Hyppää pääsisältöön

Valmistuneiden työllistyminen

  • Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni kaikilla koulutusasteilla koronapandemian alkaessa, mutta tilanne on useimmilla asteilla sen jälkeen jo kohentunut.  
  • Korkeakoulututkintoon valmistuneiden työllisyystilanne palautui nopeasti pandemiaa edeltäneelle tasolle.  Sen sijaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys vastavalmistuneena jäi aiempaa korkeammalle tasolle.   
  • Vastavalmistuneilla työttömyyden riski on ylipäätään korkeampi kuin muilla vastaavan koulutuksen omaavilla. Työllistymistilanne vaihtelee myös paljon koulutusaloittain.  

Helsingissä tai Helsingin seudulla sijaitsevista oppilaitoksista valmistuneiden työllistyminen on noudattanut 2000-luvulla talouden suhdanteita mukailevaa trendiä. Vastavalmistuneiden työttömyys kasvoi 2010-luvun ajan kääntyen laskuun vuonna 2017. Niin ikään työllisyys laski tasaisesti 2010-luvun ajan, kunnes lasku taittui vuonna 2017. Koronapandemian alettua vastavalmistuneiden työllistyminen kuitenkin heikkeni nopeasti kaikilla koulutusasteilla. Vuonna 2021 tilanne näyttää helpottuneen, joskin eri koulutusasteilta valmistuneiden välillä on eroja kehityksessä.  

Erityisen suuri vaikutus pandemialla oli ammatillisen perustutkinnon vuoden sisään suorittaneisiin; heidän työllistymisensä valmistumisvuonna oli vuonna 2020 heikompaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vaikka vuonna 2021 työttömyys kääntyi jälleen laskuun, oli ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden tilanne edelleen selvästi heikompi kuin ennen pandemiaa.  

Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta vastikään valmistuneiden työttömyys ei lisääntynyt pandemian seurauksena aivan yhtä voimakkaasti, ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla näyttääkin jo vuonna 2021 palautuneen suurin piirtein pandemiaa edeltäneelle tasolle. Korkeakoulutettujen työllistymisen todennäköisyys valmistumisvuonna ja sitä seuraavina vuosina on ylipäätään korkeampi kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla. Tämä selittyy pitkälti työmarkkinoiden rakennemuutoksella; korkeampi koulutus ja joustavampi osaaminen avaavat laajempia työllistymismahdollisuuksia. Ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys valmistumisvuonna on kuta kuinkin yhtä yleistä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä olleiden osuus sen sijaan jää hieman alemmas, sillä heistä suurempi osa muuttaa ulkomaille heti valmistumisensa jälkeen.  

Kaikilla koulutusasteilla valmistuneiden työllistymistilanne vaihtelee myös riippuen koulutusalasta – esimerkiksi työvoimapulasta kärsivän sosiaali- ja terveysalan tutkintoon valmistuvat työllistyvät todella hyvin, kun taas esimerkiksi taidealan tutkintoon valmistuneiden työttömyys on korkeaa. 

Suhdannemuutokset heijastuvat muita nopeammin vastavalmistuneiden työllistymiseen, joten vastikään tutkinnon suorittaneilla työttömyyden riski on muita vastaavan koulutuksen omaavia korkeampi. Työttömyys on korkeimmillaan heti valmistumisvuonna, mutta laskee tyypillisesti heti seuraavana vuonna ja vielä tämän jälkeenkin, tosin hitaammin. Kun tarkastellaan työllistymistä kohorteittain valmistumista seuraavina vuosina, voidaan havaita, että valmistumisajankohdan tilanteella on pieni yhteys myös tulevien vuosien työllistymiseen. Heikon työmarkkinatilanteen aikaan valmistuneiden kohorttien työttömyys on jäänyt pysyvästi hieman korkeammalle tasolle, kuin suotuisamman suhdanteen aikana valmistuneilla. Tulevina vuosina onkin tärkeää seurata, miten pandemia-aikaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden tilanne ajan mittaan kehittyy.  

Uusimmat artikkelit

12.1.2023
Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa...