Pääomasijoituksilla on elintärkeä rooli yritystoiminnan uudistumisessa ja kehityksessä nykyisessä globaalissa taloudessa. Pääomasijoitusten vaikutus kaupunkiseutujen kilpailukyvylle on samalla kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana. Menestyvät startup- ja kasvuyritykset sekä näitä rahoittavat pääomasijoittajat sijoittuvat alueellisiin klustereihin ja ekosysteemeihin. Pääomasijoittajien läsnäolo ja pääoman kertyminen lupaaviin yrityksiin edistää innovatiivisten yrityskeskittymien muodostumista ja houkuttelee uusia yrittäjiä, sijoittajia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa alueelle (Florida & Kenney, 1988). Aluetalouden näkökulmasta pääomasijoitukset parantavat työllisyyttä ja lisäävät verotuloja, monipuolistavat talouden rakennetta ja kasvattavat työvoiman osaamista sekä sosiaalista pääomaa.
Pääomasijoituksilla tarkoitetaan sijoituksia alkuvaiheen tai kasvuvaiheen yrityksiin. Pääomasijoitukset vaihtelevat yritystoiminnan perustamisen mahdollistavasta pienen kokoluokan niin sanotusta seed-rahoituksesta useiden satojen miljoonien eurojen kasvurahoitukseen. Usein tästä syystä ilmiöön viitataan startup- ja kasvuyritysrahoituksena. Yhteinen tekijä rahoitusta kerääville yrityksille on hakea merkittävää liiketoiminnan kasvua uusien innovatiivisten liiketoiminnallisten ja teknologisten ratkaisuiden kehittämisen kautta. Pääomasijoittajat ovat yksi keskeinen syy, miksi Yhdysvalloissa on onnistuttu kaupallistamaan tutkimus- ja kehitystoiminnan ideat menestyväksi liiketoiminnaksi (Black & Gilson, 1998; Gompers & Lerner, 2001). Tällaisten yritysten merkitys koko talouden kannalta on pitkällä aikavälillä suuri, sillä ne uudistavat talouden rakenteita ja nostavat tuottavuutta (Kerr ym., 2014; Maliranta & Hurri, 2017).
Pääomasijoittajilla on tärkeä rooli yritystoiminnan alkuvaiheissa, kun yrittäjät pyrkivät kaupallistamaan ja viemään markkinoille uudet liikeideat ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tuotokset. Pääomasijoitukset mahdollistavat yritystoiminnan kasvun (Gorman & Sahlman, 1989) kuten uuden työvoiman palkkaamisen, tutkimus- ja kehitystoiminnan, markkinoinnin ja myynnin sekä maantieteellisen laajentumisen. Rahoituksen kautta yrittäjät saavat myös uskoa ja vahvistusta omaan liikeideaansa sekä erityisesti pääomasijoittajien tuomaa kokemusta, mentorointia, strategista ohjausta ja verkostoja (Hellmann & Puri, 2002; Maula et al. 2005). Pääomasijoittaminen sisältää huomattavia riskejä, sillä moni lupaava yritys kehittää uutta teknologiaa ja näin ollen saattaa epäonnistua liiketoiminnassaan (Kerr ym., 2014). Sijoittajalle riskinotto voi kuitenkin osoittautua kannattavaksi, jos yrityksen liiketoiminta lähtee menestyksekkääseen kasvuun ja sijoitetun pääoman arvo nousee.
Pääomasijoittajien riskinotto vaikuttaa myös koko talouteen. Pääomasijoituksia vastaanottavat yritykset uudistavat taloutta, muodostavat uusia toimialoja, kehittävät teknologiaa ja näin ollen ovat tärkeä ajuri uuden talouskasvun luomisessa (Kortum & Lerner, 2000). Esimerkiksi digitalisaation yhtenä pääajurina voidaan mainita yhdysvaltalaisten pääomasijoittajien mittavat panostukset digitaalisen talouden yrityksiin jo kehityksen alkuvaiheissa. Myös Suomessa pääomasijoittamisen varsinainen esiintulo ja kehittyminen ajoittuvat informaatio- ja viestintäalan klusterin muodostumiseen 1990-luvulla ja tämän myötä uuteen digitaaliseen talouteen (Paija, 2001).
