun alle 50-vuotiaista hieman useampi kuin joka kymmenes on käyttänyt kannabista vuoden sisällä, on osuus 50 vuotta täyttäneillä työssäkäyvillä muutama prosentti (Kuvio 3).
Kannabiksen käyttö on suunnilleen samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin. Nuorimmassa ikäluokassa käyttö on ehkä jopa aavistuksen vähentynyt, sillä vuosina 2013–2015 tämän ikäisistä 16 prosenttia ilmoitti, että oli käyttänyt kannabista edeltäneen 12 kuukauden aikana.
Muista laittomista huumeista ei Terve Suomi -tutkimuksessa kysytä. Useiden muiden lähteiden perusteella tiedetään, että sekä huumeiden käyttö että huumausainekuolleisuus ja myös asukkaiden tekemät havainnot huumeiden käytöstä ovat Helsingissä lisääntyneet. Etenkin kokaiinin ja muuntohuume alfa-PVP:n käyttömäärät ovat viime vuosina kasvaneet. (THL 2026, Erjansola & Kemppainen 2026, Mäki 2023.) Näistä kokonaismääristä on kuitenkin mahdoton päätellä, onko työssäkäyvien huumeiden käyttö lisääntynyt – ja jos, niin missä määrin.
Naisilla alkoholin ongelmakäyttö on yhteydessä koettuun alentuneeseen työkykyyn, miehillä ei
Helsinkiläisten koettua työkykyä voidaan Terve Suomi -aineiston valossa tarkastella kahdella mittarilla (ks. tietolaatikko edellä). Työssäkäyvistä miehistä seitsemän prosenttia ja naisista joka kymmenes kokee olevansa joko osittain tai täysin työkyvytön. Niiden osuudet, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, ovat kuitenkin selvästi suuremmat. Näin nimittäin ajattelee miehistä 14 prosenttia ja naisista 17 prosenttia.
Alkoholia liikaa käyttävät naiset kokevat itsensä lähes kaksi kertaa muita naisia todennäköisemmin osittain tai täysin työkyvyttömäksi. Humalahakuinen juominen nostaa tämän todennäköisyyden vielä suuremmaksi (Taulukko 1). Myös miehillä alkoholia liikaa käyttävillä todennäköisyys on 1,5-kertainen, mutta yhteys ei ole tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan kumpikaan alkoholin ongelmakäyttöä kuvaava indikaattori ei ollut yhteydessä siihen, uskoiko jaksavansa työssään vanhuuseläkeikään saakka. Kun iän lisäksi vakioitiin se, onko vastaaja kokenut taloudellisia vaikeuksia, oli yhteys alkoholin käytön ja työkyvyttömyyden välillä edelleen nähtävissä naisilla, mutta se ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä.
Työssäkäyvien helsinkiläisten työkyvystä on vertailutietoa ajanjaksolta 2013–2015 siltä osin, uskovatko he jaksavansa työssään vanhuuseläkeikään saakka. Tuolloin sekä miehistä että naisista 19 prosenttia arvioi, että ei tule jaksamaan. Näin siitä huolimatta, että tutkimuksen ikäraja tuolloin oli 59 vuotta ja muuttuja on yhteydessä ikään (50–59-vuotiaista näin arveli 22 prosenttia). Alkoholin liikakäyttö ja humalahakuinen juominen nostivat 40–50 prosenttia todennäköisyyttä, ettei jaksa eläkeikään saakka. Tällä hetkellä siis useampi kuin aiemmin uskoo jaksavansa työelämässä, ja lisäksi alkoholin ongelmakäyttö ei enää ole yhteydessä tähän ajatukseen.
Miehillä kannabiksen käyttö ei ole yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Sen sijaan naisista ne, jotka olivat käyttäneet kannabista edeltäneen 12 kuukauden aikana, arvioivat lähes kolme kertaa muita naisia useammin, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.
Johtopäätökset
Työssäkäyvistä helsinkiläisistä useampi kuin joka neljäs käyttää alkoholia liikaa ja lähes joka kymmenes juo humalahakuisesti. Nuorempien työntekijöiden alkoholin käyttö on kymmenessä vuodessa vähentynyt selvästi, ja alkoholin ongelmakäyttö onkin nykyään iäkkäillä työntekijöillä selvästi yleisempää kuin nuorilla.
Ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn vaikuttavat monet tekijät. Osa liittyy työnteon puitteisiin, osa yksilöllisiin tekijöihin, joihin kuuluu myös terveyskäyttäytyminen. Työkyvyn tukeminen onkin yhteistyötä työntekijän, työnantajan sekä työterveyshuollon välillä. Iän myötä alkoholin sietokyky heikkenee ja palautuminen alkoholin käytöstä hidastuu. Vähäinenkin alkoholinkäyttö voi heikentää iäkkäämpien työntekijöiden suorituskykyä ja tarkkaavaisuutta seuraavana työpäivänä. Terveiden elintapojen tukeminen osana iäkkäiden työntekijöiden työkyvyn säilymistä onkin keskeistä.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan huomattava osa työelämässä mukana olevista helsinkiläisistä on kokeillut kannabista, mutta selvästi harvempi kuitenkaan käyttää sitä säännöllisesti. Ikä on yhteydessä niin kannabiksen kokeiluun kuin sen säännölliseen käyttöön. Iäkkäämmistä työntekijöistä muutama prosentti on käyttänyt kannabista edeltävän vuoden aikana, mutta alle 50-vuotiaista hieman useampi kuin joka kymmenes. Laittomien päihteiden käyttöön liittyy työn kannalta hyvin samanlaisia riskejä kuin alkoholin liikakäyttöön.
