- Varhaiskasvatuksessa vieraskielisten osallistumisaste on kasvanut selvästi, mutta ero kotimaankielisiin on 1–2-vuotiaiden osalta yhä suuri.
- Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla on suomalaistaustaisiin ikätovereihinsa verrattuna suurempia vaikeuksia edetä koulutuksen poluilla. Väestöryhmän sisällä on kuitenkin suuria eroja.
- Ulkomaalaistaustaiset tytöt pärjäävät koulutuspolulla usein poikia paremmin.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkimusten perusteella hyväksi ulkomaalaistaustaisten koulutuspolulle. Se edistää esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen oppimista, joka on tärkeätä koulunkäynnin alkaessa. Varhaiskasvatukseen – kuten myös opetukseen – osallistumista voidaan syntyperän sijaan tarkastella lasten ja nuorten äidinkielen kautta. Osa seuraavissa luvuissa ilmoitetuista vieraskielisistä on siis syntynyt ulkomailla.
Kuviosta havaitaan, että 3–6-vuotiaiden kotimaankielisten ja vieraskielisten osallistumisasteet varhaiskasvatukseen ovat korkeat, ja lähellä toisiaan. 1–2-vuotiaiden ikäryhmässä osallistumisaste on puolestaan kasvanut kymmenen viime vuoden aikana selvästi molemmissa kieliryhmissä. Vieraskielisten pikkulasten osallistuminen on silti edelleen kotimaankielisiä vähäisempää.
Pikalinkit
Vieraskielisten osuus oppilaista on niin ikään kasvanut nopeasti. Vuonna 2025 hieman yli neljännes Helsingin kaupungin perusopetuksessa olleista oli vieraskielisiä. Kieliryhmistä suurin oli somalinkieliset, joita oli noin viidesosa kaikista vieraskielisistä oppilaista. Vieraskielisten oppilaiden osuus vaihtelee suuresti alueittain ja myös kouluittain. Helsingissä on useita kouluja, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä.
Vieraskieliset nuoret suorittavat perusopetusta keskimäärin kauemmin kuin suomen- ja ruotsinkieliset. He myös tarvitsevat useammin tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta tai peruskoulun arvosanojen korottamista ennen toiselle asteelle siirtymistään.
Tytöt jatkavat poikia useammin lukioon ja pojat taas tyttöjä yleisemmin ammatilliseen koulutukseen äidinkieliryhmästä riippumatta. Lukio-opintojen keskeyttäminen on yleisempää vieraskielisten kuin kotimaankielisten keskuudessa, mutta ammatillisten opintojen keskeyttämisessä ei ole eroa näiden kieliryhmien välillä.
Suomeen muuttaneiden nuorten aikuisten koulutustason tarkasteluun liittyy epävarmuuksia tutkintorekisterin puutteiden vuoksi. Suomessa syntyneiden ja siten suomalaiseen koulutusjärjestelmään osallistuneiden ulkomaalaistaustaisten koulutustasoa voidaan kuitenkin tarkastella tarkemmin. Näiden nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt keskimäärin suomalaistaustaisia ikätovereitaan matalammaksi. Selvästi useampi Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen on vailla toisen asteen tutkintoa vielä kolmenkymmenen vuoden ikää lähestyessäänkin.
Etenkin Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla miehillä on keskimäärin muita korkeampi riski jäädä matalan koulutuksen varaan. Heidän tilanteissaan on kuitenkin vaihtelua vanhempien taustamaaryhmän ja sosioekonomisen tilanteen mukaan. Vanhempien koulutuksellinen ja toimeentuloon liittyvä huono-osaisuus lisäävät syntyperästä riippumatta nuorten riskiä pudota koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen vuonna 2021 korjannee tilannetta joiltain osin, mutta tietoja tästä ei vielä juuri ole saatavilla.
Syrjäytymisvaarassa ovat etenkin ne nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelunulkopuolella (NEET-nuoret) sekä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. NEET-nuorten osuus on laskenut Helsingissä selvästi runsaan kymmenen vuoden aikana, mutta vieraskielisten ero kotimaankielisiin on yhä olemassa. Myönteinen kehitys näyttää viime vuosina pysähtyneen (ks. kuvio). Tilastossa eivät ole mukana asevelvollisuutta suorittamassa olevat nuoret, mutta mukaan lasketaan pieniä lapsia kotona hoitavat kotivanhemmat, useimmiten naiset.
Vuoden 2024 lopussa noin 4 400 helsinkiläistä maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvaa 20–29-vuotiasta henkilöä oli työllisiä. Työllisyysaste oli naisilla (61 %) korkeampi kuin miehillä (53 %), mikä osin heijastanee myös sukupuolen mukaisia eroja koulutuksessa. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset naiset jäivät miehiä harvemmin pelkän perusasteen koulutuksen varaan, ja korkea-asteen koulutus oli naisten keskuudessa vastaavasti yleisempää. Nämä erot, samoin kuin erot työllisyydessä ja työttömyydessä, ilmenivät myös miltei kaikissa suurimmissa taustamaaryhmissä. Erityisen suuria ne olivat naisten eduksi Suomessa syntyneiden somalialaistaustaisten keskuudessa. Etenkin heidän tapauksessaan toisen asteen tutkintoa vailla olevien osuus nuorten aikuisten ikäluokasta on pienentynyt merkittävästi viime vuosina.
Lue lisää:
Nuorten koulutuspolut eroavat toisistaan syntyperän ja sukupuolen mukaan / Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Nuorten osallistumisessa toisen asteen koulutukseen on suuria alueellisia eroja / Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytyminen Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Perusasteen varassa olevien nuorten osuus kääntyi kasvuun – nuorten koulutus Helsingissä 2023