Artikkelissa luodaan yleiskuva pääkaupunkiseudun pääomasijoituksiin ja niiden kehitykseen, sijoittajiin ja yrityksiin sekä startup- ja kasvuyritysten sijoittumiseen seudulla. Artikkelin tiedot ja tulokset pohjautuvat Dealroom.co tietokantaan. Aineisto koostuu pääkaupunkiseudulla yli 780 tunnistetusta sijoittajasta, 2 100 erillisestä rahoituskierroksesta ja yli 2 500 tunnistetusta startup- ja kasvuyrityksestä. Pääomasijoitusten kehitystä on artikkelissa arvioita tietokannan pääomasijoituskierrosten1 tietojen kautta, yrityksiä yrityslistauksen tietojen kautta ja sijoittajia sijoittajalistauksen sekä sijoituskierrosten tietojen kautta.
Rahoituksen määrä huimassa kasvussa pääkaupunkiseudulla
Helsingin talouskehitys näyttää positiiviselta ja kilpailukykyiseltä pääomasijoitusten kehityksen näkökulmasta. Vuonna 2022 pääkaupunkiseudulla pääomasijoitusten kokonaisarvo nousi yli 1,6 miljardin euron ja tästä lähes kaikki (98 %) kohdistui Helsingissä ja Espoossa toimiviin yrityksiin (Kuvio 1)2. Helsingissä pääkonttoria pitävät yritykset ovat saaneet melkein neljä kertaa enemmän rahoitusta kuin espoolaiset startup- ja kasvuyritykset.
Merkillepantavaa kehityksessä on pääomasijoitusten voimakas kasvu vuoden 2017 jälkeen. Vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla rahoitusta kerättiin noin 277 miljoonaa euroa, kun määrä oli vuonna 2020 ylittänyt jo miljardin euron rajapyykin. Taustalla rahoitusmäärien kasvussa ei ole rahoituskierrosten määrien kasvu, sillä kierrosten lukumäärät ovat vaihdelleet vuoden 2017 jälkeen välillä 176 (vuosi 2020) ja 232 (Vuosi 2018). Sen sijaan rahoitusmäärä rahoituskierrosta kohden on keskimäärin kasvanut. Vuosien 2012–2017 välissä rahoituskierroksen keskimääräinen koko oli noin 1,4 miljoonaa euroa, kun vuosina 2018–2023 keskiarvo oli kasvanut jo noin 5,7 miljoonaan euroon.
Sijoituskierrosten tyypeissä on myös tapahtunut muutosta rahoitusmäärien kasvaessa. Pääkaupunkiseudun yritykset ovat keränneet ennätysmäärän suuren kokoluokan – yli 40 miljoonaa euroa – pääomasijoituksia vuosina 2021 ja 2022 (Kuvio 2). Vuonna 2022 suuren kokoluokan sijoitukset yksistään ylittivät vuoden 2020 kokonaisrahoitusmäärän. Suurten kierrosten yleistymisen taustalla on muutama talousvaikutuksiltaan merkittävä yritys. Esimerkiksi vuoden 2022 helmikuussa kaupan alan toimitusketjujen ratkaisuja kehittävä Relex Solutions sai 500 miljoonan euron rahoituksen ja mikrosatelliitteja kehittävä ICEYE noin 120 miljoonan euron rahoituksen. Seed-rahoitus, eli noin 1–4 miljoonan euron sijoitukset alle kaksi vuotta vanhoihin yrityksiin, on kasvanut maltillisemmin kuin suuremmat kierrokset, vaikka myös seed-rahoitusta kerättiin yli kaksinkertainen määrä vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2015.
Mihin pääomasijoitukset ovat sitten kohdistuneet pääkaupunkiseudulla?3 Toimialoittain eriteltynä suurin määrä rahoitusta on kertynyt yrityksille tietotekniikan ja ohjelmistokehityksen alueella (Kuvio 3). Usein tällaiset yritykset kehittävät tietoteknisiä ratkaisuita muille toimialoille, kuten rahaliikenteen hallintaan, markkinointiin ja kiinteistövälitykseen. Seuraavaksi eniten rahoitusta on kohdistunut ruokateollisuuteen.
Kehitystä selittää pääasiassa Wolt Oy:n keräämä huomattavan suuri rahoitusmäärä, yhteensä 746 miljoonaa euroa. Näiden jälkeen merkittävimpiä toimialoja ovat turvallisuus, terveys, telekommunikaatio, energia ja rahoitustekniikka.
Toimialojen lisäksi pääomasijoitusten kohdentumista auttaa ymmärtämään sijoituksia vastaanottaneiden yritysten kehittämät teknologiset ratkaisut. Suurin osa aineistosta tunnistetuista teknologioista, yli 80 prosenttia, keskittyi pääasiassa digitaaliseen ohjelmistoteknologiaan (Kuvio 4). Näitä teknologioita olivat suuruusjärjestyksessä big data, tekoäly, mobiilisovellukset, koneoppiminen ja deep tech. Lisäksi muista tunnistetuista teknologioista useat, kuten sensoritekniikka ja virtuaalitodellisuus, ovat riippuvaisia digitaalisesta infrastruktuurista ja digitaalisen teknologian yhdistämisestä laitteistoihin (Tilson et al., 2010).
