Osallisuuden kokemus

  • Helsinkiläisten osallisuuden kokemus on melko hyvällä tasolla, eli kaupunkilaiset kokevat merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tuntevat voivansa vaikuttaa elinympäristönsä ja kaupungin kehittämiseen.  
  • Ikääntyneiden osallisuuden kokemus on keskimäärin muita ikäryhmiä matalampaa. 
  • Kymmenesosa helsinkiläisistä kokee osattomuutta. Vähäistä osallisuutta kokevista hyvin harva kokee elämänlaatunsa hyväksi tai osallistuu aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan. 

Kaupunkilaisten osallisuutta voi lähestyä esimerkiksi osallisuuden kokemuksen kautta, eli tutkia, millaisiksi he itse kokevat sosiaaliset suhteensa ja mahdollisuutensa olla vaikuttamassa asuinympäristönsä ja kotikuntansa kehitykseen. Tuntevatko asukkaat olevansa osa jotain ryhmää tai yhteisöä, kokevatko he oman toimintansa arjessa merkitykselliseksi, tai luotetaanko heihin? Tällaisia asioita yhdistelevällä osallisuusindikaattorilla on mitattu helsinkiläisten osallisuuden kokemusta pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä vuonna 2021. Indikaattorin on suunnitellut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  

Helsinkiläisten osallisuuden kokemus sai tutkimuksessa keskimäärin arvon 74,8 asteikolla 0–100, eli helsinkiläisten osallisuuden kokemus on suurin piirtein yhtä voimakasta kuin suomalaisten keskimäärin. Osallisuuden kokemus oli vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta eri ikäisillä helsinkiläisvastaajilla keskimäärin yhtä vahvaa. Kaikkein vanhimmat ikäluokat erosivat muista: 75 vuotta täyttäneillä osallisuuden kokemuksen keskiarvo oli 70 pistettä eli noin 5 pistettä matalampi kuin tätä nuoremmilla ikäluokilla. Ero nuorempiin ikäluokkiin voimistui entisestään, kun katsottiin 80 vuotta täyttäneitä vastaajia. Kaiken kaikkiaan helsinkiläisten naisten osallisuuden kokemus (keskimäärin 76 pistettä) oli hieman parempi kuin miesten (keskimäärin 74 pistettä). 

Osallisuuden kokemus oli erittäin heikko noin kymmenesosalla helsinkiläisistä, sillä osallisuusindikaattorin arvo oli heillä alle 50 pistettä. Näistä vähäistä osallisuutta tai jopa osattomuutta kokeneista vastaajista hyvin harva koki elämänlaatunsa hyväksi tai osallistui aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan. Yli puolet heistä koki itsensä yksinäiseksi ja noin puolet piti kotitalouden menojen kattamista tuloilla vähintään melko hankalana. Lähes viidesosa kertoi olevansa työtön. Muihin vastaajiin verrattuna osattomuutta kokeneissa korostui myös jonkin verran muita matalampi koulutustausta, korkeampi ikä sekä miessukupuolisuus. 

Uusimmat artikkelit

Väestöryhmien välisten suhteiden tilasta Helsingissä tiedetään vähän, vaikka aihe on tärkeä. Tässä artikkelissa vertaillaan helsinkiläisten kokemuksia väestösuhteista sosioekonomisesti parempi- ja heikompiosaisilla asuinalueilla. Alueelliset erot ovat huomattavia, mutta riippuvat tarkastelukulmasta...
Helsingin kaupungilla on viranomaisena lakisääteinen velvollisuus ehkäistä ja poistaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Tämä edellyttää tietoa sukupuolten tilanteesta ja sukupuolten välisistä eroista eri elämänalueilla. Julkaisuun on koottu...
Metsäaiheisissa palautteissa korostuu etenkin asukkaiden toive, että kaupunki poistaisi luontoalueilta roskia ja muita asioita, jotka häiritsevät kaupunkilaisia heidän ympäristössään. Palauteaiheet ovat melko samankaltaisia eri puolilla kaupunkia. Tässä tutkimuksessa sovellettiin tekoälypohjaista...
Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallin OmaStadin tavoitteina on vahvistaa kaupunkilaisten yhdenvertaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja hyödyntää kaupunkilaisten asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä. Osallistuvassa budjetoinnissa helsinkiläiset laativat ehdotuksia ja äänestävät...
Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä...
Kaupunkien tulisi pyrkiä houkuttelemaan yhdenvertaisesti kaikenlaisia kaupunkilaisia mukaan kaupungin kehittämiseen; muuten on todennäköistä, että vaikuttamaan valikoituvat vain muutenkin aktiivisimmat kansalaiset. Tämän artikkelin tarkoituksena on tunnistaa kotimaisesta ja kansainvälisestä...