Työssäkäyvistä miehistä seitsemän prosenttia ja naisista joka kymmenes kokee olevansa nykyisin osittain tai täysin työkyvytön. Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, on kuitenkin kymmenessä vuodessa hieman pienentynyt.
Naisilla alkoholin ongelmakäyttö on yhteydessä heikentyneen työkyvyn kokemiseen, ja etenkin humalahakuinen juominen laskee työkykyä. Myös kannabista viime aikoina käyttäneet naiset kokivat epätodennäköiseksi sen, että jaksaisivat työssään vanhuuseläkeikään saakka.
Miehillä vastaavaa yhteyttä ei tämän kyselyaineiston perusteella ole, vaikka kymmenen vuotta aiemmin yhteys näkyi myös heillä (Mäki 2017). Kun alkoholin käyttö keskimäärin on viime vuosina vähentynyt, se ei ilmeisesti työssäkäyvässä väestössä miehillä enää samalla tavalla kietoudu yhteen koetun työkyvyn kanssa kuin aiemmin.
Tulos voi selittyä ainakin kahdella tekijällä. Ensinnäkin työkykymittarina käytettiin tässä itse raportoitua työkykyä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan alkoholin liikakäyttö on koettua työkykyä selvemmin yhteydessä objektiivisempiin työkyvyn mittareihin, kuten sairauspoissaoloihin. Se, että naisilla yhteys alkoholin ongelmakäytön ja työkyvyn välillä nähtiin, voi liittyä siihen, että heillä jo melko vähäinen alkoholin liikakäyttö ennustaa sairauspoissaolojen suurempaa määrää. (Kaila-Kangas ym. 2016.) Yhteys päihteiden ja työkyvyn välillä saattaisikin näkyä myös miehillä, jos käytössä olisi objektiivisempia mittareita.
Toisekseen, jos työelämässä ja työpaikoilla alkoholin käyttöön suhtaudutaan nykyään aiempaa torjuvammin (vrt. Työturvallisuuskeskus 2023, Thørrisen ym. 2022, Malmberg 2019, Bennett ym. 2016), saattavat alkoholin ongelmakäyttäjät joko saada apua ongelmaansa aiempaa nopeammin tai ohjautua työelämän ulkopuolelle aiempaa yleisemmin. Tällöin työssä jatkavien alkoholiongelmat olisivat vähemmän vakavia ja työkyvyn säilyminen olisi ymmärrettävää.
Jos työuria halutaan pidentää ja sairauspoissaoloja vähentää, on alkoholin ongelmakäyttöön sen hienoisesta vähenemisestä huolimatta edelleen syytä kiinnittää huomiota ja alkoholihaittoja pyrittävä ehkäisemään. Myös laittomien päihteiden mahdollisesti yleistyvä käyttö työssäkäyvillä voi aiheuttaa työtapaturmia ja vähentää turvallisuutta ja työrauhaa työyhteisössä. Päihdehaittoja ehkäisevät ja vähentävät toimet ovat tärkeitä etenkin väestön ikääntyessä ja jos työvoiman saatavuus muodostuu haastavammaksi.
VTT, dosentti Netta Mäki toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Kirjallisuus
Bennett H, Hakkarainen P & Tourunen J (2016): Alkoholihaitat hallinnassa työpaikoilla? Tutkittua. Tiimi 2:26–28.
Bernerth JB, & Walker HJ (2020): Altered States or Much to Do About Nothing? A Study of When Cannabis Is Used in Relation to the Impact It Has on Performance. Group & Organization Management, 45(4):459–478.
Carnide N, Landsman V, Lee H, Frone MR, Furlan AD, Smith PM (2023): Workplace and non-workplace cannabis use and the risk of workplace injury: Findings from a longitudinal study of Canadian workers. Canadian Journal of Public Health. 114(6):947–955.