Rahoituskierroksista yli puolessa ei ollut tunnistettu yrityksen käyttämää ja kehittämää pääasiallista teknologiaa, mikä voi vääristää arvioita sijoitusten kohdentumisesta. Esimerkiksi suurien rahoituskierrosten osalta aineistossa ei ollut eritelty teknologista ratkaisua verkkoteknologiayritys Adola Oy:lle (viimeisin kierros 125 miljoonaa euroa), sähköautojen latausinfrastruktuuria ja ohjelmistoa kehittävälle Virta Oy:lle (viimeisin kierros 65 miljoonaa euroa) tai asunnonvuokrauskiinteistöjen hallintaohjelmistoa kehittävälle Hostaway Oy:lle (viimeisin kierros 65 miljoonaa euroa). Kaikki mainitut yritykset linkittyvät kuitenkin digitaaliseen talouteen suoraan ohjelmistoratkaisuiden kautta (Hostaway Oy, Virta Oy) tai epäsuorasti verkkoteknologian ja tietoliikenteen kautta (Adola Oy).
Pääkaupunkiseudun startup- ja kasvuyritykset keskittyneet maantieteellisesti
Pääomasijoituksia saaneet yritykset sijaitsevat lähes poikkeuksetta kahdessa pääkaupunkiseudun kunnassa (Kuvio 5). Vuodesta 2013 rahoitusta keränneistä yrityksistä miltei kolme neljäsosaa (457) sijaitsee Helsingissä, ja Espoossa niistä on noin viidennes (123). Pääomasijoituksia keränneet startup- ja kasvuyritykset ovat keskittyneet myös Espoon ja Helsingin sisällä. Maantieteellisesti yritysten yleisin sijainti on Helsingin keskustan alue sekä siitä pohjoissuuntaan Vallilaan saakka ulottuva kaistale. Pitkänsillan eteläpuoleisessa ydinkeskustassa osoitettaan pitää yli 40 prosenttia kaikista viimeisen kymmenen vuoden aikana pääomasijoituksia keränneistä yrityksistä. Espoossa pääomasijoituksia keränneiden yritysten keskittymä sijaitsee Keilaniemestä Leppävaaraan ulottuvalla alueella. Kokonaisrahoitukseltaan suuria, yli 50 miljoonan euron riskirahapotin keränneitä yrityksiä on näiden kahden kunnan ulkopuolella vain yksi, Vantaalla sijaitseva Canatu vajaan 85 miljoonan euron kokonaisrahoituspotillaan.
Pääomasijoituksia saaneiden ohjelmistokehittäjäyritysten keskittyminen Helsinkiin ja Espooseen ei ole sattumaa. Samalla toimialalla toimivien yritysten hakeutuminen tietylle alueelle voi edistää kaikkien siellä toimivien yritysten liiketoimintaa. Kasautumisetuihin lukeutuvat muun muassa menestyvien yritysten alueelle luoma positiivinen maine, osaavan työvoiman saatavuus, keskinäinen tiedonvaihto, kilpailu ja yhteistyömahdollisuudet yritysten välillä sekä erikoistunutta tukitoimintaa harjoittavien yritysten syntyminen (Banerjee & Duflo, 2019, 76–77). Helsingin ja Espoon kohdalla kasautumisetua lisää myös Suomen arvostetuimpien yliopistojen sijoittuminen pääkaupunkiseudulle. Korkean teknologiaosaamisen yrityskeskittymät sijoittuvat usein lähelle yliopistoja, jotka pystyvät tukemaan niiden kasvua koulutuksen ja usein myös tutkimus- ja kehitysyhteistyön kautta.
Pääkaupunkiseudun startup- ja kasvuyritykset ovat keränneet merkittäviä sijoituksia viimeisten vuosien aikana (Taulukko 1). Useampi yritys on viime vuosien aikana saanut rahoitusta yli 100 miljoonaa euroa ja kolme suurinta yritystä ovat markkina-arvoltaan jo yli miljardin euron. Listan kärjessä on ruokalähettiyhtiö Wolt, jonka yhdysvaltalainen teknologiayhtiö Doordash osti vuonna 2021. Yhteistä listatuille yhtiöille on kytkeytyminen ohjelmistokehittämiseen tai innovatiivista ohjelmointia vaativiin ratkaisuihin eri toiminnoissa, kuten matkustus, ruokakuljetukset ja kiinteistövälitys. Lisäksi listalla on matkapuhelinten ja tietokoneiden valmistukseen erikoistuneita teollisuusyhtiöitä.
