- Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla valmistumisen jälkeinen työttömyys on selvästi yleisempää, kuin korkeakoulusta valmistuneilla.
- Suhdannemuutokset heijastuvat etenkin vastavalmistuneiden työllistymiseen, joten vastikään tutkinnon suorittaneilla työttömyyden riski on muita vastaavan koulutuksen omaavia korkeampi.
- Vastavalmistuneiden työllistymistilanne vaihtelee paljon koulutusaloittain.
Helsingissä tai Helsingin seudulla sijaitsevista oppilaitoksista valmistuneiden työllistyminen on noudattanut 2000-luvulla talouden suhdanteita mukailevaa trendiä. Vastavalmistuneiden työttömyys kasvoi 2010-luvun ajan, kunnes se kääntyi laskuun vuonna 2017. Niin ikään työllisyys laski tasaisesti 2010-luvun ajan, kunnes lasku taittui vuonna 2017. Koronapandemian alettua vastavalmistuneiden työllistyminen kuitenkin heikkeni nopeasti kaikilla koulutusasteilla. Sittemmin tilanne näyttää helpottuneen, joskin eri koulutusasteilta valmistuneiden välillä on eroja kehityksessä.
Koronapandemian vaikutukset heijastuivat erityisesti ammatillisen perustutkinnon vuoden sisään suorittaneisiin; heidän työllistymisensä valmistumisvuonna oli vuonna 2020 heikompaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vaikka tilanne on sittemmin kohentunut, oli ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys edelleen yleisempää kuin ennen pandemiaa.
Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta vastikään valmistuneiden työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti, ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla palautui nopeasti pandemiaa edeltäneelle tasolle. Korkeakoulutettujen työllistymisen todennäköisyys valmistumisvuonna ja sitä seuraavina vuosina on ylipäätään korkeampi kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla. Tämä selittyy pitkälti työmarkkinoiden rakennemuutoksella; korkeampi koulutus ja joustavampi osaaminen avaavat laajempia työllistymismahdollisuuksia. Ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden välillä ei ole juurikaan eroa työttömyystilanteessa valmistumisvuonna. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä olleiden osuus sen sijaan jää hieman alemmas, sillä heistä suurempi osa muuttaa ulkomaille heti valmistumisensa jälkeen.
Pikalinkit
Kaikilla koulutusasteilla valmistuneiden työllistyminen vaihtelee riippuen koulutusalasta – esimerkiksi työvoimapulasta kärsivän sosiaali- ja terveysalan tutkintoon valmistuvat työllistyvät todella hyvin, kun taas esimerkiksi taidealan tutkintoon valmistuneiden työttömyys on korkeaa.
Suhdannemuutokset heijastuvat muita nopeammin vastavalmistuneiden työllistymiseen, joten vastikään tutkinnon suorittaneilla työttömyyden riski on muita vastaavan koulutuksen omaavia korkeampi. Työttömyys on korkeimmillaan heti valmistumisvuonna, mutta laskee tyypillisesti heti seuraavana vuonna ja vielä tämän jälkeenkin, tosin hitaammin. Kun tarkastellaan työllistymistä kohorteittain valmistumista seuraavina vuosina, voidaan havaita, että valmistumisajankohdan tilanteella on pieni yhteys myös tulevien vuosien työllistymiseen. Heikon työmarkkinatilanteen aikaan valmistuneiden kohorttien työttömyys on jäänyt pysyvästi hieman korkeammalle tasolle kuin suotuisamman suhdanteen aikana valmistuneilla.