Crean RD, Crane NA & Mason BJ (2012): An Evidence Based Review of Acute and Long-Term Effects of Cannabis Use on Executive Cognitive Functions. Journal of Addiction Medicine. https://doi.org/10.1097/ADM.0b013e31820c23fa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Dai X, Nicholson SI, Lawlor HR, et al. (2026): Health effects associated with alcohol consumption: a Burden of Proof study. Nature Health. https://doi.org/10.1038/s44360-026-00139-5(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Erjansola J & Kemppainen T (2026): Huumehavaintojen yhteys turvattomuuskokemuksiin on voimistunut Helsingin asuinalueilla. Tutkimuksia 9.6.2026. Saatavilla osoitteesta: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/huumehavaintojen-yhteys-turvattomuuskokemuksiin-on-voimistunut-helsingin-asuinalueilla
Kaarne T. & Simojoki K (2015): Työelämä ja alkoholi. Teoksessa Aalto H, Aalto M, Kiianmaa K & Lindroos L (toim.) Alkoholiriippuvuus. Duodecim, 119–127.
Kaila-Kangas L, Hirvonen L, Hirvonen M, et al. (2016): Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos: Helsinki.
Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, et al. (2013): Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Työterveyslaitos.
Laitinen K, Uhlbäck S, Eskelinen N & Saari J (2017): Sumuisten sielujen hyvinvointi – Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointi ja palvelujärjestelmään kiinnittyminen. Diak työelämä 9. Diakonia ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteesta: https://www.theseus.fi/server/api/core/bitstreams/0e3d6c6a-eb40-4bb4-857a-bb438d8140fe/content(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Laslett AM, Stanesby O, Wilsnack S, Room R & Greenfield TK (2020): Cross-National Comparisons and Correlates of Harms from the Drinking of People with Whom You Work. Alcohol: Clinical and Experimental Research 44:141–151.
Malmberg K (2019): Perjantaipullot katosivat, eikä krapulassa enää uskalleta käydä töissä – kysely paljastaa ison muutoksen työpaikkojen alkoholikulttuurissa. Helsingin Sanomat 11.1.2019.
Miettinen A & Rantapuska E (2018): Numerot puhuvat: Kuinka tehokkaasti alkoholin aiheuttamia taloudellisia tappioita työpaikoilla voisi vähentää? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Moan IS & Halkjelsvik T (2020): Work-Related Alcohol Use and Harm to Others. Substance Use & Misuse 55(14): 2305–2313.
Mäkelä P & Niemelä S (2026): Alkoholi ja terveys. Lääkärikirja Duodecim.
Mäki N (2023): Kuolleisuus huumausaineisiin on kasvanut Helsingissä ja koko maassa. Kvartti 7.9.2023. Saatavilla osoitteesta: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/kuolleisuus-huumausaineisiin-on-kasvanut-helsingissa-ja-koko-maassa
Mäki N (2017): Alkoholinkäyttö ja heikentynyt työkyky. Teoksessa Ahlgren-Leinvuo H, Högnabba S, Mäki N, Ranto S & Sulander J: Hyvinvoinnin monet ulottuvuudet - Elinolojen ja -tapojen yhteyksiä helsinkiläisten terveyteen ja hyvinvointiin. Helsingin kaupunginkanslian Tutkimuskatsauksia 2017:3, 47–57. Saatavilla osoitteesta: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_11_27_tutkimuskatsauksia3_ahlgrenleinvuo_ranto_hognabba_maki_sulander.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Pidd KJ, Berry JG, Roche AM & Harrison JE (2006): Estimating the cost of alcohol-related absenteeism in the Australian workforce: The importance of consumption patterns. Medical Journal of Australia. 185(11–12):637–41.
Raitasalo K (2024): Miten yleisiä perheiden päihdeongelmat ovat? Tutkimuksesta tiiviisti 23/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Roche AM, Pidd K, Berry JG & Harrison JE (2008): Workers’ drinking patterns: the impact on absenteeism in the Australian workplace. Addiction 103(5):738–48.
Room R, Babor T & Rehm J (2005): Alcohol and public health. The Lancet 365:519–530.
Salonsalmi A, Rahkonen O, Lahelma E & Laaksonen M (2017): The association between alcohol drinking and self-reported mental and physical functioning: a prospective cohort study among City of Helsinki employees. BMJ Open 7(4). DOI: 10.1136/bmjopen-2016-014368.
Shiri R, Haukka E, Härmä M & Poutanen J (2025): A meta-analysis of risk factors for disability retirement in middle-aged workers. Scandinavian Journal of Public Health. doi: 10.1177/14034948251398695.
THL (2026): Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö. [2.7.2026] Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/data-ja-tilastot/huumeet/vaestotason-kaytto-alueittain(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
THL (2025): Alkoholijuomien kulutus 2025. Tilastoraportti 19/2026. Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus.
THL (2023): Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat 2022. Tilastoraportti 72/2023.
Thørrisen MM, Skogen JC, Bonsaksen T et al (2022): Are workplace factors associated with employee alcohol use? The WIRUS cross-sectional study. BMJ Open 2022;12:e064352. doi: 10.1136/bmjopen-2022-064352.
Tilastokeskus (2026): Kuolemansyyt 2024. [24.6.2026] Saatavilla osoitteesta: https://stat.fi/fi/tilasto/ksyyt(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Työturvallisuuskeskus (2023): Numerot puhuvat 2 – Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla.
WHO. Global Status Report on Alcohol and Health (2018): World Health Organization: Geneva, Switzerland.