Kaikki listalla olevat yritykset edistävät tahoillaan innovatiivisia teknologisia ratkaisuita, mikä on samalla peilikuva aikamme menestyksellisistä yrityskonsepteista ja suomalaisesta erikoisosaamisesta. Yritykset voidaan luokitella liiketoimintamallin mukaan kolmeen eri kategoriaan4, joita ovat alustatalous, SaaS ja teollisuus. Tuotantoon ja teolliseen toimintaan keskittyvien yritysten lisäksi huomionarvoista on palvelu- ja markkinapaikkapohjaiset liiketoimintamallit suurimpien rahoitettujen yritysten joukossa. Talouden digitalisaatio on mahdollistanut tällaisten uusien data- ja alustatalouteen linkittyvien palvelukonseptien ja avoimien markkinapaikkojen kehittymisen.
Informaatio- ja viestintäalan yritysten keskittyminen Helsinkiin ja Espooseen on ollut nähtävissä pääkaupunkiseudun elinkeinorakenteessa jo useamman vuoden ajan. Helsingissä yhdeksän ja Espoossa 12 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä työskentelee ohjelmistojen ja siihen liittyvän konsultoinnin parissa, kun koko maassa tämän toimialan henkilöstöosuus on vain neljä prosenttia (SVT, 2023). Valtaosa pääomasijoituksia keränneistä yrityksistä on suoraan tai välillisesti linkittynyt ohjelmistotuotantoon tai innovatiivisten ohjelmistojen hyödyntämiseen.
Pääomasijoitusten määrien kasvaessa useampi nuori kasvuyritys on noussut markkina-arvoltaan merkittävään asemaan. Aineistossa eniten rahoitusta keränneet yritykset ovat myös arvostukseltaan suurimpia. Yli miljardin euron arvoiseksi on määritelty Wolt, Relex Solutions, Aiven ja Supercell. Supercell puuttuu listauksesta (Taulukko 1), sillä yritys siirtyi kiinalaisomisteiseksi vuonna 2016 ja ei ole tämän jälkeen vastaanottanut pääomasijoituksia. Vuonna 2016 yrityksen arvioitiin olevan reilun yhdeksän miljardin euron arvoinen. Yhtiö on myynnistä huolimatta jatkanut toimintaansa kotipaikkakunnallaan Helsingissä. Vuonna 2021 sen henkilöstömäärä Helsingin toimipisteessä oli vajaat 300 työntekijää (SVT, 2023). Noin 40 listauksesta löytyvää yhtiötä yltää vähintään sadan miljoonan euron arvostukseen.
Listattujen yritysten kasvuvauhti on nopea ja näin ollen ne luovat pääkaupunkiseudulle suuren työllistämispotentiaalin. Pääkaupunkiseudulla vähintään 10 000 euroa rahoitusta saaneet startup- ja kasvuyritykset työllistävät viimeisimmän tiedon mukaan yli 32 000 henkeä. Etenkin suurimpien ja kansainvälistyneiden yhtiöiden kohdalla osa työvoimasta tosin sijoittuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Yhtiöistä neljässä – Wolt, Relex Solutions, HMD Global ja Supercell – työntekijämäärä nousi listauksessa yli tuhanteen. Vertailun vuoksi pääkaupunkiseudun yritysten yhteenlaskettu henkilöstö oli vuonna 2021 reilut 425 000 (SVT, 2023).
Kun yritykset kategorisoidaan uusiin ja vanhempiin yrityksiin käyttäen jakolinjana perustamisvuotta 2018, havaitaan vanhemmilla yrityksillä olevan suurempi työllisyysvaikutus verrattuna uudempiin pääomarahoitusta keränneisiin yrityksiin. Vuosina 2012–2017 perustettujen yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 18 000, kun vuoden 2018 jälkeen perustetuissa yrityksissä henkilöstömäärä on reilut 3 000. Vuosina 2012–2017 rahoitusta saaneita yrityksiä on myös yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuodesta 2018 lähtien perustettuihin yrityksiin. Vertailun pohjalta voidaan ehkä olettaa, että monessa vuoden 2018 jälkeen perustetussa yrityksessä tullaan näkemään voimakasta henkilöstömäärän kasvua lähivuosina. Toisaalta myös kaatumiset ja myynnit ovat yleisiä ja osan yrityksistä kohdalla väistämätön kehityspolku.
