Hyvinvointi

Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä seurataan seuraavilla painopistealueilla: väestöryhmien hyvinvoinnin tila, kehitys ja muutos, hyvinvointipalvelut sekä hyvinvoinnin resurssit.

Uusimmat artikkelit

Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi on tärkeää, koska sen avulla voidaan kohdentaa yksilötasolla sopivia palveluja, jotka tukevat asiakkaiden itsenäistä arjessa selviytymistä. Arvioinnit tuottavat kuitenkin myös vertailukelpoista tietoa palvelujen johtamisen tueksi. Tiedoista nähdään muun muassa...
Työttömien määrä on kasvanut. Samaan aikaan työttömyysturvaetuuksien ja yleisen asumistuen ehtoja on kiristetty. Tämän seurauksena tukea maksetaan aiempaa vähemmän. Viimesijaisen tuen eli perustoimeentulotuen saajien määrä onkin kasvanut Helsingissä neljänneksellä. Tässä artikkelissa tarkastellaan...
Helsinkiläisnuorten näkemykset omasta tulevaisuudestaan eroavat erityisesti perhetaustan mukaan. Kaupungin palvelut voivat tutkimusten mukaan vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, kun ne tarjoavat heille toimijuuden ja vaikuttamisen kokemuksia kouluissa, nuorisopalveluissa ja muissa arjen...
Noin puolet helsinkiläisnuorista voi erinomaisesti, kun taas lähes joka viidennen hyvinvointi on heikko. Koulun vahva sosiaalinen koheesio – eli oppijoiden jaettu kokemus kuulumisesta, osallisuudesta ja vuorovaikutuksen laadusta – tukee nuorten hyvinvointia. Kaupungin palveluiden tulisi pyrkiä...
Helsingin turvallisuustutkimus 2024 tarjosi tietoa joidenkin rikosten uhriksi joutumisen yleisyydestä sekä huume- ja väkivaltahavainnosta julkisilla paikoilla. Kaupunkilaisten kokemat varkaudet ja murrot olivat kolmen vuoden takaisesta vähentyneet. Väkivallan, uhkailun ja häirinnän uhriksi...
Helsinkiläisistä 43 prosenttia on nähnyt omalla asuinalueellaan huumeiden myyntiä, käyttöä tai käytettyjä huumeruiskuja viimeisen vuoden aikana. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja alueellinen vaihtelu on suurta. Huumehavaintojen ja koetun turvattomuuden yhteys on selkeä ja voimistunut viime...