- Ikääntyneiden tulotaso on Helsingissä parempi kuin koko maassa keskimäärin.
- Ikääntyneiden pääasiallinen tulonlähde on vanhuuseläke. Naisten vanhuuseläke on Helsingissä keskimäärin 73 prosenttia miesten eläkkeestä.
- Pienituloisuus ja toimeentulon haasteet ovat ikääntyneillä harvinaisempia kuin koko väestössä. Pienituloisimpia ovat vanhimpien ikäryhmien naiset.
Helsingissä tulotaso on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Näin on myös ikääntyneen väestön kohdalla. Kuudesta suurimmasta kaupungista vain Espoossa ikääntyneiden kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot ovat suuremmat kuin Helsingissä.
Ikääntyneiden mediaanitulot ovat pienemmät kuin 25–64-vuotialla, mutta selvästi suuremmat kuin alle 25-vuotiailla aikuisilla. Yksinasuvien kulutusyksikkökohtaiset tulot ovat selvästi pariskuntia pienemmät niin ikääntyneillä kuin muillakin aikuisilla.
Pikalinkit
Ikääntyneiden pääasiallinen tulonlähde on vanhuuseläke. Naisten eläke oli noin 74 prosenttia miesten eläkkeestä. Valtaosa helsinkiläisistä ikääntyneistä sai vanhuuseläkkeen työeläkkeenä. Kelan maksamaa kansaneläkettä (joko pelkästään tai työeläkkeen lisäksi) sai noin joka viides vanhuuseläkkeensaaja. Kansaneläkkeen saajien osuus vanhuuseläkkeensaajista on Helsingissä selvästi koko maata (30 %) pienempi.
65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä noin kahdeksan prosenttia oli pienituloisia vuonna 2023. Ikääntyneiden pienituloisuusaste on pienempi kuin helsinkiläisten keskimääräinen pienituloisuusaste (13 %). Pienituloisuusaste nousee iän myötä niin Helsingissä kuin koko maassa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna pienituloisimpia ovat nuoret aikuiset ja 80 vuotta täyttäneet naiset.
Ikääntyneistä helsinkiläisistä 14 prosenttia (16 700 henkilöä) sai eläkkeensaajan asumistukea vuonna 2023. Ikäryhmään suhteutettuna asumistukea saivat yleisimmin 85 vuotta täyttäneet naiset. Kaksi prosenttia (2 100 henkilöä) eläkeikäisistä sai perustoimeentulotukea. Valtaosa ikääntyneistä tuensaajista oli naisia niin asumistuen (68 %) kuin toimeentulotuen (57 %) kohdalla.