Suurin osa pääomasijoittajista kotimaisia
Pääkaupunkiseudun startup- ja kasvuyrityksiä rahoittavat sijoittavat ovat vahvasti kotimaisia. Vuodesta 2018 lähtien rahoituskierroksille osallistuneista sijoittajista noin 53 prosenttia oli Suomessa pääkonttoria pitäviä pääomasijoitusyhtiötä, rahastoja, yrityksiä, yksityishenkilöitä (”enkelisijoittajia”) tai valtiollisia toimijoita (Kuvio 6). Yhteensä suomalaisia sijoittajia osallistui rahoituskierroksille yli 870 kertaa vuosien 2018–2023 välillä. Ulkomaisten sijoituskierroksille osallistuneiden sijoittajien parissa merkittävimpiä sijaintimaita olivat Yhdysvallat (12 prosenttia), Iso-Britannia (7 prosenttia), Ruotsi (4 prosenttia) ja Saksa (4 prosenttia). Eurooppalaisten sijoittajien osuus kokonaismäärästä oli 80 prosenttia.
Yhdysvalloista tulevien sijoittajien rooli muodostunut merkittäväksi pääkaupunkiseudulla. Yhdysvaltalaiset sijoittajat ovat olleet yhteensä mukana arvoltaan merkittävämmissä sijoituskierroksissa kuin muiden sijaintimaiden sijoittajat5. Seuraavana Yhdysvaltojen jälkeen ovat sijoittajat Suomesta, Isosta-Britanniasta ja Ruotsista. Sijoitustyypeittäin suomalaiset sijoittajat osallistuivat määrällisesti eniten seed-rahoitukseen.
Yhdysvalloissa toimivat pääomasijoittajat ovat rahoittaneet suurta liiketoimintapotentiaalia omaavia teknologiayrityksiä. Näistä sijoittajista ja niiden rahoittamista kierroksista esimerkkejä ovat IQM Quantum Computersin 128 miljoonan euron rahoituskierros heinäkuussa 2022 (sijoittajina Tofino Capital, Varma Capital ja Matadero QED), Aivenin 190 miljoonan euron rahoituskierros toukokuussa 2022 (BlackRock, Institutional Venture Partners, World Innovation Lab ja Saleforce Ventures), Relex Solutions 500 miljoonan euron rahoituskierros helmikuussa 2022 (Blackstone), ICEYE:n 123 miljoonan euron rahoituskierros helmikuussa 2022 (True Ventures, Services Group of America ja Space Capital) ja Woltin 481 miljoonan euron rahoituskierros tammikuussa 2021 (KKR, Tiger Global Management, Goldman Sachs, Coatue Management ja ICONIQ Growth). Yksityiskohtaisena esimerkkinä yhdysvaltalaisista sijoittajista on koripalloseura Dallas Mavericksin omistaja ja Leijonan luola -ohjelmasta tuttu enkelisijoittaja Mark Cuban, joka osallistui vuonna 2021 blockchain-teknologiaa kehittävän Zapperin yli 13 miljoonan euron arvoiseen sijoituskierrokseen.
Pääkaupunkiseudulla toimivista kotimaisista pääomasijoittajista suurimpia yhteenlaskettujen rahoituskierrosten arvojen osalta ovat Nokia Growth Partners, Suomen Teollisuussijoitus, Lifeline Ventures ja Inventure (Taulukko 2). Pääomasijoittajat keskittyvät rahoittamaan erityyppisiä ja eri kasvuvaiheen yrityksiä. Näin ollen sijoittajat poikkeavat sijoituskierrosten osallistumismäärien sekä keskimääräisten sijoitusten kokoluokkien osalta. Sijoitusten keskimääräisen kokoluokan suhteen suurimpia sijoituksia tekeviä pääomasijoittajia ovat Evli Growth Partners (keskimäärin 26 miljoonaa euroa kierrosta kohden), NordicNinja VC (keskimäärin 23 miljoonaa euroa kierrosta kohden) ja Nokia Growth Partners (keskimäärin 22 miljoonaa euroa kierrosta kohden). Keskimääräistä pienempiä sijoituksia tekevistä suurista sijoittajista esimerkkejä ovat puolestaan valtiollinen innovaatiorahoittaja Business Finland (keskimäärin 2 miljoonaa euroa kierrosta kohden) sekä alkuvaiheen ja seed-vaiheen yritystoimintaan keskittyvät Lifeline Ventures (keskimäärin 6 miljoonaa euroa kierrosta kohden), IceBreaker VC (keskimäärin 2,79 miljoonaa euroa kierrosta kohden) ja Innovestor (keskimäärin 2,59 miljoonaa euroa kierrosta kohden).
