Hyvinvointi

Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä seurataan seuraavilla painopistealueilla: väestöryhmien hyvinvoinnin tila, kehitys ja muutos, hyvinvointipalvelut sekä hyvinvoinnin resurssit.

Uusimmat artikkelit

Kuten muuallakin länsimaissa, mielenterveysoireilu on yleistynyt erityisesti nuorten parissa myös Helsingissä. Tässä kirjoituksessa kuvaillaan, miten lukuisat yhteiskunnallis-kulttuuriset kehityskulut ovat heijastuneet tähän kehitykseen.
Helsinkiläisistä 90 prosenttia kokee olonsa Helsingissä keskimäärin turvalliseksi. Vaikka asukkaiden kokemukset turvallisuudestaan kaupunkitilassa eivät ole muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana, moni kuitenkin arvioi tilanteen heikentyneen. Ristiriitaa voi selittää esimerkiksi runsas...
Keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt Helsingissä selvästi 1990-luvun alusta, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana kuolleisuus on vähentynyt neljänneksen. Muutos on ollut huomattavasti muuta maata nopeampaa. Etenkin miehet ja korkeasti koulutetut kuolevat nykyisin keuhkosyöpään paljon aiempaa...
Yleinen tietoisuus lasten ja nuorten hyvinvointieroista ja alueellisen eriytymisen piirteistä on kasvanut viime vuosina niin Helsingissä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tuoreisiin tutkimusaineistoihin pohjautuva kokoomateos syventää ymmärrystä lasten ja nuorten eriytymisestä...
Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106...
Sairastavuus on Helsingissä suunnilleen samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Kansantautien esiintyvyys puolestaan on jopa hieman harvinaisempaa kuin ennen korona-aikaa. Sairastavuudessa on kuitenkin huomattavat alue-erot riippumatta sairastavuuden indikaattorina käytettävästä mittarista....