Pääomasijoittajista markkina-arvoltaan suurimpia sijoitusportfolioita hallinnoivat NordicNinja VC (noin 11,7 miljardia euroa), enkelisijoittaja ja Supercellin perustaja Ilkka Paananen (noin 11 miljardia euroa) sekä Lifeline Ventures (noin 7,6 miljardia euroa). Yksittäisen tai yksittäisten yritysten suuri arvo, kuten Woltin yli 7 miljardia euroa, voi selittää yksittäisten pääomasijoittajien portfolion suuren kokoluokan.
Pääkaupunkiseudun pääomasijoitustoiminnassa ovat mukana myös suuret yritykset ja rahoituslaitokset. Suurten sijoittajien joukosta löytyvät muun muassa Nokia, Supercell, Nordea, Konecranes, Ahlström, Alma Media ja Orion. Esimerkiksi Nokia on tehnyt mittavia yritysostoja osallistuen melkein sadalle sijoituskierrokselle ja nostaen sen sijoitusportfolion arvon yli 20 miljardin euron. Suurten yritysten sijoitustoimintaan kuuluvat myös yrityskaupat, minkä takia niiden sijoitusportfoliotiedot eivät välttämättä ole suoraan verrannollisia artikkelissa käsiteltyyn pääomasijoittamiseen ja startup- ja kasvuyritysrahoitukseen6.
Sijoittajien joukosta nousevat esille myös julkisen sektorin yrityskiihdyttämöt, startup-keskukset, holding-yhtiöt sekä innovaatio- ja yritysrahoittajat. Esimerkiksi innovaatiotoimintaa tukeva Business Finland on pääomasijoittajista osallistunut kaikkein useimmin rahoituskierroksille (213 kertaa), kun Suomen Teollisuussijoituksella on eniten merkittävän kokoluokan sijoituksia (16 miljoonaa euroa keskimäärin kierrosta kohden). Startupkeskuksista Helsingin kaupungin osaomisteinen Maria 01 on kehittynyt merkittäväksi startupkampukseksi. Aineistosta nousevat myös esille poikkikansallisesti omistettu Nordic Investment Bank ja Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helenin omistama Helen Ventures. Näistä jälkimmäinen on tehnyt merkittäviä sijoituksia sähköisen liikenteen, kiertotalouden ja energia-alan startupeihin.
Pääomasijoitukset tärkeitä pääkaupunkiseudun kilpailukyvylle
Pääomasijoitukset pääkaupunkiseudun startup- ja kasvuyrityksiin ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Erityisesti useat teknologiayritykset ovat keränneet suuren kokoluokan kasvurahoitusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana perustetuista startupeista Wolt, Aiven ja Relex Solutions ovat jo saavuttaneet yli miljardin euron markkina-arvon. Pitkällä aikavälillä suuren kokoluokan sijoitukset ja niiden varassa tapahtuva yritystoiminnan kasvu kehittävät pääkaupunkiseudun taloutta yksittäisten, talousvaikutuksiltaan huomattavien yritysten kautta.
Pääomasijoitusten nopea kasvu kertoo talouden rakennemuutoksesta. Menneen vuosikymmenen aikana startup-yrittäjyys ja pääomasijoittaminen ovat nousseet merkittävään asemaan uuden talouskasvun tavoittelussa. Erityisesti digitaalisen talouden nousu on tuonut täysin uusia yrityksiä suurten yritysten joukkoon, kun nuoremman sukupolven yrittäjät ovat pystyneet tarttumaan digitaalisen teknologian ympärillä muodostuviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Esimerkiksi digitaaliset alustat ja ohjelmistojen myynti palveluna joustavoittavat jakelukanavia ja markkinoillepääsyä. Pääomasijoittajien rooli on keskeinen tällaisen teknologian kaupallistamisessa ja startup-yrittäjyyden mahdollistamisessa.
Pääkaupunkiseudun pääomasijoittajakenttä vaikuttaa monipuoliselta ja kyvykkäältä tarjoamaan rahoitusta ja ohjausta yrittäjille. Lisäksi alueen yrityksille on kasvavassa määrin tarjolla ulkomaisten sijoittajien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia ja mentorointia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla järjestettävä startup-tapahtuma Slush on muodostunut kansainvälisesti merkittäväksi sijoittajien ja yritysten kohtaamispaikaksi. Pääoman kasaantumisella on myös hyödyllisiä kerrannaisvaikutuksia pääkaupunkiseudun taloudelle. Suuria pääomasijoituksia keränneet yritykset ja niiden omistajat osallistuvat usein myöhemmin rahoittamaan uutta yritystoimintaa.
Pääomasijoittamisella on tärkeä kaupunkiseutuja koskeva yhteiskunnallinen ulottuvuus. Pääomasijoitukset fasilitoivat uuden teknologian käyttöönottoa mahdollistaen tiedon ja ideoiden välittymisen käytännön sovelluksiksi ja ratkaisuiksi. Rahoitetut yritykset kehittävät monipuolisesti uutta infrastruktuuria, komponentteja, tuotteita ja palveluita, joiden varassa toimii myös kaupunkiseutujen tulevaisuuden palvelutuotanto. Yritysten innovaatiotoimintaa ohjaavat esimerkiksi liikenteen, terveydenhuollon, energiatuotannon ja koulutuksen haasteet ja tarpeet. Lisäksi data- ja alustatalouteen linkittyvä älykaupunkikehitys nojaa vahvasti yritysten kykyyn viedä uusia teknologisia ratkaisuita markkinoille. Yhteiskunnallinen tarve on upotettuna teknologian kehityksen kaikkiin kerroksiin. Näin ollen sijoittajat myös ohjaavat sitä, miten teknologinen kehitys etenee, ja edesauttavat uusien palveluiden synnyssä.
Pääkaupunkiseudun pääomasijoitukset jakautuvat ohjelmistoalaa lukuun ottamatta melko tasaisesti eri toimialoille. Rahoitus keskittyy digitaalisen teknologian ja digitaalisen talouden liiketoiminnallisiin ratkaisuihin. Korkean jalostusarvon ja teknologian jakautuminen usealle toimialalle monipuolistaa pääkaupunkiseudun talouden rakennetta. Lisäksi pääomasijoittajilla on tärkeä rooli seudun vahvan tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä osaamispohjan kaupallistamisessa (Ahtiainen et al. 2021).
Vuoden 2023 pääomasijoitusten määrät näyttävät jäävän sitä edeltävistä vuosista jälkeen. Vuoden 2023 syyskuuhun asti yritykset olivat saaneet pääomasijoituksia noin 580 miljoonaa euroa (Helsingin osuus 523 miljoonaa euroa), joten laskua saattaa olla luvassa ennätysvuodesta 2022. Syynä tähän on todennäköisesti taloustilanteen heikentyminen ja rahoitusympäristön kiristyminen koronnostojen ja inflaatiokehityksen seurauksena. Lisäksi yksittäisten yritysten suuret rahoituskierrokset eivät välttämättä toistu vuosittain. Pääkaupunkiseudulle on kuitenkin muodostunut elinvoimainen startup- ja kasvuyritysten sekä pääomasijoittajien verkosto. Alueen startup- ja kasvuyrittäjyys lepäävät vakaalla pohjalla. Kehitys lupaa hyvää seudun yritystoiminnalle ja kilpailukyvylle.
Eero Aalto toimii erikoistutkijana ja Henri Mikkola tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Kirjallisuus:
Ahtiainen, H., Yilmaz, E. & Aalto, E. (2021). Osaaminen ja innovaatiotoiminta Helsingin seudulla. Tilastoja 2021:8. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia.
Banerjee, A. V., & Duflo, E. (2019). Good economics for hard times. Perseus Books.
Black, B. S. & Gilson, R. J. (1998). Venture capital and the structure of capital markets: banks versus stockmarkets, Journal of Financial Economics, 47(3), pp. 243 – 277.
Florida, R. L., & Kenney, M. (1988). Venture Capital, High Technology and Regional Development. Regional Studies, 22(1), 33–48.
FVCA. (2022). Venture capital Suomessa 2022. Tilastoja varainkeruusta, sijoituksista ja irtautumisista. Pääomasijoittajat ry. 13.4.2023.
Gompers, P. A. & Lerner, J. (2001). The Money of Invention: How Venture Capital Creates New Wealth (Boston, MA: Harvard Business School Press).
Gorman, M. & Sahlman, W. A. (1989). What do venture capitalists do, Journal of Business Venturing, 4(4),pp. 231 – 248.
Hellmann, T. & Puri, M. (2002). Venture capital and the professionalization of start-up firms: empirical evidence, Journal of Finance, 57(1), pp. 169 – 197
Kerr, W. R., Nanda, R., & Rhodes-Kropf, M. (2014). Entrepreneurship as Experimentation. Journal of Economic Perspectives, 28(3), 25–48.
Kortum, S. & Lerner, J. (2000). Assessing the contribution of venture capital to innovation, Rand Journal of Economics, 31(4), pp. 674 – 692.
Maliranta, M., & Hurri, P. (2017). Kasvuyritykset ja talouskasvu: Empiirinen analyysi kasvuyritysten työllisyyden ja tuottavuuden dynamiikasta. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1/2017.
Maula, M., Autio, E., & Murray, G. (2005). Corporate venture capitalists and independent venture capitalists: What do they know, who do they know and should entrepreneurs care? Venture Capital: An International Journal of Entrepreneurial Finance, 7(1), 3-21.
Paija, L. (2001). Finnish ICT cluster in the Digital Economy. The Research Institute of the Finnish Economy.
Suomen virallinen tilasto (SVT). (2023). Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-6217. Helsinki: Tilastokeskus . Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/yrti
Tilson, D., Lyytinen, K., & Sørensen, C. (2010). Research commentary—Digital infrastructures: The missing IS research agenda. Information systems research, 21(4), 748-759.
Alaviitteet:
1) Rahoituskierros on tapahtuma, jossa yksittäinen yritys kerää rahoitusta sijoittajilta ja jonka jälkeen yksi tai useampi sijoittaja sijoittaa yritykseen yksityistä pääomaa neuvoteltujen ehtojen mukaisesti. Kierrosten tyypit vaihtelevat muun muassa sijoittajan alkuperän (esim. enkelisijoittaja, venture-sijoittaja) ja/tai rahoituksen pääomatarpeen mukaisesti (esim. seed eli alkuvaihe, series A, B, C).
2) Kokonaisrahoitusmäärä on todennäköisesti hieman aliarvioitu. Dealroom.co-tietokanta sisältää kattavasti julkisten lähteiden tiedot sijoituskierroksista. Tietokantaa kehitetään myös jatkuvasti palvelun yhteistyökumppanien välittämien tietojen kautta. Tietokannasta mahdollisesti puuttuu joidenkin pienen kokoluokan sijoituskierrosten tietoja, jotka ovat vain yrityksen ja sijoittajien yksityisessä tiedossa.
3) Rahoitusmäärien arviossa yksittäinen toimiala voi esiintyä useamman kerran, sillä yritykset voivat toimia samanaikaisesti usealla Dealroom.co-tietokannan luokittelemalla toimialalla (esimerkiksi markkinointi/yritysohjelmistot tai koulutus/tapahtumajärjestäminen). Tästä syystä kuvion 3 rahoitusmäärät ovat suurempia kuin kokonaisrahoitusmäärä. Ne indikoivat kuitenkin toimialan painoarvoa sijoituskierrosten rahoituksen kohdentumisen näkökulmasta. Sama pätee kuvion 4 teknologioihin.
4) Alustatalous: Alusta tai markkinapaikka, jossa digitaalinen alusta organisoi palveluiden tuottajien, kehittäjien ja käyttäjien transaktioita. Teollisuus: Koneellisesti tai käsin rakennettu tuote, jonka yhtiö myy valmiina ostajalle. SaaS (Software-as-a-Service): Lisenssin alla verkossa toimiva ohjelma, jota ohjelman omistaja tarjoaa palveluna asiakkaalle.
5) Tyypillisesti sijoituskierrokselle osallistuu useampi sijoittaja. Tietokannasta ei ollut saatavilla sijoitettua määrää sijoittajaa kohden, joten sijoituskierrosten arvon ja sijoittajien sijaintimaan arviossa saattaa olla sijoituskierroksen arvo laskettu useaan kertaan sijoittajan sijaintimaahan. Arvotus kuvaa kuitenkin sijoittajien sijaintimaiden taloudellista painoarvoa merkittävien sijoituskierrosten osalta. Arviota painoarvoista tukee Suomen pääomasijoittajat ry:n selvitys vuoden 2022 pääomasijoituksista (FVCA, 2022), jossa arvioidaan ulkomaisten sijoittajien osuudeksi noin 75 % kokonaisrahoitusmäärästä koko maassa.
6) Taulukon 2 listauksesta on poistettu suuret yritykset, rahoituslaitokset ja holding-yhtiöt. Vaikka osa näiden tekemistä sijoituksista saattaa olla ns. startup- tai kasvuyritysrahoitusta, niin kokonaisuudessaan suurten yritysten ja rahoituslaitosten sijoituskierrosportfoliot sisältävät myös yritysostoja. Ilmiönä tämä eroaa artikkelin käsittelemästä pääomasijoittamisesta alku- ja kasvuvaiheen yritystoimintaan.